METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 25 vsk. 1986-2010 Pa 17.0 inos 00 k pl! KONEURAKOINTI · KULJETUS · TEOLLISUUS RISUPAKETTI 2011 Suomen metsäala tähtää biotalouden edelläkävijäksi Uusi pienpuun energiatuki lisää uusiutuvan metsäenergian käyttöä Metsäteho testasi laajasti hakkuri- ja murskainkalustoa Paljon tuoteuutuuksia! ammattilehti.fi METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI Suomen metsäala tähtää biotalouden edelläkävijäksi altioneuvosto on hyväksynyt tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n. Kansallisen metsäohjelman päälinjaukset tarkistettiin metsäalan toimintaympäristön muutosten ja sektorin rakennemuutoksen vuoksi. Kansallinen metsäohjelma linjaa metsäalan toimia vuoteen 2015 saakka. Ohjelmassa ala tähtää vastuulliseksi biotalouden edelläkävijäksi. - Metsävarat ovat tärkein uusiutuva luonnonvaramme. Hyödyntämällä tehokkaasti suomalaista osaamista ja uusiutuvia resurssejamme pystymme tuottamaan merkittävästi hyvinvointia ja kansallista lisäarvoa, toteaa ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Anttilan mukaan alan mahdollisuus on biotalouteen siirtymisessä. - Luonnonvarojen hupeneminen, ilmastonmuutos ja vihreään talouteen siirtyminen ovat suuri haaste yhteiskunnallemme, mutta merkittävä mahdollisuus metsäalalle, Anttila jatkaa. Biotalouteen siirtynyt metsäala tuottaa jatkossa yhä monipuolisempia tuotteita ja palveluja. Perinteisen paperin ja sahatavaran tuotannon ohella tulevaisuuden biojalostamot tuottavat kemiallisia yhdisteitä lääketeollisuuden, elintarviketeol- V lisuuden ja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin, energiaa, biomuoveja ja älypakkausten materiaaleja. Puurakentamista ja puutuotteiden käyttöä edistetään voimakkaasti. Ministeri Anttilan mukaan metsätalouden kannattavuudesta ja ympäristöhyödyistä täytyy huolehtia, jotta metsiin perustuvia elinkeinoja ja hyvinvointia voidaan kehittää. - Kun metsävaramme ovat runsaat ja elinvoimaiset, voimme nostaa kotimaisen puun käyttöä merkittävästi nykytasosta, Anttila toteaa. Anttilan mukaan samanaikaisesti on monipuolistettava metsien käyttötapoja, ja metsien käsittelyä. Metsäalan linjaukset ovat yhdenmukaisia Valtioneuvoston luonnonvaraselonteon (joulukuu 2010) kanssa. Luonnonvaraselonteossa korostetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja materiaali- ja energiatehokasta tuotantoa, elinkeinomahdollisuuksia ja osaamisen merkitystä, jotka ovat myös metsäalan toimintaa ohjaavia periaatteita. Lue tuoreet uutiset joka päivä: ammattilehti.fi METSÄALAN AMMATTILEHTI KONEURAKOINTI * KULJETUS * TEOLLISUUS Vironkatu 9, 00170 Helsinki (09) 698 0442 1986-2010 www.ammattilehti.fi Janne Jokela, puh. (050) 412 9030 janne.jokela@ammattilehti.fi Taneli Jokela, puh. (050) 320 8174 TOIMITTAJAT: taneli.jokela@ammattilehti.fi Jaakko Jokela, puh. (050) 555 9186 jaakko.jokela@ammattilehti.fi PAINOSMÄÄRÄ: 17.000 kpl. Tämän lehden osoitteellinen kohdepostitus: 15.839 kpl. OSOITE: PUHELIN: INTERNET: PÄÄTOIMITTAJA: 25 vsk. Metsäalan Ammattilehti on puolueeton julkaisu metsäalan kuljetus-, koneurakointi- ja teollisuussektoreille. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehden tilaaminen maksaa 38 EUR / 6 nroa. Tilaajapalvelu ja ilmoitusasiat: puh. (09) 698 0442 4 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Kiinteiden puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa 2020 U ENERGIAPUUKOURAT AMMATTIKÄYTTÖÖN usiutuvan energian velvoitepaketissa on laskettu, että vuonna 2020 puupolttoaineiden primäärikäyttö Suomessa on 100 TWh josta metsähakkeen käyttötavoitteeksi on asetettu neljännes (25 TWh). Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäteho Oy:llä ja Pöyry Energy Oy:llä teettämissä selvityksissä pyrittiin tuottamaan mahdollisimman realistinen kokonaiskuva kiinteiden puupolttoaineiden ja erityisesti metsähakkeen käytön lisäysmahdollisuuksista Suomessa vuoteen 2020. Lisäksi selvityksessä arvioitiin, kuinka paljon kalustoa ja työvoimaa laajamittakaavainen metsähakkeen tuotanto vaatisi, jos metsähakkeen käyttöä lisättäisiin voimakkaasti. Selvityksen tulosten perusteella puupolttoaineiden tarjonta ja kysyntä mahdollistavat Uusiutuvan energian velvoitepaketissa määritetyn kasvutavoitteen saavuttamisen, sillä tehdyn selvityksen Perusskenaariossa metsähakkeen käyttömahdollisuudeksi arvioitiin jopa 27 TWh vuonna 2020. Tämän mahdollisuuden toteuttaminen edellyttää kuitenkin erittäin voimakasta panostusta koko metsähakkeen tuotantoketjuun. Lisäksi kotimaisten ainespuun hakkuumäärien ja metsäteollisuuden tuotannon on oltava vuotta 2009 edeltävällä tasolla. Selvityksessä havaittiin myös, että kasvihuonepäästöjen päästöoikeuden hinnalla on voimakas vaikutus puupolttoaineiden kilpailukykyyn ja käyttöön. Ny- kyisellä päästöoikeuden hintatasolla (noin 15 eur/t CO2) puupolttoainevolyymien kasvattaminen on äärimmäisen vaikeaa. Puupolttoaineiden käytön voimakas lisääminen edellyttäisi yli 25 eur / CO2 päästöoikeuden hintatasoa. Päästökaupan vaikutus puupolttoaineiden käytön lisäämisessä kohdistuu erityisesti kalleimpiin puupolttoainejakeisiin, eli pienpuuhun ja kantoihin. Metsähakkeen tuotannon resurssitarpeet muodostavat selvityksen mukaan merkittävän pullonkaulan metsähakkeen käyttötavoitteiden saavuttamiselle vuonna 2020. Jos metsähakkeen tuotanto ja käyttö olisivat 25-30 TWh Suomessa vuonna 2020, kalustoa eli työkoneita ja autoja tarvittaisiin 1900-2200 yksikköä. Tämä tarkoittaisia 530-630 miljoonan euron investointeja tuotantokalustoon. Vastaavasti työvoimatarve olisi 3400-4000 koneen- ja autonkuljettajaa ja 4500-5100 henkilötyövuotta sisältäen välilliset työllisyysvaikututukset. Ottaen huomioon metsähakkeen tuotantoketjun tarvitsemat suuret resurssit ja metsähakkeen vallitseva heikohko kilpailukyky voidaan arvioida, että metsähakkeen todennäköinen käyttö - matalalla päästöoikeuden hinnalla ja vuoden 2010 ohjauskeinoilla - kehittynee maksimissaan 20 TWh:n tasolle Suomessa vuonna 2020. Uusiutuvan energian velvoitepaketin toteutus edellyttää välittömiä toimenpiteitä metsähakkeen tuotannon toimintaympäristön parantamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 66/2010 METSÄALAN AMMATTILEHTI 6 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Metsäntutkimuslaitos ja Euroopan metsäinstituutti: EU:n alueen metsistä saatavan puubiomassan tuotantoa voidaan lisätä huomattavasti E uroopan Unionin alueen metsistä saatavan puubiomassan tuotantoa voidaan lisätä huomattavasti nykykäyttöön verrattuna, mutta tämä edellyttää nopeita ja voimakkaita poliittisia päätöksiä ja kokonaisvaltaista strategiaa EU-tasolla. EU:n alueen metsien teoreettinen puubiomassapotentiaali on lähes 1,3 miljardia kuutiometriä vuodessa. Puolet potentiaalista on runkopuuta ja loput hakkuutähteitä, kantoja ja nuorten metsien pienpuuta. Ekologisten, teknisten ja sosiaalisten rajoitteiden vuoksi korjattavissa on kuitenkin vain noin 750 miljoonaa kuutiometriä puubiomassaa. Voimakkaimmin rajoitteet vaikuttavat hakkuutähteiden, kantojen ja nuorten metsien pienpuun potentiaaliin. Ekologinen rajoite on kyseessä esimerkiksi silloin, kun korjuuta rajoitetaan karuilla kasvupaikoilla ravinnehävikin vuoksi. Korjuun rajoittaminen turvemailla heikon kantavuuden vuoksi on esimerkki teknisetä rajoitteesta. Sosiaalinen rajoite on kyseessä esimerkiksi silloin, kun oleteteaan, että pienistä yksityismetsälöistä saadaan vähemmän puuta kuin suuremmista. Lisääntyneen puun käytön vaikutuksia ei kuitenkaan tarkemmin selvitetty tässä tutkimuksessa. Puubiomasssan tarjontaa arvioitiin vuoteen 2030 saakka kolmen eri skenaarion avulla. Ne erosivat toisistaan mm. yhteiskunnan suhtautumisessa puun käyttöön. Jos puun käytön esteitä sekä aines- puulle että energiaksi pystytään tehokkaasti poistamaan, voitaisiin puubiomassaa korjata jopa 898 milj. kuutiometriä vuodessa. Jos taas esimerkiksi huoli negatiivisista ympäristövaikutuksista kasvaa, potentiaali voi laskea 625 milj. kuutiometriin. Todellinen potentiaali on vielä alhaisempi, jos myös taloudelliset rajoitteet otetaan huomioon. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tehty tapaustutkimus osoitti, että jos hakkuutähteiden käyttäjän maksukyky heikkenee 4 %, potentiaali voi pienentyä jopa 28 %. Puun kysyntä kasvussa Tutkimuksessa selvitettiin EU:n alueen todellinen puubiomassan kysyntä ja tarjonta sekä teollisuus- että energiakäyttöön. Tutkimuksen avulla hahmotettiin kokonaiskuva puubiomassavirroista, jolloin tarjontaan huomioitiin mukaan puu sekä metsistä että niiden ulkopuolelta (esimerkiksi metsäteollisuuden sivutuotteet ja kierrätyspuu). Myös metsien ulkopuolelta tulevan puubiomassan tarjontaa voidaan kasvattaa. Samaan aikaan kuitenkin puubiomassan käyttö teollisuudessa ja varsinkin energiaksi kasvanee huomattavasti - mahdollisesti jopa yli tarjonnan. Jotta kasvavaan kysyntään pystyttäisiin vastaamaan, on puun tarjontaa lisättävä sekä metsistä että muista lähteistä. Toisaalta puun kysyntää voidaan vähentää esimerkiksi lisäämällä energiatehokkuutta ja kehittämällä muita kuin puuhun perustuvia uusiutuvan energian lähteitä. LOGBEAR F4000 LOGBEAR FH4000 Logbear F4000 ajokone on ketterä ja taloudellinen kotimainen tekijä ensiharvennuksiin 5 tonnin omapaino kantavilla teloilla tuovat kuormat myös suoharvennuksilta. Logbear FH4000 on kannattava yhden miehen yrityksen yhden koneen "ketju". Valmistus ja markkinointi Logbear Oy 0400-640 452 / Håkan Stenman www.logbear.fi RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 7 Hallitus sopi pienpuun energiatuen määrärahasta ja Kemeran lisämäärärahasta Uusi pienpuun energiatuki lisää uusiutuvan metsäenergian käyttöä H allitus sopi 26.10. kuluvan vuoden neljännestä lisätalousarvioesityksestä ja vuoden 2011 talousarvioehdotuksen täydentämisestä. Esitys annettiin eduskunnalle 29.10. Pienpuun energiatukeen esitetään vuodelle 2011 yhteensä 13,5 miljoonan euron määrärahaa. Pienpuun energiatukijärjestelmä tulee käyttöön vuoden 2011 aikana. Pienpuun energiatuki korvaa jatkossa nykyiset kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) nojalla myönnettävät energiapuun korjuun ja haketuksen tuet. Pienpuun energiatukea koskeva lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Eduskuntakäsittelyn lisäksi uuden tukijärjestelmän käyttöönotto edellyttää myös EU:n komission hyväksyntää. Kemera -tukeen lisämääräraha Lisätalousarviossa esitetään tämän vuoden (2010) Kemeratukeen 8 miljoonan euron lisämäärärahaa ja -valtuutta. Lisämääräraha käytetään metsäkeskuksiin saapuneiden ja tukea odottavien hakemusten maksatuksiin. Osa metsäkeskuksista on joutunut tuen suuren kysynnän vuoksi rajoittamaan tukimaksatuksia. Lisämääräraha parantaa tukea odottavien metsänomistajien ja toimijoiden tilannetta. Kemera-tuen kysyntää ovat lisänneet metsänhoitotöiden kasvaneet työmäärät erityisesti nuoren metsän hoidossa ja energiapuun korjuussa. Myös Asta- ja Veera -myrskyjen tuhojen ja vuoden 2008 ennätyksellisten myyrätuhojen korjaustyöt ovat lisänneet tuen tarvetta. Lisämäärärahasta huolimatta osa kuluvana vuonna saapuneista tukihakemuksista siirtyy maksettavaksi vuoden 2011 puolelle. Lisäksi ensi vuoden Kemeramäärärahaan esitetään alkuper- äiseen budjettiesitykseen verrattuna 7 milj. euron lisäystä. Kun otetaan huomioon, että Kemeramäärärahasta siirretään 3,75 milj. euroa pienpuun energiatuki-momentille, nousevat Kemera-määrärahat vuoden 2011 talousarvioesityksessä kaikkiaan 3,25 milj. eurolla. Vuonna 2011 Kemeran määrärahataso nousisi siten 76,03 milj. euroon. Jatkossa tukiehtoja sekä hakemis- ja myöntämisprosesseja pyritään kehittämään niin, että käytettävissä olevat varat ja tuettava toiminta vastaavat paremmin toisiaan. Tavoitteena metsähakkeen käytön yli kaksinkertaistaminen· Esitys pienpuun energiatueksi liittyy hallituksen uusiutuvan energian velvoitepakettiin, josta ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä sopi huhtikuussa 2010. Tavoitteeksi asetettiin metsähakkeen vuotuisen käytön nostaminen 13,5 miljoonaan kuutiometriin. Tämä tarkoittaa nykyisten käyttömäärien yli kaksinkertaistamista. Jotta lisäystavoite saavutetaan, on pienpuun korjuuta tuettava korkeiden korjuukustannusten vuoksi. Samalla edistetään nuorten metsien hoidon ja ensiharvennusten toteuttamista ajallaan metsien tulevan kehityksen turvaamiseksi. Uusiutuvan energian velvoitepaketin tavoitteksi asetettiin metsähakkeen vuotuisen käytön nostaminen 13,5 miljoonaan kuutiometriin. Tämä tarkoittaa nykyisten käyttömäärien yli kaksinkertaistamista. Jotta lisäystavoite saavutetaan, on pienpuun korjuuta tuettava korkeiden korjuukustannusten vuoksi. Pienpuun korjuu, haketus ja kuljetus synnyttävät myös uusia työpaikkoja. Tavoitteena on, että valtion tukeman harvennusmetsien energiapuun korjuussa yl- lettäisiin noin viiden miljoonan kiintokuutiometrin tavoitteeseen viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Energiaa metsästä K un energian raakaaine on lähtöisin puusta, puhutaan puubiomassasta, puu- tai puuperäisistä polttoaineista sekä puu- tai puuperäisestä energiasta. Puuperäiset polttoaineet ovat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen. Niillä katettaan noin viidennes energian kokonaiskulutuksesta. Suomi onkin Euroopan unionin kärkimaita puuenergian hyödyntämisessä. Puubiomassaa voidaan korjata energiantuotantoon suoraan metsästä, mutta suurin osa siitä saadaan puunjalostuksen pro- sesseista. Teollisuuden prosessitähde voi olla kiinteässä tai nestemäisessä muodossa. Metsäteollisuus käyttää itse pääosan prosesseissa syntyneestä puupolttoaineesta omassa energiantuotannossaan. Merkittävä puuenergian lähde on myös kierrätyspuu eli rakennusten purkupuu ja muu käytöstä poistettu puu. Jos puubiomassa ohjautuu suoraan metsästä energian tuotantoon, kysymyksessä ovat tarkemmin sanottuna metsäbiomassa, metsäpolttoaineet ja metsäenergia. Vuonna 2008 käytettiin suoraan metsistä energian tuottamiseen korjattua metsäbiomassaa noin 10 milj. m³. 8 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Vuodenvaihteen muutoksia energiaverotuksessa E nergiaverotus uudistuu vuoden 2011 alusta. Polttoaineiden verotus perustuu ympäristöperusteisesti polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön. Valmisteveroina kannettavat verot muuttuvat nimeltään energiasisältöveroksi ja hiilidioksidiveroksi. Huoltovarmuusmaksu säilyy nykyisenä sekä tasoltaan että perusteeltaan. Uudistuksen yhteydessä ajoneuvojen vuotuinen käyttövoimavero muuttuu. Maatalouden energiaveropalautuksia korotetaan veronkorotusten hyvittämiseksi maataloudelle. Palautusoikeus koskee jatkossa myös biopolttoöljyn valmisteveroa. Fossiilisilta ja bioperäisiltä polttonesteiltä kannetaan energiasisältöön suhteutettua energiasisältöveroa, mikä alentaa erityisesti etanolin veroa. Hiilidioksidiveron laskentaperuste nouTurpeelle tulee matala, asteittain nouseva energiavero, joka ei perustu energiasisältöön eikä hiilidioksidin ominaispäästöön. Turpeen pienkäyttö rajataan verotuksen ulkopuolelle. see entisestä tasosta. Hiilidioksidiverossa otetaan huomioon biopolttoaineilla saavutettavat hiilidioksidivähenemät suhteessa vastaaviin fossiilisiin polttoaineisiin, mikä suosii hiilidioksiditehokkaita biopolttoaineita. Biokaasu säilyy verottomana, mutta verorakenteen muutos ammattilehti.f ttilehti.fi ammattilehti.fi lue kone- ja kuljetusalan uutiset 2 kertaa vrk. päivitettynä! koskee nykyisin verotonta biopolttoöljyä. Polttoaineiden laatuporrastus ottaa huomioon polttoaineiden terveydelle haitalliset lähipäästöt. Laatuporrastus koskee liikennepolttoaineista parafiinistä dieseliä ja lämmityspolttoaineista rikitöntä kevyttä polttoöljyä. Pienmoottoribensiinin laatuporrastuksella vähennetään moottorisahojen, ruohonleikkureiden ja muiden pientyökoneiden pakokaasupäästöistä aiheutuvia terveyshaittoja. Maa- ja biokaasun osalta lähipäästöhyöty otetaan huomioon henkilöautojen käyttövoimaveron tasoa alentavana tekijänä. Energiasisältöön sekä hiilidioksidi- ja lähipäästöihin perustuva rakenneuudistus toteutetaan joko polttoaineiden verotuksella tai polttoaineverotuksen ja ajoneuvojen käyttövoimaveron yhdistelmällä. Tämän takia dieselautojen sekä kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero porrastetaan eri käyttövoimille ympäristöperusteen mukaisesti. Liikennepolttoaineiden polttoaineverotuksen muutos on toteutettu mahdollisimman tuottoneutraalisti. Bensiinin verotasoon ei tule muutoksia, ja dieselöljyn veronkorotus vuoden 2012 alusta otetaan huomioon alentamalla henkilö- ja kuormaautojen käyttövoimaveron yleistä tasoa. Lämmitys- ja voimalaitospolttoaineista kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun sekä sähkön valmisteveroja korotetaan verojen ympäristöperusteisen rakennemuutoksen yhteydessä nettomääräisesti noin 730 miljoonalla eurolla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi. Maakaasun veron korotus toteutuu asteittain vuoteen 2015 mennessä. Yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden hiilidioksidiveroa alennetaan 50 prosentilla päällekkäisen hiilidioksidiohjauksen vähentämiseksi ja veronkorotuksen vaikutusten lieventämiseksi yhdistetylle tuotannolle ja teollisuudelle. Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen myöntämisessä sovellettaviin raja-arvoihin ei tule muutoksia. Turpeelle tulee matala, asteittain nouseva energiavero, joka ei perustu energiasisältöön eikä hiilidioksidin ominaispäästöön. Turpeen pienkäyttö rajataan verotuksen ulkopuolelle. Jos turvetta käytetään enemmän kuin 5 000 MWH vuodessa lämmön tuotantoon, on kaikesta turpeen käytöstä suoritettava veroa. Mäntyöljystä valmisteverona kannettavaa energiaveroa korotetaan raskasta polttoöljyä vastaavasti. Maakaasun verotusmenettely yhdenmukaistetaan muun valmisteverotuksen kanssa. Vero suoritetaan luovutettaessa maakaasua kulutukseen maakaasun siirtoverkosta. Niin sanotut mikrovoimalaitokset vapautetaan kokonaan sähköverovelvollisuudesta. Eri energialähteet ovat monipuolisesti käytössä Suomessa S uomessa käytetään monipuolisesti useita eri energialähteitä. Öljy, maakaasu ja kivihiili ovat fossiilisia polttoaineita, joita tuodaan ulkomailta. Tärkein tuontimaa on Venäjä, josta tuodaan kaikki maakaasu sekä valtaosa kivihiilestä ja raakaöljystä. Puu ja muut biopolttoaineet, turve, vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia ja maalämpö ovat kotimaisia energialähteitä, joiden osuus energian kulutuksesta on noin 30 %. Kotimaiset energialähteet pääsääntöisesti uusiutuvia Kotimaiset energialähteemme ovat uusiutuvia ja hiilidioksidin suhteen päästöttömiä, lukuun ottamatta turvetta, joka määritellään hitaasti uusiutuvaksi. Kotimaisen energian osuutta pyritään nostamaan energian hankinnan varmuuden ja energiaomavaraisuuden kohentamiseksi sekä hiilidioksidipäästöjen Kotimaisen uusituuvan energian osuutta pyritään nostamaan energian hankinnan varmuuden ja energiaomavaraisuuden kohentamiseksi sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. vähentämiseksi. Myös ydinvoima on päästötön energiamuoto. Ydinpolttoainetta hankitaan useista eri maista ja sitä voidaan varastoida helposti. Elinkeinoelämän keskusliiton kanta: Elinkeinoelämä pitää tärkeänä energian hankinnan monipuolisuutta, joka edesauttaa toimitus- varmuutta ja kilpailua energiamarkkinoilla. Kaikkien energialähteiden käyttömahdollisuus on säilytettävä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on päästöttömän energian osuutta kasvatettava, samalla kun turvataan puun ja muun biomassan riittävyys kilpailukykyiseen hintaan teollisuuden raakaaineeksi. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 9 Energiaveroleikkurin kehittäminen tarjoaa kansallisen ratkaisun vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi Päästöoikeuksien jaosta sovittu EU:ssa E U:n päästöoikeuksien jaon menettely on sovittu kaudelle 2013 - 2020, kertoo EK:n energiaja ilmastoasiantuntija Kati Ruohomäki. - Toiminnanharjoittajien saamien ilmaisten päästöoikeuksien määrä perustuu siihen, mihin toimialaan laitos kuuluu ja miten se menestyy toimialansa tehokkuusvertailussa, sanoo Ruohomäki. oleville yrityksille, koska kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaan saaminen näyttää valitettavan vaikealta, toteaa Ruohomäki. antaa muita enemmän ilmaisia päästöoikeuksia. M etsäteollisuuden energia- ja polttoainekustannukset nousevat voimakkaasti. Energiaverot ovat Suomessa jo nyt selvästi kilpailijamaita korkeammalla. Metsäteollisuuden kuljetuskustannukset ovat niinikään keskieurooppalaisia kilpailijamaita korkeammat. Syksyllä 2009 hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta lupasi huolehtia metsäteollisuuden energiaverotuksen kilpailukykyisyydestä sen jälkeen kun oli käynyt ilmi, että Kela-maksun kompensoimiseksi suunnitellut veronkorotukset nostaisivat teollisuuden energiaverot moninkertaisiksi keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Sittemmin tehtyjen linjausten myötä metsäteollisuudelle on tulossa merkittävät lisäkustannukset niin energiaveroista, kuljetusten polttoaineveroista sekä jäteveroista. Päästöoikeuksia jaetaan toimialoille huutokaupalla ja ilmaiseksi Päästöoikeuksia jaetaan toimialoille perustuen kolmeen eri ryhmään: 1. kaikki päästöoikeudet ostetaan huutokaupasta (sähköntuotanto), 2. huutokaupasta ostettavien päästöoikeuksien määrä kasvaa asteittain (esimerkiksi kaukolämmön tuotanto) tai 3. päästöoikeudet saa pääosin maksutta (toimialalla riski siirtyä pois Euroopasta kustannussyistä, esimerkiksi metsä- ja kemianteollisuus sekä metallin jalostus). Ilmaisjaossa huomioidaan myös toimialoilla tehdyt tehokkuusvertailut, sillä Euroopan parhaille laitoksille on haluttu Suomen osalta ilmaisjaon sääntöjä on luonnehdittu siedettäviksi Nyt hyväksytyn ilmaisjaon arvioidaan kohtelevan Suomen päästökaupassa mukana olevia toimialoja kokonaisuutena siedettävästi. Esimerkiksi massa- ja paperiteollisuus saisi tarvittavia päästöoikeuksia maksutta kohtuullisen hyvin, kun taas rautaja terästeollisuus hieman huonommin. - Laskentamenettelyn monimutkaisuuden takia on kuitenkin hankala sanoa, miten suuren osuuden tarvitsemistaan päästöoikeuksista yksittäinen yritys joutuu hankkimaan huutokaupasta tai jälkimarkkinoilta toisilta yrityksiltä, Ruohomäki huomauttaa. Komissio hyväksyy ilmaisjakosäännöt lopullisesti kolmen kuukauden tarkastelujakson jälkeen. Päästökauppasektorilla Euroopan laajuinen päästökatto 2013-2020 EU:n päästökauppasektorille on määritelty päästöjen kokonaiskatto: noin 2000 miljoonaa päästöoikeutta vuonna 2013. Päästökatto alenee vuosittain, mikä johtaa asetetun 21 % vähennystavoitteen saavuttamiseen. - Päästöoikeuksia tulisi jakaa mahdollisimman paljon maksutta kansainvälisessä kilpailussa Metsäteollisuuden tehtailla on valtavat tuotantovolyymit, mutta päästöiltään alan tehtaat eivät ole Suomen suurimpia. Alhaiset päästöt selittyvät panostuksilla uusiutuvaan energiaan, hiilidioksidivapaaseen energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen. Metsäteollisuus on Suomen suurin uusiutuvan energian tuottaja. Energiaveroleikkurin kehittäminen olisi oikea ratkaisu Teollisuuden energiaverot saataisiin laskettua kilpailijamaiden tasolle muuttamalla verojen palautusjärjestelmää eli ns. energiaveroleikkuria EU-direktiivin sallimissa rajoissa. Metsäteollisuus esitti energiaveroleikkurin uudistamista vuoden 2011 alusta siten, että verot, jotka ylittävät 0,5 prosenttia jalostusarvosta, palautetaan teollisuudelle kokonaan. Lisäksi ehdotettiin, että järjestelmää muutettaisiin, jottei veroleikkuri kohtele eri yrityksiä eri tavoin. Yritysten välille on syntymässä veronkorotusten ja Kela-maksun alennuksen nettovaikutuksena erittäin suuria kustannuseroja. Polttoaineverojen korotukset nostavat kuljetuskustannuksia Vuosille 2011 ja 2012 suunnitellut polttoaineverojen korotukset nostavat paljon kuljetuspalveluja ostavan metsäteollisuuden kustannuksia edelleen. Dieselveron ja moottoripolttoöljyn verotuksen kiristäminen aiheuttaa metsäteollisuudelle 25 miljoonan euron lisälaskun, mikäli korotuksia ei kompensoida esitetyllä kuorma-autojen käyttövoimaveron alennuksella. Teollisuuden kilpailukykyä rasittavia valtiovallan toimia ovat myös ratamaksujen korotuksista ja VR:n muutosohjelmasta aiheutuvat rautateiden tavaraliikenteen kuljetusmaksujen korotukset, joka ovat tänä vuonna yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Suomessa jo nyt kilpailijamaita korkeammat energiaverot Suomen energiaverot ovat jo nyt merkittävästi suuremmat kuin kilpailijamaissa. Esimerkiksi Ruotsin metsäteollisuus ei maksa energiaveroa lainkaan, joten sillä on Suomen metsäteollisuuteen verrattuna 70 miljoonan euron kustannusetu. Mikäli Suomen veroleikkuria ei lupauksista huolimatta muuteta, ero Ruotsin hyväksi kasvaa jopa 130 miljoonaan euroon. Suunnitellut energia- ja polttoainekustannuksia nostavat verot ja maksut Työnantajien Kela-maksun poisto toi vuoden 2010 alusta metsäteollisuudelle 50 miljoonan euron kustannussäästöt. Kela-päätöksen rahoituksesta ja muista valtiovallan toimista uhkaa kuitenkin tulla kilpailukykyä heikentävät yli 52 miljoonan euron kustannukset, mikäli niitä ei kompensoida teollisuudelle asianmukaisesti. 10 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI John Deere panostaa vahvasti energiapuuteknologiaan E ri puolilla maailmaa on havahduttu ilmaston nopeaan muuttumiseen. Muutoksen vastaisen taistelun eturintamassa on Euroopan unioni, joka on asettanut kovat tavoitteet uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Niiden mukaan uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta kasvatetaan unionin alueella 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. vaan asti, harvennusmetsään varisee oksamassaa ravinteeksi. Joukkokäsittelykäpälät auttavat runkonippua - ja myös yksittäisiä puita - pysymään pystyssä ja näin jäljelle jääviä runkoja ei kolhita ja rungot voidaan kaataa hallitusti sopivassa paikassa. Menetelmät Integroitu hakkuu Integroidussa hakkuussa kuitupuut korjataan joukkokäsittelyllä ja latvat kerätään energiapuuksi. Latvat voidaan kerätä joko karsimattomina tai karsittuina. Puut mitataan painomitalla. Energiapuun korjuu Energiapuun korjuussa kaikki puulajit korjataan joukkokäsittelyllä, nippu syötetään välikatkaisukohtaan ja latvanippu käännetään tai siirretään kourakasan päälle. Kuljetuspituus nipuille on n. 5-6 m. Karsittu energiapuu Karsitun energiapuun korjuu on muuten sama kuin energiapuun korjuu, mutta myös latvanippu syötetään loppuun asti. Kaatopää Menetelmä lyhyille rungoille, joille ei tarvitse tehdä välikatkaisua kuljetuksen vuoksi. Puut kaadetaan joukkokäsittelynä. John Deere'n metsäbioenergiapäällikkö Marica Kilponen sanoo että bioenergian lisäystavoitteet ovat kovat, mutta eivät mahdottomat. - Suomessa biopolttoaineiden osuus energiankulutuksesta on yli neljännes. Tämä on pitkälti sen ansiota, miten puunjalostusteollisuuden sivutuotteita hyödynnetään energiantuotannossa, sanoo Kilponen. Mutta vaikka täällä ollaankin bioenergian käytön kärkijoukkoa, se ei enää riitä. EU:n uudet vaatimukset edellyttävät Suomen nostavan uusiutuvan energian käytön 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsee metsästä kerättävän energian määrän merkittävää kasvattamista. Lisäksi suurta mahdollista potentiaalia puumassojen käytölle tarjoaa mm. biodieselhankkeet. - Energian hinta ja omavaraisuus ajavat tulevaisuudessa metsäenergian käytön kasvattamiseen, jopa enemmän kuin ilmastoasiat kommentoi Kilponen. John Deere on jo pitkään kehittänyt ja valmistanut koneita hakkuutähteiden paalaamiseen. Uusi John Deere 1190E -hakkuutähdepaalain kerää, puristaa ja paalaa hakkuutähteet kuljetusta varten. Paalaimia on myyty viime aikoina runsaasti Espanjaan, tekniikalle on varmasti käyttöä muuallakin EU:ssa ja Suomessa jatkossa kun metsähakkeen tuotanto tullaan moninkertaistamaan. Selkeitä päätöksiä kaivataan koko alalle Energiapolitiikan olisi oltava pitkäjänteistä ja bioenergian hinnan sekä siihen liittyvän tukipolitiikan ennustettavaa, jotta bioenergiabisneksen kehittäminen olisi varmalla pohjalla. Kun bioenergialle ei ole vielä muotoutunut selkeää hintaa, se haittaa alan käytäntöjen vakiintumista. - Koneiden kehitysprojektit ottavat aikansa ja sen jälkeen koneelle pitää olla kannattavaa toimintaa pitkäksi aikaa, joten kokonaisuudessa puhutaan helposti reilun kymmenen vuoden ajanjaksosta. Niin pitkälle pitäisi nähdä, onko metsäbioenergian kerääminen kannattavaa. Kannattavuutta ei voida ratkaista pelkällä konetekniikan kehittämisellä. EU-tason keskustelutkin on pääosin käymättä sekä kansalliset polittiset- ja tukiratkaisut suurelta osin tekemättä, eikä yleistä toimintamallia ole pystytty metsäenergia-alalle luomaan. Mutta se on varmaa että metsäenergian käyttö lisääntyy koko Euroopassa, alalle pitäisi vain saada nopeasti selkeyttä mikä tuo varmuutta kaikken tekemiseen, vaatii Kilponen. Kilponen puhuu myös bioenergiayrittäjien välisen yhteistyön puolesta. Alan yritykset ovat usein pieniä, mutta verkostoitumalla ne pystyvät parantamaan tehokkuuttaan ja kasvattamaan uskottavuuttaan yhteistyökumppanina, sillä toimitusvarmuus on energiapuolella aivan keskeisessä asemassa. Joukkokäsittelymenetelmän edelläkävijä jo 20 vuoden ajan Joukkokäsittelyllä voidaan kasvattaa kouran tuotosta merkittävästi aina käsiteltävien puiden tiheyden ja koon mukaan. Koska koneen kuutiointi ei voi mitata joukkokäsiteltyä puuta, puut mitataan painomittauksena. Automatiikka laskee käsitellyt rungot. - John Deere on ollut joukkokäsittelymenetelmän edelläkävijä jo 20 vuoden ajan. Patentoidulla joukkokäsittelylaitteella varustetut John Deere'n harvesterit ovat markkinoiden tehokkaimmat koneet joukkokäsittelyä vaativaan hakkuuseen, toteaa Kilponen. John Deere'n joukkokäsittelyn automatiikkaan kuuluu runkolukulaskuri, jonka avulla jokainen käsitelty runko rekisteröidään hakkuutavasta riippumatta. Syöttävä koura rikkoo käsiteltyjen puiden pintaa, jolloin energiapuu kuivaa nopeammin. Myös silloin, kun karsitaan rungot välikatkaisuun saakka tai lat- John Deere'n metsäbioenergiapäällikkö Marica Kilponen sanoo että bioenergian lisäystavoitteet ovat kovat, mutta eivät mahdottomat. John Deere'n nelirullakourat John Deere'n nelirullakourat ovat olleet edelläkävijöitä joukkokäsittelyssä. Vakio korjuukalusto voidaan muuttaa pienellä lisävarusteasennuksella joukkokäsittelyyn soveltuvaksi energiapuukouraksi. Joukkokäsittelykäpälät ja -rullat eivät haittaa kouran käyttöä normaaleilla harvennus- ja uudistushakkuuleimikoilla. Joukkokäsittelylaite lisää koneen käyttöastetta ja vähentää siirtoja. Ylärullien ainutlaatuinen kulma-asento ja kannattelevat, sormilla varustetut alarullat mahdollistavat usean puun samanaikaisen häiriöttömän syötön. Joukkokäsittelyohjelma John Deere tarjoaa ratkaisut metsäenergian hyödyntämiseen John Deere'llä bioenergiasektori on tärkeä toimiala koneita ja menetelmiä kehitettäessä. - Olemme tehneet paljon työtä selvittääksemme minkälaiset tarpeet eri markkina-alueilla on ja minkälaista tekniikkaa tarvitaan bioenergian käyttötavoitteen saavuttamiseksi eri maissa. Suomessa urakoitsijat hallitsevat työtavat jo ennnestään mutta monissa maissa kaikki on uutta. Ammattitaitoinen kuljettaja on yksi avaintekijä tehokkuudessa. John Deere on ollut joukkokäsittelymenetelmän edelläkävijä jo 20 vuoden ajan. Oleellista on myös saada koko bioenergian korjuuketju kustannustehokkaaksi ja varmaksi, Kilponen sanoo. Kilponen nostaa esiin John Deere'n maatalous-, maarakennus- ja metsäkonepuolen kattavan tuotevalikoiman tarjoamat mahdollisuudet. Niistä löytyy valmiina käyttökelpoisia ratkaisuja monenlaisiin tarpeisiin. - Olemme tutkineet, minkälaisia yhdistelmiä olisi rakennettavissa olemassa olevista koneista ja laitteista, jotta voitaisiin pikaisestikin auttaa tavoitteiden saavuttamisessa kaikilla markkinoilla. Aikaisemmin olemme keskittyneet tekemään ratkaisuja isompien energiantuottajien tarpeisiin, jatkossa tarve on suuri erityisesti pienemmissä laitoksissa. Tällöin laitteiden kustannustehokkuuden ja helppohoitoisuuden merkitys korostuu. Koneiden käyttökelpoisuus ja bioenergian hyödyntämisen kannattavuus lähtevät jo koneiden suunnittelusta. Tällä hetkellä John Deere'n joustavat puunkorjuuratkaisut tarjoavat jo lähes kaiken, mitä tarvitaan tehokkaaseen bioenergian hyödyntämiseen, sanoo Kilponen. John Deere on lanseerannut uuden, tarkan ja kestävän bluetooth-kuormainvaa'an, jolla on langaton yhteys ohjaamoon. Tiedonsiirron tekninen toteutus on integroitu suoraan ajokoneen ohjausjärjestelmään. Vaa' assa on monipuoliset tilastointi- ja raportointiominaisuudet. RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI muuttaa automaattisesti kouran säätöarvoja sen mukaan, syötetäänkö yhtä vai useampaa puuta. Giljotiinia ei tarvita. Uuden ketjunkiristysventtiilin ansiosta ketju pysyy hyvin päällä myös pusikoissa. Samalla venttiili suojelee ketjua ylikiristymiseltä, joten ketjut eivät katkeile ja laipan käsrkipyörän elinikä kasvaa. Kouran automatiikka kannattaa päivittää aina uusimpaan versioon. Ohjelmapäivityksessä tulee joukkokäsittelyssä tarvittavia ominaisuuksia kuten omat arvonsa terien ja rullien paineille syötettäessä yhtä tai useampaa runkoa, sekä runkolaskuri. METSÄALAN AMMATTILEHTI laitteisto sekä uusi automaatiojärjestelmä takaavat koneen käyttömukavuuden, helpon hallittavuuden, kestävyyden ja entistä paremman tuoton. Uraauurtavaan toimintakonseptiin kuuluu vakiona TimberMatic F09 ohjausjärjestelmä sekä E-sarjan kääntyvä ja vakaava ohjaamo, jonka 360 asteen näkyvyys takaa tuottavan paalaustoiminnon. Hakkuutähdepaalaimella harvesterin jättämät hakkuutähteet ja risut kerätään ja syötetään paalaimeen, joka sitoo niistä tiiviitä risutukkeja. Paalausprosessi on jatkuva, joten paalattavan materiaalin pituus tai tyyppi ei aseta rajoituksia. Myös paalin pituus ja halkaisija ovat helposti säädettävissä, yleensä risutukit ovat 3 m pitkiä ja halkaisijaltaan n. 60-80 cm. Puulajista ja puun kosteuspitoisuudesta riippuen kukin paali antaa poltettaessa noin 1 MWh:n verran energiaa. Yhden hehtaarin kokoiselta alueelta saadaan noin 150 risutukkia. Kun työmaa on valmisteltu oikein, paalaimen tuotto voi olla jopa yli 40 paalia tunnissa. John Deere'n paalausmenetelmä parantaa metsäenergian logistiikkaan liittyvää tehokkuutta ja varastoitavuutta. Paalauksen jälkeen risutukit kuljetetaan metsästä tien varteen tavallisella kuormatraktorilla. Risutukkeja voidaan varastoida väliaikaisesti metsässä tai ne 11 Uusi langaton kuormainvaaka John Deere on lanseerannut uuden, tarkan ja kestävän bluetooth-kuormainvaa'an, jolla on langaton yhteys ohjaamoon. Tiedonsiirron tekninen toteutus on integroitu suoraan ajokoneen ohjausjärjestelmään. Vaa'assa on monipuoliset tilastointi- ja raportointiominaisuudet. Kuormainvaaka yhdessä joukkokäsittelymenetelmän kanssa mahdollistaa tehokkaan ja luotettavan integroidun puunkorjuun. Hakkutie 3 Uusi 1190E -hakkutähdepaalain Uudistetun hakkuutähdepaalaimen John Deere 1190E:n parantunut teho, uusi hydrauliikka- voidaan kuljettaa rekalla suoraan voimalaitokselle. Risutukit murskataan tavallisesti voimalaitoksella tai terminaalilla, mikä mahdollistaa tehokkaiden murs- kausmenetelmien käytön. Paalausjärjestelmä tekee paalien varastoinnista siistiä ja helppoa. Koska tiiviit paalit eivät rupea heti lahoamaan, niitä on mahdollista varastoida energiatuotannon huippujaksoja varten. Paalit on helppo kuivata pinoissa, lisäksi ne ovat käytössä läpi vuoden. Meiltä tietooneet Metsäliitto, UPM, Stora Enso, Metsähallitus, Biowatti ohjelmistoilla autoihin ja metsäkoneisiin. Huolto Huollamme laitteet nopeasti ja ammattitaidolla. Ajoneuvotietokoneiden korjaus, huolto ja asennustoimintaa Viestilaitehuolto on toteuttanut jo vuodesta 1996 saakka. Myynti Myymme Sunitin, Åkerströmin ja JLT:n sekä Panasonicin valmistamat ajoneuvotietokoneet. Joihinkin malleihin on mahdollisuus saada lainalaite korjauksen ajaksi. Meiltä löytyy metsäyhtiöiden asiakasohjelmistojen lisäksi myös muita karttasovelluksia. Kysy lisää! Asennus Asennukset kaikkiin kohteisiin suoritetaan kokemuksella ja ammattitaidolla. Teemme ajoneuvotietokoneiden asennuksia myös luonanne. Varaosat Meiltä myös näppäimistöt, hiiret, GPS-antennit, modeemit ja muut tarvikkeet. Nokian valtuuttama matkapuhelinmyynti, -asennus ja -huolto HF-autosarjat ym. Keski-Suomen Viestilaitehuolto Oy Fi METKO Hämeentie 1, 44100 Äänekoski Puh. 014 513 661, Fax 014 512 661 Jori Lieska 0400 643 464 www.ajoneuvopc.f .ajoneuvopc.fi www.ajoneuvopc.fi 12 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Valmet -harvesteri työllistyy myös energiasavotalla yksinkertaisen ja toimivan joukkokäsittelyn ansiosta E nergiapuu- ja joukkokäsittely on vakiovarusteena uusissa Valmet-harvestereihin. Suuri osa aktiivisesta Valmet-kalustosta voi vaihdella luontevasti normaalin tavaralajihakkuun ja energiapuun korjuun välillä. misen tukevassa otteessa siirtelyn ja mahdollisen joukkokäsittelyn aikana. Valmet kuormainvaa´assa tieto siirtyy langattomasti. .4- ja tulevissa .5-sukupolven Valmethakkuukoneissa energiapuun ja tavaralajirunkojen joukkokäsittely on aina mahdollista. Edellisissä .3-koneissa joukkokäsittely edellyttää samalla tavalla toimiakseen vähintään ohjauksen ohjelmiston päivitystä, myös vanhemmissa koneissa joukkokäsittely toimii manuaalisesti. Työ sujuu vakiokalustolla Energiapuun keräily ja tavaralajimenetelmän joukkokäsittely on mahdollista kaikilla vakiovarusteisilla Valmetin 300sarjan hakkuulaitteilla. Ylimääräisiä mekaanisia osia ei tarvita. Runkojen keräilyeliminä toimivat hakkuulaitteen syöttöpyörät sekä karsintaterät. Keräilyn ja joukkokäsittelyn eri vaiheiden rytmityksen hoitaa automatiikka, ainoastaan vanhemmissa koneissa tämä täytyy tehdä manuaalisesti. Uudemmissa koneissa kuljettaja muuttaa yhdellä ylimääräisellä napin painalluksella kouran toimimaan joukkokäsittely logiikalla. Valmet-hakkuulaitteiden tarkoituksenmukainen rakenne takaa runkojen pysy- Valmet -vaaka Muun hakkuutoiminnan ohessa korjattavan energiapuun määrän luotettava ja rationaalinen mittaaminen edellyttää tulevaisuudessa tarkkojen kuormainvaakojen käyttöä. Komatsu Forest Oy on tuonut markkinoille kehittyneen kuormatraktorin vaakaratkaisun, jonka käytettävyys ja hyvä luotettavuus perustuvat paineanturitekniikkaan ja metsäkoneen omaan automatiikkaan integroituun punnituslogiikkaan. Valmet-kuormainvaa´an tieto siirtyy langattomasti eikä sen käyttö hidasta kuormaamista. Näe paremmin! -tiedät missä mennään! aina terävä kuva ! hämäränäkö parempi kuin ihmissilmällä ! 100% vesitiivis (IP 69) Kamera ! 7" värinäyttö, syvyys vain 25mm ! 1-3 kameran kytkentä Monitori Ei pimeitä kulmia Etukulmakamera tuo turvallisuuden lisäksi työskentelyyn uutta tehokkuutta. Trukki- ja nosturikäyttöön löytyy myös ratkaisut. Katso www.mytrade.fi tai soita 09-8559 5720 RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 13 Uudet kotimaiset Biojack -energiapuukourat ammattikäyttöön B iojack 150 energiapuukourilla on kerätty tehokkaasti energiapuuta jo reilut kaksi vuotta. Biojack 150 on kätevä energiapuukoura omatoimiseen pienpuun korjuuseen. Uutta tässä pienimmässä mallissa ovat kahmarin kouramallivaihtoehdot: vakiokourat, risukourat tai karsivat kourat. Biojack 150 kouran paino 190 kg sallii käytön myös pienemmissä alustakoneissa kuten maataloustraktorissa. Käyttö ei vaadi lisäsähköä tai -hydrauliikkaa. - Biojackeilla on laaja joukko tyytyväisiä käyttäjiä Suomessa, Pohjoismaissa ja vähitellen asiakaskunta kasvaa Keski-Euroopassa ja Baltiassa. Kiitosta asiakkailta on tullut mn. erittäin hyvistä katkaisu- ja kuormausominaisuuksista, selkeästä työnkierrosta, nopeudesta ja asennuksen helppoudesta. Vaihtaminen katkaisusta kuormaukseen sujuu työtä häiritsemättä, koska terä kääntyy kouran sisään omaan koteloonsa lastauksen ajaksi. Terää ei tarvitse irrottaa, kertoo Nummek Oy:n tuotepäällikkö Janne Asikainen. Asiakkaiden toivomusten mukaan markkinoille ovat tulleet järeämmät Biojack 300 ja 300E energiapuukourat ammattikäyttöön. tää joustavasti katkaisussa ja kuormauksessa, muuntotoimenpiteitä ei tarvita. Alustakoneeksi soveltuu maataloustaloustraktori, kaivinkone tai kuormatraktori, sanoo Asikainen. Keräävä Biojack 300E Keräävin kourin varustettu Biojack 300E on parhaimmillaan energiapuun nopeassa korjuussa ja ensiharvennuksessa. Keräävillä kourilla saavutetaan erityistä etua pienpuun ammattimaisessa korjuussa. Myös suuret puut halkaisijaltaan 300 mm asti voidaan katkaista Biojack 300E energiapuukouralla. - Nippu puita voidaan katkaista, ottaa kerääviin kouriin ja katkaista seuraava nippu puita ennen kuormaan siirtämistä. Keräävien kourien rakenne on kestävä, eivätkä ne sisällä helposti rikkoutuvia osia. Puiden karsinta, katkaisu ja kuormaus tapahtuvat samoilla periaatteella kuin Biojack 300-kourassa. Kouran Uusi Biojack 300 on tehokas ja edullinen työkalu ensiharvennuksiin ja energiapuun korjuuseen. Biojack 300:ssa on hyvät katkaisu- ja kuormausominaisuudet sekä selkeä työnkierto. Biojack 300 Uusi Biojack 300 on tehokas ja edullinen työkalu ensiharvennuksiin ja energiapuun korjuuseen. Koura on nopea asentaa ja on heti käyttövalmiina, lisähydrauliikkaa tai lisäsähköa ei tarvita. Biojack 300:ssa on hyvät katkaisu- ja kuormausominaisuudet ja selkeä työnkierto. KatBiojack 300 kourassa puun katkaisu tapahtuu kääntyvän veitsiterän avulla. Katkaisu läpimitta on 250-300 mm ja kouran paino 260 kg. Biojack 300 -sarjan kourien katkaisu on nopea ja kanto on matala, vain noin 2 cm. kaisuläpimitta on 250-300 mm ja kouran paino 260 kg. - Kaadettavat puut voidaan karsia vakiovarusteena olevien karsintakourien ja nosturin avulla ennen katkaisua. Puun katkaisu tapahtuu kääntyvän veitsiterän avulla. Katkaisu on nopea, ja kanto on matala n. 2 cm. Puita voidaan katkaista my- ös vaaka-asennossa. Rungon sisään kääntyvää terää ei tarvitse irrottaa, terä pysyy rungon sisällä puun kuormauksen ajan. Biojack 300 -kouraa voidaan käyt- paino on 300 kg. Erityisenä etuna voidaan pitää myös helppoa ja nopeaa asennusta. Asennuksessa tarvitaan vain 2 kpl 3/8" lisäletkut, ilmoittaa Asikainen. Kotimaista laatua yli 30 vuoden kokemuksella Biojackien myyntiä Suomessa hoitaa Biojack Oy, Koneosapalvelu Aliranta Oy, Yrittäjien Maatalous Oy, Lakkapää Oy ja Oy Vörå Maskin o. Traktor Ab. - Nummek Oy valmistaa Biojack-energiapuukourat Perniössä yli 30 vuoden konepajatuotannon kokemuksella. Nummekin tunnetuin tuote on teliakselisto, joita yritys toimittaa Daimler AG:n tehtaalle Saksaan, raskaisiin Mercedes-Benz Actros kuorma-autoihin. Viime vuosina Nummek Oy on kasvanut teollisuuden sopimusvalmistajana toimittaen komponentteja ja tuotteita mm. metsäkoneisiin, kertoo Asikainen. Nummek Oy:n moderni konepajatuotanto on pitkälle automatisoitu. Toiminta perustuu sertifioituun ISO 9001:2008 laatujärjestelmään. Keräävin kourin varustettu Biojack 300E on parhaimmillaan energiapuun nopeassa korjuussa ja ensiharvennuksessa. Biojack 300E:lla nippu puita voidaan katkaista, ottaa kerääviin kouriin ja katkaista seuraava nippu puita ennen kuormaan siirtämistä. 14 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI muistipaikkoja (valikoimamuisti) ja kapasiteettia enemmän. Vaakaan saa lisävarusteena metsäyhtiöiden omat ajokoneohjelmat eli prl-tiedostot jne. BioForest -vaakoja on käytössä jo sadoissa ajokoneissa ja se on suurimmalle osalle laskutuksen perusta. Vaakojen käyttö lisääntyy koko ajan myös kuitupuun punnituksessa, sanoo Isaksson. LoadMaster ja Tamtron -vaa´at on tehty ajokonekäyttöön Uusi Tamtron -vaaka "kaikilla herkuilla" Uusi Tamtron -vaaka perustuu luotettavaan ja markkinoilla hyväksi havaittuun Load Master -vaakaan, mutta se on entistä monipuolisempi ja tarjoaa vakiovarusteena kaikki uusimmat toiminnot, lisenssit ja ohjelmistot kuten metsäyhtiöiden vaatimat prl-tiedostomuodot, laajemmat nimierittelyt ja ladattavissa on eri metsäyhtiöiden puutavara valikoimat jne. - Kun kaikki toiminnot ja ohjelmat löytyy Tamtron -vaa´asta tehdasvalmiina, vastaa vaaka kaikkiin käyttäjän tarpeisiin. Myös sen hankintahinta muodostuu edullisemmaksi, kuin lisäohjelmistojen hankkiminen jälkeenpäin, sanoo Isaksson. Uutta Tamtron -vaakaa löytyy kaksi mallia: metsäkonekäyttöön BioForest ja puutavara-autokäyttöön ForestTimber. Luotettava puutavaravaaka ajokoneessa on ainut tapa millä määritellä energiapuun massa ja siten saada ajetuista tonneista oikea korvaus. E nergiapuun korjuussa on jo muodostunut lähes standardiksi puutavaravaa´an käyttö ajokoneissa. Vaaka mahdollistaa korjattujen energiapuumassojen tarkan punnitsemisen ja luotettavalla vaakalaitteella tehty punnitus käy usein koneyrittäjän laskutuksen perusteeksi. Ylivoimaisesti käytetyin vaaka energiapuun korjuussa, kuten myös puutavara-autoissa, on LoadMaster. LoadMaster tuli joulukuun lopussa tehdyllä yrityskaupalla osaksi kotimaista Tamtron Oy:tä ja nyt LoadMaster Multi -vaa´an rinnalle lanseerataan uusi Tamtron Pro -puutavaravaaka. - Ensimmäiset LoadMaster 2000 -vaa´at toimitin Suomeen yli kymmenen vuotta sitten, huhtikuussa 2001 puutavara-autokäyttöön. Tällä hetkellä Load Master -vaakoja on Suomessa aktiivisessa käytössä pääasiassa puutavara-autoissa ja metsäkoneissa yli 2000 kappaletta, kertoo aikaisemmin LoadMaster vaakojen maahantuojayrittäjänä yli 10 vuoden ajan toiminut ja tammikuun alusta 2011 Tamtron Oy:n tuotepäällikkönä aloittanut Tom Isaksson. Metsäkonekäyttöön ensimmäinen LoadMaster 2000 asennettiin toukokuussa 2003, energiapuunajossa olleeseen ajokoneeseen. - Alussa vaakoja toimitettiin kuormatraktoreihin pääasiassa Pohjois-Suomeen. Sieltä vaako- jen käyttö alkoi sitten hitaasti levitä etelämpään. Ehkä pohjoisen pitkät välimatkat vaikuttivat vaakamittauksen yleistymiseen ensimmäisenä siellä. Kun punnitus tehtiin ajokoneessa urakoitsija sai tietoonsa tarkan määrän paljonko puuta oli korjattu ennen pitkiä ja usein monissa osissa tapahtuneita autokuljetuksia, joissa myös aina syntyy hävikkiä. Ajokonevaaka on urakoitsijalle ainut tapa millä määritellä energiapuun massa ja siten saada aajetuista tonneista oikeudenmukainen korvaus, toteaa Isaksson. Oma malli alkaa kehittyä metsäkonekäyttöön Ensimmäiset ajokoneisiin toimitetut LoadMaster 2000 -vaa´at olivat identtisiä puutavara-autovaakojen kanssa. - Pian huomasimme kuitenkin että pitää alkaa kehittä metsäkonekäyttöön omaa mallia. Punnitustuloksen näyttö muutettiin satojen kilojen tarkkuudelle ja se muutettiin toimimaan aina 999 tonniin saakka nollautumatta kun autovaaka meni 65 tonnissa nollille. Näin vaa´an kapasiteetti riitti isojenkin leimikoiden punnitsemiseen ilman että näyttö huomaamatta nollaantuu välissä, kertoo Isaksson. LoadMaster 2000-vaa´an ajokoneversio lähti kehittymään asiakkaiden ja metsäyhtiöiden vaatimusten mukana. - Seuraavaksi vaakaan ohjelmoitiin säädettävä kouran paino, jolloin vaa´an kanssa pystyi käyttämään raskaampia giljotii- nikouria ym. ja silti taaraamaan vaa´an nollille, sanoo Isaksson. LoadMaster 2000 -vaakaa myytiin enemmän ja enemmän ajokonekäyttöön. Sitten markkinoille esiteltiin edistyksellinen LoadMaster Multi -vaaka vuoden 2007 lopussa. - Ensimmäinen LoadMaster Multi toimitettiin Suomessa asiakkaalle huhtikuussa 2008. Uutta Multia myytiin rinnakkain LoadMaster 2000 -mallin kanssa vuoden 2009 loppuun ja vaikka väliin mahtui lamakin, on Multia Suomessa käytössä jo lähes 1000 vaakaa, joista merkittävä osa on metsäkonekäytössä, laskee Isaksson. Koska LoadMaster on niin yleinen vaaka ajokoneissa ja puutavara-autoissa, on se myös käytössä alan oppilaitoksissa joten tulevat kuljettajat oppivat sen käytön jo koulussa. - Ja kun yrittäjälle tulee uusi kuljettaja toisesta talosta on LoadMaster erittäin todennäköisesti tuttu laite hänelle jo edellisestä työpaikasta. Myös uusi Tamtron -vaaka perustuu samaan konstruktioon, joten sen käyttö on täysin vastaavaa kuin Load Masterin, sanoo Isaksson. Maailman paras riipuke Usein kun puhutaan jostain tuotteesta sanoilla "maailman paras" on se aika lailla liioiteltua. LoadMasterin ja jatkossa Tamtron -puutavaravaakojen riipukkeen kohdalla voidaan tuota lausetta käyttää hyvällä omallatunnolla. - Olemme toimittaneet vaakoja yli 2000 kappaletta riipukkeineen ja koko yli kymmenen vuoden aikana vain yksi riipuke on vaihdettu takuuaikana eikä niissä ole sen jälkeenkään ollut ongelmia. Tässä ainoassa tapauksessa riipuketta oli käytetty vedestä lastaamiseen joten riipukkeeseen oli tullut ruostevaurioita sisään. Riipuketta käytettiin siis "vedenalaisissa olosuhteissa" joihin sitä ei ole suunniteltu eikä näin ollen olisi takuun mukaan tarvinnut välttämättä edes uutta toimittaa. Toimitimme kuitenkin takuuna uuden riipukkeen sillä haluamme että LoadMaster asiakkaat ovat maailman tyytyväisimpiä vaakoihinsa, ilmoittaa Isaksson. LoadMaster -asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä laadukkaan tuotteen lisäksi myös saamaansa tekniseen tukeen ja palveluun. - Tamtronin resurssit ja vahva verkosto kotimaassa sekä vientimarkkinoilla vain entisestään parantaa LoadMaster- ja Tamtron -vaakojen asiakkaiden palvelua, lupaa Isaksson. LoadMaster Multi -vaa´asta on tarjolla ajokonekäyttöön räätälöity BioForest -malli, mikä tarjoaa riittävästi ominaisuuksia ja kapasitettia. Vaakaan on tarjolla myös metsäyhtiöiden prl-tiedostot jne. Uudessa "kaikilla herkuilla" varustetussa Tamtron BioForest -vaa´assa nämäkin ominaisuudet ovat vakiovarusteena. LoadMaster Multi BioForest on räätälöity metsäkonekäyttöön LoadMaster Multi -vaa´asta on tarjolla omat versionsa räätälöidyillä ominaisuuksilla metsäkone- ja puutavara-autokäyttöön; BioForest ja ForestTimber. - BioForest-malli on tehty täysin metsökonekäyttöön jossa on Riipukkeeseen voi asentaa myös jarrun LoadMaster Multin ja Tamtronin luotettava riipuke voidaan RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 15 LoadMaster -vaa´at ovat jatkossa osa kotimaista Tamtronia S uomalainen Tamtron Oy osti joulukuun lopussa tehdyillä kaupoilla ruotsalaisen LoadMaster -puutavaravaa´ an ja niiden valmistuksen sekä LoadMaster -vaakojen Suomen maahantuontiyhtiön, jonka Tom Isaksson siirtyy kaupan myötä Tamtron Oy:n tuotepaäälliköksi vastuualueenaan LoadMaster- ja Tamtron-puutavaravaa´at. - Yhdistyminen tulee olemaan monin tavoin selkeä etu loppukäyttäjille. Tamtron tuo LoadMaster -asiakkaille koko Euroopan kattavan palveluverkoston ja myös tuotekehitykseen saadaan uutta voimaa, joten metsäteollisuuden kehittyviin tarpeisiin sekä käyttäjien toiveisiin pystytään varmasti vastaamaan. Tästä osoituksena on heti vuoden alusta 2011 markkinoille tuotavat Tamtron BioForest ja Tamtron ForestTimber-vaakamallit LoadMaster -vaakojen rinnalle. Tamtronin vaakavalmistuksen suuri volyymi takaa tuotteiden korkean valmistuslaadun sekä kilpailukykyiset hinnat, kertoo Tamtron Oy:n toimitusjohtaja Pentti Asikainen. LoadMaster on vahva markkinajohtaja loppuasiakkaille suoraan tai jälleenmyyjien kautta myydyissä puutavaravaaoissa, sekä puutavara-autoissa että metsäkoneissa. - Tamtron on puolestaan tehnyt jo pitkään tiivistä yhteistyötä metsäkonevalmistajien kanssa tehdasvalmiissa vaa´oissa. Näitä OEM-suhteita sekä tuotekehitystä vahvistetaan jatkossa entisestään, sanoo Asikainen. Tamtron Oy:llä on tarjota jat- LoadMaster- ja jatkossa myös Tamtron -vaa´an riipuke on markkinoiden kestävin ja luotettavin. Vaa´an ja riipukkeen tyytyväisiä käyttäjiä on Suomessa yli 2000. Tamtron Oy:n toimitusjohtaja Pentti Asikainen (oik.) ja yli 10 vuotta LoadMaster -vaakojen maahantuonnista vastannut Tom Isaksson kättelevät alkaneen yhteistyön kunniaksi. Isaksson toimii jatkossa Tamtron Oy:n tuotepäällikkönö vastuualueenaan Tamtron Pro- ja LoadMaster puutavaravaa´at. LoadMaster ja Tamtron -vaakariipuke voidaan varustaa laadukaalla Prolenc -jarrulla. Jarrun voi myös jälkiasentaa edullisesti ja helposti jo kaikkiin käytössä oleviin Loadmaster -vaakariipukkeisiin. kossa asiakkaiden tarpeisiin neljä eri puutavaravaakamallia. - Suositusta ja hinnaltaan edullisesta LoadMaster Multi vaa´asta löytyy puutavavara-automalli ForestTimber ja metsäkonemalli BioForest. Tamtron vaakoja on myös tarjolla kaksi, ForestTimber puutavara-autoihin ja BioForest metsäkoneisiin. Uusi Tamtron -vaaka perustuu LoadMaster Multi -vaakaan mutta tarjoaa vakiovarusteena kaikki uusimmat toiminnot, lisenssit ja ohjelmistot kuten metsäyhtiöiden vaatimat prl-tiedostomuodot, laajemmat nimierittelyt ja ladattavissa on eri metsäyhtiöiden puutavara valikoimat jne. Kun kaikki toiminnot ja ohjelmat löytyy Tamtron -vaa´asta tehdasvalmiina, vastaa vaaka kaikkiin käyttäjän nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Myös sen hankintahinta muodostuu edullisemmaksi, kuin lisäohjelmistojen hankkiminen jälkeenpäin, toteaa Isaksson. Tamtron Group koostuu Tamtron Oy:stä, Tamtron Systemsistä, Tamtron Solutionista, Tamtron Serversistä, Hand Held Systemsistä ja LoadMasterista. Tytäryhtiöitä on Saksassa, Ruotsissa, Puolassa, Tsekissä, Slovakiassa, Eestissä ja Kiinassa. Tamtron Group osaamisalue kattaa vaativien olosuhteiden vaakalaitteet, ajoneuvotietokoneet, tieto-, paikannus-, seuranta- ja navigointijärjestelmät. Vientitoimintaa Tamtronilla on yli 60 maahan ja toimitettuja laitteistoja jo yli 27.000 kappaletta. Tamtron vaa'an valinta turvallinen ja kannattava investointi vuosiksi eteenpäin. LoadMaster Multi ja Tamtron -vaakanäytöt sopivat kompaktin kokonsa puolesta hyvin asennettavaksi metsäkoneeseen. Kuvassa vaaka on asennettu John Deere -ajokoneen käsinojaan jossa se on kätevästi käytettävissä. varustaa myös laadukkaalla Prolenc -jarrulla. Jarrun voi ostaa uuteen riipukkeeseen tai se voidaan edullisesti jälkiasentaa helposti jo kaikkiin käytössä oleviin LoadMaster-vaakariipukkeisiin. - Metsäkoneenkuljettaja on tottunut työskentelemään jarruriipukkeen kanssa, joten Load Masterin tai Tamtronin kanssa tätä tottumusta ei tarvitse muuttaa. Ja kun kerätään energiapuuta harvennuksilta ei heilumaton koura vahingoita kasvamaan jääviä puita. Kouran heilumattomuus on etu myös ajossa ja koneen kuljetuksissa, sanoo Isaksson. 16 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Energiapuun painomittauksen muuntoluvut uudistuvat vuoden 2011 alusta alkaen K uormainvaakojen käyttö on yleistynyt energiapuun mittauksessa nopeasti. Punnitukseen perustuva mittaus metsäkuljetuksen yhteydessä sopii hyvin eri energiapuutavaralajeille. Menetelmän käyttö edellyttää muuntolukuja, joilla punnitut massat muunnetaan tilavuuksiksi. Uudet muuntoluvut otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa. Mistä tuoretiheysluku syntyy? Muuntoluku tarkoittaa tässä yhteydessä energiapuun massan ja tilavuuden suhdetta punnitushetken kosteudessa. Määrite tälle muuntoluvulle on tuoretiheys (kg/m³). Tuoretiheys muodostuu kahdesta tekijästä: puuaineen tässä tapauksessa energiapuutavaralajin - tiheydestä ja puun sisältämästä vedestä. Tuoreen puun kosteuden taso on suhteellisen vakaa. Hakkuun jälkeen energiapuun tuoretiheys muuttuu kosteuden muutosten mukaisesti. Puun kosteus on jatkuvassa muutostilassa. Hyvissä "haihtumisolosuhteissa", jolloin lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja tuulisuus ovat suotuisat, energiapuu kuivuu nopeasti. Puu sitoo vettä ympäröivästä ilmasta. Tästä syystä energiapuun kosteus voi kuivumisen jälkeen lisääntyä silloinkin, kun suoranaista sadeveden vaikutusta ei ole. Energiapuulla kosteuden muutokset ovat melko nopeita, sillä haihduttavaa ja vettä sitovaa pinta-alaa on tilavuuteen nähden paljon. Kuormainvaakojen käyttö on yleistynyt energiapuun mittauksessa nopeasti. Punnitukseen perustuva mittaus metsäkuljetuksen yhteydessä sopii hyvin eri energiapuutavaralajeille. Menetelmän käyttö edellyttää muuntolukuja, joilla punnitut massat muunnetaan tilavuuksiksi. Uudet muuntoluvut otetaan käyttöön vuoden 2011 alussa. Tuoretiheyslukuja uudistetaan - uudet taulukot monipuolisempia Energiapuun mittausoppaassa on esitetty tuoretiheysluvut latvusmassalle sekä koko- ja rankapuulle eri puulajeilla. Käyttökokemusten mukaan nykyiset taulukoidut tuoretiheysluvut oli tarpeen uudistaa ja monipuolistaa. Energiapuun mittaustoimikunta käynnisti Energiapuun mittaus- Myös nosturivaakojen sekä keskusvoitelujärjestelmien asennukset ja huolto. 050 594 4053 oppaan ja tuoretiheyslukujen uudistamisen kevättalvella 2010. Toimikunnan hyväksymä mittausopas sekä tähän liittyvä laskentaohjelma ovat saatavissa Metsäntutkimuslaitoksen internetsivuilta www.metla.fi. Tuoretiheyslukujen uudistamisessa kuivumisolosuhteiden alueelliset erot pyrittiin ottamaan huomioon. Laskennoissa käytettiin viimeisten viidentoista vuoden ajalta kerättyjä säähavaintoaineistoja, joiden perusteella saatiin käsitys pitkän aikavälin olosuhdevaihteluista ja -tasosta. Tuoretiheystaulukoita muodostettiin yhteiset luvut EteläSuomen ja Pohjanmaan alueille ja toisaalta Kainuu-Koillismaan ja Lapin alueille, joissa kuivumisolosuhteet olivat säähavaintojen perusteella kohtalaisen lähellä toisiaan. Ylä-Lappi sisällytettiin muihin pohjoisiin alueisiin, vaikka sen kuivumisolosuhteet poikkeavatkin jonkin verran. Uudistetut taulukot muodostuvat kymmenestä taulukosta latvusmassalle ja harvennusenergiapuulle (sekapuusto, havupuut, koivu, muut lehtipuut). Nykyisiin taulukoihin verrattuna uusissa taulukoissa on enemmän painoluokkia. Alueiden väliset olosuhde-erot on otettu huomioon kuivumisjaksojen ajankohdissa siten, että pohjoisilla alueilla kevään kuivumisjakso alkaa myöhemmin kuin eteläisillä alueilla. Samoin pohjoisilla alu- eilla syksyn kuivumisjakso alkaa aiemmin ja ylipäänsä kuivumiskausi on lyhyempi kuin eteläisillä alueilla. Taulukoiden käyttö edellyttää tavaralajin ja alueen tuntemisen lisäksi mittaus- ja hakkuuajankohdan tuntemista, sillä taulukoiden perusteella määritetään ennen mittausajankohtaa vallinnutta kuivumisnopeutta ja -aikaa. Kuivumisnopeus on määritetty neljällä eri aikajaksolla: - alkukevään hitaan kuivumisen jakso, - loppukevään ja kesän nopean kuivumisen jakso, - loppukesän ja alkusyksyn hitaan kuivumisen jakso sekä - talvi, jolloin kuivumista ei tapahdu. Taulukoissa otetaan huomioon energiapuun uudelleen kastuminen silloin, kun kesäkaudella kuivuneen energiapuun mittausajankohta on loppukesällä, syksyllä tai talvikaudella. kajakson poikkeavat kuivumistai lumisolosuhteet. Tuoretiheysluvut soveltuvat vain metsäkuljetuksen yhteydessä tehtyihin mittauksiin. Metla hoitaa puutavaran mittausta viranomaistehtävänä - energiapuun mittauksesta erillinen sopimus Puutavaran mittaus on olennainen osa puunhankintatoimintaa. Puutavaran mittauksella tarkoitetaan leimikon pystypuuston tai valmiin puutavaran mittaamista sen määrän tai laadun toteamiseksi. Mittausta tehdään kauppahintojen, metsätyöpalkkojen sekä puunkorjuun ja -kuljetuksen urakointimaksujen määrittämistä varten. Mittausta tarvitaan lisäksi erilaisissa puunhankinnan valvontatehtävissä, ja nykyisin yhä useammin myös raaka-aineen tuotantoonohjauksessa. Pyöreän puutavaran lisäksi myös muiden puutavaralajien, kuten hakkeen ja purun mittaaminen on puutavaran mittausta. Metsäntutkimuslaitos hoitaa puutavaranmittausta viranomaistehtävänä. Puutavaran mittauslakia ei ole sovellettu energiapuun mittauksessa. Mittaus on järjestetty alan keskeisten toimijoiden ja edunvalvojien välisellä sopimuksella vuoden 2008 alussa Tuoretiheyslukujen käyttö Säähavaintoaineistojen perusteella voidaan määrittää vain pitkällä aikavälillä todennäköisesti toteutuvia olosuhteita. Kuivumisolosuhteiden satunnainen vaihtelu vuosien välillä ja päiväkohtaisestikin on melko suurta. Taulukoituihin muuntolukuihin perustuvassa mittauksessa joudutaan aina keskiarvoistamaan ja yksinkertaistamaan luonnossa tapahtuvaa ilmiötä. Riskinä ovat erityisesti tietyn ai- RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 17 yt punnitus on nin koskaan! mpaa ku helpo Kuormavaakajärjestelmä: langaton/usb -tiedonsiirto pc:lle, mm. metsäliiton ajoneuvojärjestelmät erätietojen erittelyt automaattinen punnitus kuormauksen aikana kuorma- ja kalibrointitietojen tallennus näytölle selkeä käyttöliittymä Kuvassa: Ohjausyksikkö ja puomiin asennettava punnitusriipuke. jälleenmyynti: kesla oyj -jälleenmyyjät | www.kesla.com Myyntipäällikkö Marko Härkönen, 040 773 2107 | Jälkimarkkinointipäällikkö Reijo Tuononen, 040 727 1896 loglift jonsered -jälleenmyyjät | www.logliftjonsered.com Epec LoadOptimizer -vaaka puutavara- ja energiapuuautoihin Epec LoadOptimizer on yhä suositumpi valinta nosturivaa´aksi puutavara-autoilijoiden keskuudessa. LoadOptimizerin suuri värinäyttö tekee käytöstä miellyttävää. LoadOptimizer -vaaka on osoittautunut viisaaksi valinnaksi myös energiapuuautojen kuorman puunnitsemiseen. E pec LoadOptimizer kuormavaaka tarjoaa enemmän hyötykuormaa puutavara- ja energiapuuautoihin - helpommin. LoadOptimizer -järjestelmä punnitsee, erittelee, tallentaa ja hallinnoi puutavarakuorman tietoja kaikissa vaiheissa. - Lastaustietojen keruu helpottaa kuormankäsittelyyn liittyviä rutiineja ja säästää työaikaa. LoadOptimizer antaa lastaukseen toisenlaisen näkökulman: Painolla on arvoa, sanoo Epec Oy:n Juha Marjakangas. Muutaman vuosi sitten täydellisesti uudistettu ja käytössä luotettavuutensa osoittanut LoadOptimizer kuormavaaka on ratkaisu riippuvan kuorman punnitukseen erilaisiin ajoneuvonostureihin, esim. puutavara-autoihin, energiapuuautoihin, romun punnitukseen jne. - Punnitus tapahtuu automaattisesti kuormauksen aikana, eli nosturin käyttäjän kannalta punnitus tapahtuu itsestään, elektroniikan avulla. Tämä jättää myös virheet historiaan, toteaa Marjakangas. Punnitustiedot tallennetaan värinäytön muistiin, josta ne voidaan tulostaa paperille tai siirtää ajoneuvotietokoneelle langattomasti tai USB -muistitikun avulla. Muistitikulla kuormatiedot voidaan siirtää myös tarvittaessa kotitietokoneelle. - Selkeä näyttö ja äänimerkit tekevät käytöstä miellyttävää ja helppoa, kommentoi Marjakangas. LoadOptimizer vaaka on erittäin monipuolinen ominaisuuksiltaan. Käytössä on mm. erätietojen erittelyt mikä helpottaa pienpuuerien käsittelyä. Uutuutena vaa´assa on tarkkuuspunni- tus-valikko, jonka avulla tunnetulla painolla tehtävällä kuormausliikkeellä todennetaan, että vaaka näyttää painon oikein. Metsäyhtiöt vaativat jatkossa tarkkuuspunnituksen ja siitä raportoinnin. - Vuoden 2010 aikana Metsäteho kehitti metsäyhtiöiden kanssa xml-tiedonsiirtostandardin, minkä käyttöönotossa Metsäliitto on lähtenyt nopeiten liikkeelle. Uusiin LoadOptimizer vaakoihin tulee alkuvuodesta xml-ominaisuus ja vanhat Load Optimizer -mallit saadaan päivitettyä tukemaan xml-standardia, kertoo Marjakangas. LoadOptimizer on tarkka ja luotettava kuormavaaka. Toiminta perustuu ainutlaatuiseen venymäliuskamenetelmään, johon eivät vaikuta ympäristön lämpötilat tai hydrauliikkaöljyn lämpötilan, vuotojen tms. aiheuttamat tilavuuden ja paineen muutokset. LoadOptimizer on tarkka kaikissa lämpötiloissa ja olosuhteissa. - Uusi riipukemalli on osoittautunut erittäin tarkaksi punnituksessa ja kestäväksi käytössä, ilmoittaa Marjakangas. 18 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI metsuri.fi Uusi yhdistelmäkonealusta Logman 811 C on varustettu rajoittamattomasti kääntyvällä ohjaamolla. Konetta on testattu myös Fixteri energiapuupaalaimen alustakoneena, johon se soveltuu erinomaisesti. Uusi yhdistelmäkone Logman 811C L H ultdins A -kouran leukojen vinojen kärkikappaleiden ansiosta on helpompi lajitella tukkeja ja poimia yksittäisiä tukkeja tai rankoja. Samoin rinteissä olevien puiden kuormaus ja kuormatilassa vinossa olevien puiden poimiminen on helpompaa. Ruotsin Skogsforskin tekemän tutkimuksen perusteella on kuorman teko 4 % ja kuorman purku 7 % nopeampaa A-kouralla verrattuna normaaliin (tasakärkiset leuat) kouraan. ogman Oy ensiesitteli FinnMetko 2010 näyttelyssä uuden yhdistelmäkone alustan Logman 811C:n. Koneen todella käänteentekevä omainaisuus on rajoittamattomasti kääntyvä ohjaamo. Koneen eturungolle ohjaamon viereen sijoitettu kuormain antaa parhaan mahdollisen näkyvyyden työskentelykohteeseen. Combi käytössä ajouran avaaminen onnistuu vaivatto- masti kuten Harvesterilla. Kone on varustetavissa joko kiinteällä tai kääntyvällä kuormatilalla. Konetta on testattu Fixteri energiapuupaalaimen alustakoneena, johon se soveltuu myös erinomaisesti Sama koura pyöreälle puulle ja hakkuutähteelle rastopaikka on tiiviimpi ja siistimpi, toteaa Hypén. A-sarjan kourat varustettavissa kourasahakasetilla Hultdins SG II A-sarjan kourat ovat varustettavissa kourasahakasetilla. Saha voidaan valita ¾"- teräketjulla ja laipalla, jolloin oksineen olevat rangat Akouran rakenteen ja järeän teräketjun ansiosta ovat myös helposti nipussa sahattavissa. - Ns. risukouralla eli piikkikouralla olisi oksineen olevan puun sahaaminen vaikeaa, koska piikkikouran leuat ilman kärkilevyä eivät purista energiapuita oksineen tiiviiksi, sahattavaksi nipuksi. Piikkikourassa oksat "harottavat" joka suuntaan, mikä on esteenä sahaamiselle, sanoo Hypén. A-koura sahakasetilla varustettuna mahdollistaa tiiviimmät ja painavammat hakkuutähdekuormat kuormatraktoriin tai autokuljetukseen. Pitkän, energiaksi menevän rangan katkaisu metsässä pelkästään tyvestä yhdistettynä kourasahalliseen Akouraan joko kuormatraktorissa tai puutavara-autossa on varmasti yksi kustannustehokkaimmista energiapuun korjuu- ja kuljetustavoista. Parempi puiden rullaus ja vähemmän maata kouraan A -kouran vinopäiset leukojen kärjet aikaansaavat paremman puiden rullautumisen kouraan. - Normaaleilla puukourilla on kouran leukojen kärkiin mahdollista jäädä jokin puu, mikä häiritsee ja hidastaa kuormausta. Akouran vinot kärjet ohjaavat kasassa tai kuormassa olevat puut kouran "kitaan" ja osan leukojen ulkopuolelle. Näin puut eivät ajaudu leukakärkien väliin, kertoo Metsätyö Oy:n Hannu Hypén. A-kouran pienestä kosketuspinnasta maaperään johtuen tu- Hultdins A -mallin kourissa on vinot kärkikappaleet joiden ansiosta kouralla on helpompi lajitella yksittäisiä tukkeja tai rankoja. A -koura on myös erinomainen hakkuutähdekoura. lee kuormauksen mukana erittäin vähän maata ja epäpuhtauksia tukkien tai hakkutähteen mukaan. Sama koura pyöreälle puulle ja hakkuutähteelle Pyöreän puun tehokkaan kuormauksen lisäksi on A-koura erinomainen hakkuutähdekoura. - Tavallinen risukoura (piikkikoura) nostaa hakkuutähteen epämääräisenä, ilmavana kasana. A-kouran vinojen kärkikappaleiden ansiosta hakkuutähdekourallisesta muotoutuu tiiviimpi nippu, mistä seurauksena kuormatraktorin tai kuorma-auton kuormaan saadaan lisää painoa. Samoin hakkuutähteen va- Kuvassa Hultdins SG II 360A. Ts. kouran koko tarkoittaa 36 = kouran leukojen väliin jäävää pintaalaa, kun kärjet ovat vastakkain 0,36 m2. Moni puhuu numeron olevan tilavuutta, mutta kyseessä on em. pinta-ala. Muut 360 A.n strategiset mitat: paino 360 kg, suurin sallittu kuorma 5000 kg ja suurin avauma 1840 mm. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 19 Logbear on harvennus- ja energiahakkuiden tehokone Risusavotta" on usein esiintyvä sana näinä päivinä, joskaan merkitys ei välttämättä ole se alkuperäinen. Sillä tarkoitetaan useimmiten energiapuun korjuuta, josta on tullut merkittävä koneurakointi alue. " Enegiapuuksi käy kaikki Suomessa kasvavat puulajit, karsittuna pyöreänä puuna tai oksineen päivineen. Haketettuna poltettavaksi lämpölaitoksissa on hieman eroa hakkeen kosteudessa, joka vaikuttaa lähinnä siihen että kannattaako polttaa isommassa tai pienemmässä laitoksessa. Pienemmät laitokset saavat paremman lämpötehon kuivemmalla hakkeella ja maksettava hinta on silloin luonnollisesti parempaa. Energiapuu tai hakepuu voi olla eri kokoista puuta, usein mielletään energiapuu risuksi joka ei aina ole oikein, koska kuten kaikki alan tekijät tietävät, niin korjuukustannukset nousevat jyrkästi kun puun koko pienenee. On oikeutettua ajatella tässä mielessä ensiharvennuspuuta ja hieman pienempää taimikonhoito tähdettä mutta unohtaa "aurauskepin" kokoiset varsinaiset risut. - Sellainen kone kun kotimainen Logbear FH4000 Korjuukone on tähän työhön erittäin sopiva. Koneessa oleva Perkins dieselmoottori antaa riittävästi tehoa Keto Forst:in harvesteripäälle perinteisessä ensiharvennuksessa, joka sisältää eri puolilla valtakuntaa metsää jossa rungon keskikoko vaihtelee 5070 litran välillä. Käytössä olevat koneet ovat näyttäneet kyntensä tässä asiassa, koska tämän kokoisessa metsässä tuotos on samaa luokkaa kun isommat koneet mutta kulurakenne selvästi pienempi joten Logbear urakoitsijat pärjäävät nimenomaan harvennuksilla, sanoo Logbear Oy:n Håkan Stenman. Vaihtoehtona tai lisävarusteena, voidaan käyttää myös Logbearin omaa FG016 -kaatokouraa, joka on itse asiassa normaali kahmari johon on lisätty ketjusaha ja tiltti. - Tällä varustuksella saadaan puut kaadettua, lastattua kuormaan ja purettua kuormaa lanssiin samalla varustuksella. Kaadetut puut voidaan jopa kuormata saman tien kun niitä tehdään. Menetelmä on käyttökelpoinen esim. metsäautotien reunojen tai pellonreunojen puhdistamisessa kun kuorma ei estä näkyvyyttä. Taimikonhoitoa tai ensiharvennusta tehdessä on työmenetelmä perinteinen, ensin hakkuu ja sitten ajo. Ketjusahalla katkaistut Kotimainen tela-alustainen Logbear soveltuu erittäin hyvin harvennus- ja energiapuusavotoille - käytössä olevat koneet ovat näyttäneet kyntensä näissä tehtävissä. Kuvassa Logbear F4000 ajokone. karapuut kuivuvat paremmin kasassa koska tyvi ei ole puristettu kasaan. Esimerkiksi turvemailla ei ole riskiä että terä tylsyy vaikka sahataan turpeseen, kertoo Stenman. Logbear FH4000 on pieni ensiharvennuksiin tarkoitettu kone, se painaa noin 5000 kg ja se on tela-alustainen. Pehmeät alueet eivät siis ole mikään kompastuskivi ja telavetoisuuden ansi- osta paksu lumipeite ei liioin estä kulkua. Tarjolla on myös talvitelat silloin kun lunta alkaa olla enemmän kuin 70-80 senttiä. Hydrostaattiveto joka perustuu Sauer-Danfossin pumppuun ta- kaa tasaisen vetovoiman. - Koska kone on Suomessa kehitetty ja valmistettu on kaikki käytännön olosuhteet olleet aina käytettävissä kehitystyössä. Esimerkiksi telat on voitu suomalaisvoimin kehittää sellaisiksi, että käyttöikä lähentelee jo rautatelaa ja silti hintataso on saatu pidettyä alhaisena mikä vaikuttaa suoraan käyttöksutannuksiin. Telipyörät ovat umpikumia jolloin ne eivät puhkea milloinkaan. Pyöriä ei siis tarvitse uusia mikä on myös kustannussäästö. Korjuukone, eli yhdistelmäkone on esim. harvesterivarusteisena helposti muutettavissa ajokoneeksi ja päinvastoin, Stenman toteaa. Ajokoneena kuormatila on suuruusluokkaa 5-6 m3 pyöreällä puulla. Viisi metrinen ranka on tavallaan optimipituus koneelle, se ei vielä rajoita kovin koneen puikkelehtimista leimikossa, ja kuorma on suhteellisen tasapainoinen. Nosturina on Cranab FC 45 jonka ulottuvuus on 6,1 m. - Nosturi on vahva nostamaan joten niput voivat olla isojakin, kommentoi Stenman. Logbear FH4000:n FG016-kaatokouralla voidaan katkaista puut puolesta välistä. Pystykarsiminen on mahdollista viemällä kouraa alhaalta ylös nosturilla ennen latvaosan katkaisua. Harvesterilla tehdyt energiapuut ovat samannäköisiä olivat ne sitten kuitupuuta tai energiapuuta. Kuvassa Logbear FH4000 varustettuna Keto Forst -harvesteripäällä. 20 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Ponsse tarjoaa tuottavat ratkaisut energiapuun korjuuseen E nergiapuun taloudellinen korjuu vaatii tehokkaat ja tuottavat menetelmät. PONSSE Bioenergia -tuotteet tekevät energia- ja pienpuun korjuusta joustavaa ja tehokasta. Energiapuu voidaan korjata samanaikaisesti ainespuun kanssa, hakata erikseen tai tarpeen vaatiessa siirtää korjuukalusto puhtaasti ainespuun korjuuseen. Joukkokäsittely - tehokasta teknologiaa pieniläpimittaisen puun korjuuseen Harvesteripäiden joukkokäsittelyominaisuus on ratkaisu vajaakarsitun tai karsimattoman kuitupuun sekä energiapuun tuottavaan korjuuseen. Valikoima on kattava: kaikki eri kokoluokkien normaalit PONSSE harvesteripäät soveltuvat joukkokäsittelyyn joko sellaisenaan tai haluttaessa vähäisillä lisävarusteilla. PONSSE EH25 -energiapuukoura on tarkoitettu erityisesti kohteisiin, joissa syöttöä ja karsintaa ei tarvita. PONSSE Bioenergia -tuotteet tekevät energia- ja pienpuun korjuusta joustavaa ja tehokasta. Ponssen mekaanisesti tai hydraulisesti muuttuvat kuormatilat mahdollistavat kuormatilan hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla. Kuvassa muuttuvalla kuormatilalla varustettu PONSSE Elk -kuormatraktori kerää korjuutähteitä, joita mahtuu enemmän kuormaan ja näin koneen kantavuus saadaan hyödynnettyä paremmin. Joukkokäsittely toiminta Joukkokäsittelytoiminnon avulla aines- ja energiapuu korjataan samanaikaisesti, jolloin saanto kasvaa. Kaikki nykyaikaiset PONSSE harvesteripäämallit voidaan valjastaa joukkokäsittelyyn jopa ilman mekaanisia muutoksia. Kun leimikolta on tavoitteena korjata joukkokäsittelyllä karsittua puuta, nipun käsittelyä ja syöttöä on mahdollista tehostaa uusilla syöttörullaratkaisuilla. Ratkaisu toimii hyvin myös normaalissa ainespuuhakkuussa. PONSSE harvesteripäillä joukkokäsittely tapahtuu karsimaterien ja syöttörullien ohjaustoiminnolla: tartuttaessa uuteen runkoon syöttörullat pitävät kiinni harvesteripäässä olevia runkoja samalla, kun terät tarttuvat uuteen puuhun. Tämän jälkeen rullat avautuvat, tarttuvat uuteen runkoon ja uusi runko sahataan poikki. Kuljettaja voi ohjata kaikkia keräilytoimintoja yhden napin painalluksella. Lopuksi nippu kasataan kokopuuna tai karsitaan syöttämällä nippu harvesteripään läpi tarpeesta riippuen. Harvesteripään koko valitaan käsiteltävän puuston koon mukaisesti. Suuremmalla aukeamalla varustettu, vahva harvesteripää jaksaa luonnollisesti paremmin kannatella järeämpiä joukkokäsiteltäviä runkoja. Rungon koon pienentyessä voidaan käyttää pienempiä ja kevyempiä harvesteripäitä. Puutavaran mittausta varten suositellaan kuormatraktoriin kuormainvaakaa. PONSSE EH25 -energiapuukoura PONSSE EH25 -energiapuukoura on yksinkertainen ja tehokas erikoistyökalu kasvatushak- kuiden energiaraaka-aineen korjuuseen. Joukkokäsittelytoiminnon, giljotiinikatkaisun ja helpon käyttölogiikan ansiosta PONSSE EH25 on tuottava ratkaisu silloin, kun syöttöä ja karsintaa ei tarvita. Harvesteripään hallinta ahtaimmissakin korjuukohteissa on helppoa, koska sen painopiste on riittävän kaukana riipuketapista. Vahvan tiltin ansiosta kerätyt niput voidaan pitää pystyasennossa, mikä helpottaa työskentelyä vaikeissa olosuhteissa ja välttää jäävän puuston korjuuvaurioita. Tiltin kaltevuutta voidaan säätää portaattomasti. PONSSE EH25 voidaan asentaa erilaisiin alustakoneisiin. Erinomaisen geometrian ansiosta EH25:lla myös kuormaustyö on helppoa ja tehokasta. yksikkö on täysin pöly- ja vesitiivis. Painoanturi on suunniteltu kestämään ääriolosuhteita ja kovaa käyttöä. PONSSE LoadOptimizer voidaan asentaa PONSSE kuormainten lisäksi useimpiin muun merkkisiin kuormaimiin. Joukkokäsitellyn puutavaran mittaus PONSSE LoadOptimizer kuormainvaa´alla tapahtuu automaattisesti kuorman purkamisen yhteydessä, ja punnitus voidaan suorittaa eräkohtaisesti puutavaralajeittain. Lisävarusteena on saatavana ohjauskahvoihin asennettavat puutavaralajien valintakytkimet. Muuttuvat kuormatilat: Joustavuutta ainesja energiapuun kuljetukseen Ponssen mekaanisesti tai hydraulisesti muuttuvat kuormatilat mahdollistavat kuormatilan hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla. Ratkaisu tuo uutta joustavuutta erilaisten kohteiden puunkorjuuseen: muuttuva kuormatila helpottaa ainespuun korjuuta ja lisää kuormatilavuutta energiapuunkorjuussa nostaen korjuun tuottavuuden uudelle tasolle, kun koneen kapasiteetti saadaan paremmin hyödynnettyä. PONSSE LoadOptimizer kuormainvaaka varmistaa sopivankokoiset kuormat ja antaa tarkat raportit kuljetetuista määristä. Hydraulisesti muuttuvaa kuormatilaa voidaan ohjata käyttökytkimillä suoraan ohjaamosta työskentelyn aikana. Kuljetettaessa Kuormainvaaka PONSSE LoadOptimizer PONSSE LoadOptimizer kuormainvaaka on ratkaisu kuormapainojen mittaukseen. Se punnitsee, erittelee, tallentaa ja hallinnoi kuorman tiedot automaattisesti työn ohessa. PONSSE LoadOptimizer kuormainvaakaa voidaan käyttää puutavaran virallisena mittausmenetelmänä, ja kuormatiedot sekä kuormapäiväkirjat voidaan siirtää asiakkaiden tietojärjestelmiin USB-muistitikulla tai tulostaa suoraan paperille. Kuormainvaa'an näyttö- Kaikki nykyaikaiset PONSSE harvesteripäämallit voidaan valjastaa joukkokäsittelyyn jopa ilman mekaanisia muutoksia. PONSSE harvesteripäillä joukkokäsittely tapahtuu karsimaterien ja syöttörullien ohjaustoiminnolla. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI soveltuvat tähän korjuuketjuun kuin nakutettu. Myös kuljetuksen osalta kaikki korjuukohteet ovat metsätalouden piirissä, ja metsäkuljetuksen voi organisoida tehokkaasti kaikkien aines- ja energiapuujakeiden osalta. 21 Yhdistetty ainesja energiapuunkorjuu Yhdistetyssä aines- ja energiapuunkorjuussa voidaan joustavasti ja tehokkaasti korjata samanaikaisesti sekä aines- että energiapuu joukkokäsittelyä hyödyntäen. Tällä menetelmällä toteutetussa korjuussa metsään jää huomattavasti vähemmän hakkuutähdettä kuin perinteisellä menetelmällä. Ilmaston lämmetessä tällä on merkitystä tuholaisvahinkojen alttiuden kannalta. Yhdistetyssä aines- ja energiapuunkorjuussa voidaan tehdä samanaikaisesti perinteistä yksinpuin hakkuuta, karsittua joukkokäsiteltyä kuitupuuta, karsittua joukkokäsiteltyä polttorankaa tai joukkokäsiteltyä karsimatonta kokopuuta energiakäyttöön. Joukkokäsittely koskee pääosin rinnankorkeusläpimittaluokaltaan 7-11 cm runkoja. Tällä tavoin tunnissa korjattu puumäärä kasvaa huomattavasti. Tämä merkitsee hiilidioksidipäästöjen merkittävää alenemista korjattua kuutiometriä kohti. Kun käytetään metsäkuljetuksessa 10w kuormatraktoria, ajourapainaumat vähenevät ja samalla niiden syvyys pienenee. Tämä koskee kaikkea puunkorjuuta, ei vain turvemaita. Kokonaiskertymä hehtaaria kohti on kohteesta riippuen kasvanut vajaasta 40 prosentista yli kaksinkertaiseksi normaaliin ainespuun yksinpuin korjuuseen verrattuna. Samalla tuottavuus on muodostunut hyvin korkeaksi. Ympäristöteknologian todentaminen käynnistyy mpäristöteknologian todentamiseen saadaan uusia työkaluja vuonna 2011 kun Euroopan unionin ympäristöteknologian todentamisohjelma käynnistyy. Suomi on ollut aktiivisesti mukana valmistelemassa ohjelmaa. Euroopan komission odotetaan julkaisevan ohjeet ympäristöteknologian todentamisesta (General Verication Protocol, GVP) vuoden alussa. Y palvelu, joka on osa Mittatekniikan keskuksesta. Todentamistoiminnan käynnistämiseen on mahdollista hakea Euroopan unionin avustusta. Suomi aktiivisesti mukana valmistelutyössä Euroopan unioni käynnisti ympäristöteknologian todentamista koskevan esiohjelman (Environmental Technology Verication, ETV) viime keväänä. Suomi on ympäristöministeriön johdolla osallistunut esiohjelmaan Belgian, Ison-Britannian, Puolan, Ranskan, Tanskan ja Tsekin kanssa. Lisäksi muun muassa Saksa ja Ruotsi ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun tarkkailijoina. Suomi on halunnut olla mukana ohjelman valmistelussa, jotta se on päässyt vaikuttamaan muun muassa todentamisvaatimuksiin ja teknologia-alueiden valintaan. Samalla on haluttu turvata suomalaisten organisaatioiden mahdollisuudet saada omille ympäristöteknologian innovaatioilleen EU -tasoisen järjestelmän mukainen vahvistus. Vastaavia ympäristöteknologian todentamisjärjestelmiä on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa, Koreassa ja Filippiineillä. Alkuvaiheessa järjestelmä kattaa todennäköisesti vain keskeisimmät ympäristöteknologian alueet. Näitä ovat ainakin vesiteknologia, energiateknologia, jätteisiin, materiaaleihin ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät sekä mahdollisesti myös maatalouden ympäristöteknologiat. Euroopan komissio arvioi, että järjestelmän käynnistämiseen kokonaisuudessaan kuluu noin viisi vuotta. PONSSE LoadOptimizer -kuormainvaaka on ratkaisu kuormapainojen mittaukseen. Se punnitsee, erittelee, tallentaa ja hallinnoi kuorman tiedot automaattisesti työn ohessa. kevyempiä energiajakeita levitettyyn kuormatilaan saadaan mahtumaan enemmän kuormaa ja näin koneen kantavuus saadaan hyödynnettyä paremmin. Normaalin puutavaran kuljetuksessa kuorman painopistettä on mahdollista laskea kuormatilaa levittämällä. Hydraulisesti muuttuvat kuormatilat ovat saatavilla PONSSE Elephant, Buffalo ja Elk -kuormatraktoreihin ja niiden mukana tulee koneeseen aina PONSSE LoadOptimizer -kuormainvaaka. Energiapuun korjuukalusto PONSSE Fox sekä PONSSE Wisent varustettuina sopivilla lisävarusteilla tarjoavat ratkaisun yhdistettyyn aines- ja energiapuunkorjuuseen. Koneketjuksi sopii ketterä Fox -harvesteri, johon on asennettuna H6 -harvesteripää joukkokäsittelytoiminnalla, sekä Wisent 10w-kuormatraktori LoadOptimizer kuormainvaa'alla varustettuna. On myös varteenotettava vaihtoehto käyttää PONSSE Dual yhdistelmäkonetta, jolloin puunkorjuu hoituu yhdellä koneella. Nuoren metsän kunnostuksessa, jossa korjataan vain karsimatonta kokopuuta, voidaan käyttää myös PONSSE EH25 -energiapuukouraa, joka on leikkuuterällä varustettu joukkokäsittelykoura. Myös kuormatraktorin 10-pyörävarustus ja PONSSE LoadOptimizer -kuormainvaaka ovat tunnetusti toimivaa tekniikkaa. Yksinpuin hakatut puut mitataan normaalisti hakkuukoneen mittalaitteella. Karsittu ja karsimaton joukkokäsitelty puutavara mitataan kuormainvaa' alla silloin, kun kuorma puretaan varastolla. Mittausosapuolet ovat jo sopineet käytettävistä muuntoluvuista, jos tonnit halutaan muuttaa kuutiometreiksi. Mikäli karsimattoman kokopuun korjuumäärä on merkittävän suuri tai koneella kuljetetaan myös runsaasti oksakuormia, voidaan kuormatraktorissa käyttää muuttuvaa kuormatilaa, jolla kuljetuskapasiteettia saadaan huomattavasti kohotettua. Ponssen 10w kuormatraktori ja uudet muuttuvat kuormatilat Ympäristöteknologian suorituskyvyn luotettava todentaminen tukee ympäristöteknologiaa tarjoavien yritysten pääsyä yhä voimakkaammin kilpailluille markkinoille sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Samalla se tarjoaa rahoittajille, kuluttajille, yksityisille ja julkisille hankkijoille mahdollisuuden saada tietoa ja luotettavia työkaluja uusien ympäristöteknologioiden suorituskyvyn arviointiin. Todentaminen on vapaaehtoista ja koskee teknologian tarjoajan ilmoittamia ja testattuja väittämiä. Todentamisen suorittaa riippumaton ja kyseiselle ympäristöteknologian osa-alueelle akkreditoitu todentamisorganisaatio. Todentajaorganisaation tehtävänä on arvioida väittämiin liittyvien testaustulosten riittävyys ja luotettavuus. Todentamisen kustannukset teknologian tarjoajalle vaihtelevat kyseisen teknologian ja käytettävissä olevan testausaineiston mukaan. Ohjelman myötä tutkimuslaitokset ja muut tahot voivat hakea ympäristöteknologian akkreditoiduiksi todentajiksi. Akkreditointien myöntämisestä vastaa Suomen kansallinen akkreditointielin FINAS-akkreditointi- PONSSE EH25 -energiapuukoura on yksinkertainen ja tehokas erikoistyökalu kasvatushakkuiden energiaraaka-aineen korjuuseen. Joukkokäsittelytoiminnon, giljotiinikatkaisun ja helpon käyttölogiikan ansiosta EH25 on tuottava ratkaisu silloin, kun syöttöä ja karsintaa ei tarvita. Puh. 010 421 5900 Fax. 010 421 5909 22 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI HUIPPULAATUA HONKAJOELTA ERIKOISTUOTTEITA EDULLISESTI AT kolme eri kokoa ENERGIAPUUKOUR urilla tai ilm KANTOHARAT leikk an AT ALUE- ja NIVELAUR SIIRTOTERÄAURAT SIIPILUMIKAUHAT IKAUHAT KEVYTMATERIAAL HIEKOITTIMET TIILILET e letkalle yhdelle tai kahdell KANOSTIN Katso kotisivuiltamme varastosta löytyviä tuotteita: www.ph-works.com > tuotteet > varastosta löytyy. PH-Works Oy, Kankaanpääntie 372, 38950 Honkajoki Puh. (02) 528 8200, fax. (02) 528 8220, www.ph-works.com Pauli Kuusisto 040 840 0437, Toni Laitolahti 0400 939 715 RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 23 2 AFM -harvesteripäiden valmistus vauhdissa uusissa tuotantotiloissa H arvesteripäävalmistaja AFM-Forest Oy on muuttanut syksyn 2010 aikana uusiin toimitiloihin Jyväskylässä Seppälänkankaalla, osoitteeseen Hakkutie 3. - Tuotanto siirrettiin uusiin tiloihin elokuussa, jonka jälkeen teimme vielä remontin toimistotiloihin mikä valmistui lokakuun lopussa. Nyt käytössä on lähes 2000 neliötä tilaa tuotannolle, varastolle, toimisto- ja asiakastiloille sekä tarvikemyymälälle. Suuri asvaltoitu piha-alue helpottaa logistiikkaa, kertoo AFMForest Oy:n Jari Lääperi. Uudet tilat tuovat tehokkutta ja volyymia kouratuotantoon. - Nyt tuotanto saadaan hiottua viimeisen päälle iskuun, mikä parantaa entisestään AFM-harvesteripäiden laatua ja toimitusvarmuutta. Tällä hetkellä harvesteripäitä valmistuu todella hyvää tahtia ja tilauskantaa on metsäalan globaalisti aaltoilevaan tilanteeseen nähden hyvä, kommentoi Lääperi. AFM -harvesteripäitä ja -kaatokouria valmistetaan tela- ja pyöräalustaisiin koneisiin ympäri maailmaa. - Tarjolla on myös tehokas ja nopea energiapuukoura AFM 220. Sitä myyty mukavasti Suomeen ja kysyntä kasvaa vientimarkkinoilla kuten Englannissa ja Ranskassa, kertoo Lääperi. AFM-Forest Oy:n jatkuva tuotekehitys tuo jälleen uutta markkinoille. Kevättalvella esitellään uusi AFM 55 harvesteripään pyöräalustaisiin koneisiin, päätehakkuille ja toiseen harvennukseen. AFM-Forest Oy muutti syksyn ja loppuvuoden 2010 aikana uusiin omiin lähes 2000 neliön tuotanto- ja toimitiloihin Jyväskylän Seppälänkankaalla, osoitteeseen Hakkutie 3. Toimisto- ja asiakastilat remontoitiin käytännöllisiksi ja tyylikkäiksi. Isoon aulaan valmistuu vielä tarvikemyymälä. AFM-harvesteripäiden tuotanto on hyvässä vauhdissa ja kouria toimitetaan laajasti ympäri maailmaa tela- ja pyöräalustaisiin koneisiin. AFM 220 energiapuukouran kahmareilla on helppo kerätä, lastata ja purkaa kuorma. Puut katkaistaan tehokkaasti ja nopeasti saksikatkaisulla ja kerätään samaan nippuun joukkokäsittelypihtien avulla. Max. kaatohalkaisija on 250 mm ja optimi puun koko 30-180 mm. Kouran paino on alkaen 450 kg. VAHVA energiakourat K oneosapalvelu Oy:n valmistamasta VAHVA-kahmarimallistosta löytyy E-mallin kahmarit hakkuutähteiden, kantojen ja energiapuiden käsittelyyn. VAHVA E-sarjan kahmareita löytyy 4-piikkiset mallit 15-E4, 21B-E4, 27B-E4, 38B-E4 ja 7piikkinen 38B-E7. VAHVA Emallin kahmarit on saatavana myös kaivurisovitteisena aina minikaivureista järeimpiin telaalustaisiin kaivukoneisiin. - FinnMetkossa oli metsäkoneyrittäjä Pertti Lehtomäen kanssa puhetta järeämmästä risu-/kantokourasta. Syksyn aikana valmistimme uuden 5-piikkisen 50B-E5 kouran, minkä Lehtomäki asensi Ponsse Elephantiin ja hyvien käyttökokemusten perusteella olemme ottaneet uuden 50B-E5 kouramallin sarjatuotantoon, kertoo Koneosapalvelu Oy:n Mika Aliranta. VAHVA E-sarjan kouria löytyy 4-piikkiset mallit 15-E4, 21B-E4, 27B-E4 ja 38B-E4. Syksyn aikana tuotantoon otettiin uusi 5-piikkinen 50B-E5. VAHVA 38B-E7 on 7-piikkinen energiakoura, mikä sopii hyvin myös murskansyöttöön. Puh. (08) 443 9300 24 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI Fixteri on laatuaan maailman ensimmäinen nuorten metsien kunnostuskohteiden sekä ensiharvennuksien runkopuun korjuuseen kehitetty paalain. Fixterin optimaalisin toiminta-alue on ensiharvennusleimikoissa, joissa poistuman rinnankorkeusläpimitta on 7-11 cm. Fixterin strategiset mitat ovat leveys 240 cm, pituus 410 cm, korkeus 280 cm ja oma paino n. 6500 kg. Pienpuun logistiikka ja käsittelyprosessit kuntoon! Kuitu- ja energiapuut yhdellä kertaa helposti käsiteltäviin paketteihin yväskyläläisen Fixteri Oy:n kehittämä Fixteri-korjuuteknologia nostaa integroidun energia- ja kuitupuun korjuun ensiharvennuksilta aivan uudelle tasolle. Hakkuun yhteydessä välittömästi paalattava energiapuu saadaan kuitupuun tapaan helposti käsiteltävään muotoon, minkä myötä pienpuun korjuun kannattavuutta syöneet logistiset pullonkaulat saadaan avattua. J - Monellekin tutuksi tulleisiin hakkuutähdepaaleihin verrattuna Fixteri-paalauksessa on kyse runkopuun paalaamisesta, minkä myötä hakkuutähdepaalien raaka-aineen laatuun ja kuljetettavuuteen liittyneet haasteet on pytytty voittamaan. Suoraan tyvestä joukkokäsittelynä katkaistun puun tuominen karsivien syöttörullien läpi paalattavaksi heti hakkuun yhteydessä poistaa alan ammattilaisilta monta pienpuun korjuuseen ja hankintaan liittynyttä päänsäryn aihetta, kertoo Fixteri Oy:n Minna Lappalainen. Parannusta puuraakaaineen laatuun ja mittaamiseen Fixteri-paalain rikkoo kokopuurunkojen pinnan sekä niputtaa koostumukseltaan ja kooltaan optimaalisia paaleja, minkä ansiosta Fixteri-paalattu puu kuivuu nopeasti. - Fixteri-paalin nopea kuivuminen parantaa puun energiasisältöä, mikä on merkittävä tekijä energiatoimituksissa. Näin teollisuus voi alentaa raaka-ainehankinnan kokonaiskustannuksia tuotettua energiayksikköä kohden. Lisäksi toimitetun raaka-aineen laatu säilyy tasaisena, sillä hakkuun yhteydessä paalatun runkopuun mukana ei kulkeudu raaka-aineen laatua heikentävää maa-ainesta, lunta tai konerikkoja aiheuttavia kiviä loppukäyttölaitoksille, Lappalainen toteaa. Puuston rakenteen ja markkinoiden tarpeen mukaan kohteilta voidaan paalata joko kuitupuuja energiapaaleja tai paalit voidaan ohjata yksinomaan energiakäyttöön. Paalien sidontamateriaali valitaan loppukäyttöpaikan mukaan. - Fixteri-paalit punnitaan ennen paalin pudottamista maahan, jolloin korjatun puuston määrä on tiedossa välittömästi hakkuun päätyttyä, ilmoittaa Lappalainen. Fixteri-paalauksessa syntyvä siisti, puistomainen korjuujälki on niittänyt kiitosta metsänomistajien keskuudessa. Metsän ravinnetaso saadaan säilymään hyvänä paalausprosessin irrottaessa neulas- ja lehtimassaa maahan. Fixteri-paalain on puunkorjuun lisälaite, joka asennetaan alustakoneen kuormatilan päälle pulttiliitoksin. Paalaustyön tehokkuuden kannalta alustakonevalinnan osalta on tärkeää, että kuormaaja sijoittuu ohjaamon kanssa samalle rungolle; pyörivä ohjaamo lisää työskentelymukavuutta. Hakkuulaitteiden osalta Fixteri-paalaukseen soveltuvat joukkokäsittelyominaisuudella varustetut hakkuupäät. Tehoa metsäkuljetukseen - Fixteri-teknologian avulla niputettujen paalien metsäkulje- tus on jopa kahdesta kolmeen kertaa tehokkaampaa kuin tavallisen irtojakeen kuljetus. Paalien helppo käsiteltävyys takaa sen, että paalien lastaus kuormatilaan ja purkaminen edelleen tienvarsivarastoon on huomattavasti nopeampaa ja vähemmän tilaa vievää verrattuna perinteiseen irtojakeeseen, sanoo Lappalainen. Fixteri-paalaimen tuottaman optimaalisen paalikoon ansiosta kuormauksessa voidaan hyödyntää aina myös täysiä kuormatiloja. - Koska paalikuormaa on metsäkuljetuksessa helpompi hallita kuin irtojaekuormaa, alennetaan samalla merkittävästi jäljelle jäävän puuston vaurioitumisriskiä, Lappalainen lisää. Tehoa kaukokuljetukseen - Pienpuun jatkokuljetus käyttöpaikoille tai terminaaleihin tehostuu huomattavasti, kun kaukokuljetukseen ei vaadita uutta erikoiskalustoa, vaan kuljetus voidaan suorittaa perinteisillä tukkirekoilla. Isot kuormakoot sekä meno-paluu -kuljetusten hyvä hyödyntämismahdollisuus energia- ja ainespuukuljetuksissa ovat keskeisiä tekijöitä logistiikan kehittämisessä, sanoo RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 25 Fixteri-paalaus nopeuttaa huomattavasti kokonaiskorjuuprosessia. Hakkuutyö tehostuu koska puiden pituuskatkonta 2,6 m mittaan tehdään paalaimessa automaattisesti. Fixteri-teknologian avulla niputettujen paalien metsäkuljetus on jopa kahdesta kolmeen kertaa tehokkaampaa kuin tavallisen irtojakeen kuljetus. Pienpuun jatkokuljetus käyttöpaikoille tai terminaaleihin tehostuu huomattavasti, kun kuljetus voidaan suorittaa perinteisillä tukkirekoilla. Fixteri-paalin nopea kuivuminen parantaa puun energiasisältöä, mikä on merkittävä energiatoimituksissa. Paalatun runkopuun mukana ei kulkeudu raaka-aineen laatua heikentävää maa-ainesta, lunta tai konerikkoja aiheuttavia kiviä loppukäyttölaitoksille. Puuta käyttävien energialaitosten kannalta Fixteri-paalit ovat ihanteellinen varmuusvarastojen raaka-ainemuoto Lappalainen. Paaleja voidaan kuljettaa myös rautateitse hyödyntämällä samaa kalustoa kuin perinteisissä tukki- ja kuitupuutoimituksissa. Saaristoissa Fixteri-paaleja voidaan kuljettaa joustavasti proomukuljetuksen avulla. rastojen raaka-ainemuoto: paalit ovat helposti pinottavia, vievät vähän varastointitilaa ja säilyvät hyvin. Tehoa käsittelyprosesseihin Fixteri-ratkaisut tuovat monessa kohtaa huomattavaa kustannustehokkuutta myös pienpuun käsittelyprosesseihin. Perinteisesti tienvarressa tehtävä puuaineksen haketus tai murskaus voidaan suorittaa Fixteri-paalauksen ansiosta vasta joko käyttöpaikalla tai terminaalissa. Tästä saavutetaan lukuisia hyötyjä. - Esimerkiksi keskitetty suurivolyyminen käyttöpaikkamurskaus on yli 80 % tienvarsihaketusta halvempaa. Myös terminaalissa tapahtuvassa murskauksessa/haketuksessa saavutetaan merkittäviä kulusäästöjä parantaen mobiilin murskaus-/haketuskaluston käyttöasteita. Lisäksi päästään eroon ympäristön roskaantumis- ja meluhaittaongelmista sekä tienvarsihaketuksen aiheuttamasta arviolta 5-10 % suuruisesta varastohävikistä, laskee Lappalainen. Puuta käyttävien energialaitosten kannalta Fixteri-paalit ovat ihanteellinen varmuusva- Välittömästi siisti korjuujälki ja korkea hehtaarikohtainen kertymä puukaupan valtteja Fixteri-paalauksessa syntyvä siisti, puistomainen korjuujälki on niittänyt kiitosta metsänomis- tajien keskuudessa. Samoin myös hehtaarikohtaista kertymää kasvattava pieniläpimittaisten energiapuiden paalaaminen kuitupuiden ohella on saanut monen metsänomistajan innostumaan Fixteri-korjuun mahdollisuuksista. - Vaikka metsä "siivotaan" hyvään kuntoon ja myytävän puutavaran määrä saadaan maksimoitua, sen ravinnetaso saadaan säilymään hyvänä paalauspro- sessin irrottaessa ravinnerikasta neulas- ja lehtimassaa maahan, huomauttaa Lappalainen. Fixterin tiimi vahvistuu Fixterin teknisenä johtajana aloittaa 4.1.2011 DI Roni Ryyppö. Roni siirtyy Fixterin palvelukseen Sampo Hydraulicsin aluemyyntipäällikön tehtävistä ja on pitkän linjan metsäkonealan huippuammattilainen, joka tuntee alan teknologiset ratkai- sut kuin omat taskunsa. Ronin ohella Fixteri Oy on aloittanut syksyn 2010 aikana yhteistyön Fortecom Finance Oy:n kanssa, jonka tj. KTM Jarkko Hakola vastaa Fixterin talousjohtajan tehtävistä. Jarkko tuo niin ikään Fixterin toimintaan kovan luokan taloushallinnon osaamista, sillä Fixterin ohella hänen vastuulleen kuuluu mm. Fiskarsin Inhan tehtaiden talousjohto. 26 METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI www.koneosapalvelu.fi Rotaattorit ja riippukkeet LoadMaster Multi energiapuuvaaka Uutuutena! KESLA myynti, huolto ja varaosat MenSe RP raivauspää monipuolisiin käyttösovelluksiin raivauspää on kevyt ja kompakti ja samalla hyvin tehokas suuren leikkausvoiman sekä työskentelyleveyden (0.9-1.2 m ) ansiosta. - Kertakatkaisulla voidaan raivata maksimissaan 9 cm runkopaksuuksia. Leikkuuterien muoto ja profiili mahdollistavat myös sahauksen, jolloin työskentely ei keskeydy suuremmillakaan, maksimissaan 15 cm, runkopaksuuksilla, toteaa Mentula. Nopea ja vaivaton työskentely lisää tuottavuutta. Raivauspään työskentelykulman pito on automaattinen, jolloin valittu työskentelykulma säilyy puomin siirtoliikkeen aikana. Laaja ulottuvuus, myös esteiden taakse, sekä raivauspään tarkka ajettavuus mahdollistavat tarkan ja valikoivan raivauksen parantaen raivaustyön laatua. Vankka ja yksinkertainen rakenne sekä automaattinen terien voitelu takaavat pitkän huoltovälin ja satojen tuntien keskeytymättömän työskentelyn. Raivauspää katkaisee nopeasti, ei tukkeudu, eikä ole arka kiville. Raivauspään turvallisuus ja alhainen käyttömelu mahdollistavat raivaustyön suorittamisen myös lähellä asutusta. Leikkaava raivaus ei lennätä kiviä tai muuta leikkuujätettä ympäristöön ja on menetelmänä lähes äänetön. MenSe yhdisti raivauksen energiapuukouraan M MenSe raivauspää soveltuu monipuolisiin käyttösovelluksiin ja sitä voidaan käyttää erilaisissa alustakoneissa, kuvassa kaivukoneessa. M enSe RP raivauspäätä on tähän mennessä käytetty useilla eri toiminta-alueilla; taimiston raivauksessa, ennakkoraivauksissa, tien- ja rautateidenvarsilla, pellonreunojen raivauksessa sekä linjaraivauksessa. Raivauspää toimii myös pystysuunnassa (esim. oksistojen katkaisu). MenSe raivauspäitä on nyt asennettu metsäharvestereihin, kaivinkoneisiin ja traktoreihin. Raivauslaitteissa joita käytetään teiden ja rautateiden varsilla, on nopeakäyntinen hydraulimoottori. Metsänraivaukseen soveltuu hidaskäyntinen moottori. Raivauslaitteen teriä valmistetaan erimittaisina asiakkaan toivomuksen ja tarpeen mukaan. Tarvittaessa Mense rakentaa koko "paketin" käyttövalmiiksi. Silloin käytössä on pikakiinnitys ja peruskoneen tiedonsiirtokaapelia hyväksikäyttävä ohjaus, jolloin koneen muuttaminen takaisin hakkuukäyttöön vie vain pari tuntia. - MenSe-raivauspäällä voit joustavasti monipuolistaa palveluntarjontaasi ja lisätä työllistymismahdollisuuksia myös hakkuutöistä hiljaisempana kesäaikana, kertoo MenSe Oy:n Seppo Mentula. enSe on kehittänyt kahden katkaisulaitteen energiapuukouran. Kouran perusratkaisussa ei sinällään ole mitään erikoisen uutta kourassa on joukkokäsittelypihdit ja katkaisuun laippa teräketjulla. Uutta ideaa taas on toinen katkaisulaite, joka on sukua MenSeraivauspäälle. Risuraivausterä on asennettu kouran alapuolelle, eli katkaisukohta on alempana kuin terälaipan. - Raivausterä ei juurikaan kärsi maa- tai kivikosketuksista. Tämä ominaisuus on osoittautunut näin lumisena talvena entistäkin tärkeämmäksi. Kouran voi huoletta pudottaa maahan, lumisen puskan juureen ja sahata raivausterällä. Aina katkeaa. Epävarmoissa sahauksissa raivausterää kannattaa käyttää jopa yli 20 cm paksuille puille. Muutoin ketjusaha alkaa olle nopeampi yli 10 cm:n katkaisuissa. Risukko menee raivausterällä aina 10 cm vahvuuteen asti ja sahaterällä katkotaan sitä suuremmat 60 cm asti, kertoo Mentula. Katso esittelyvideot YouTubesta ja www.mense.fi. Sovi työnäytöksestä Sepon kanssa puh. 0500 158 447 Toimintaperiaate MenSe raivauspään toiminta perustuu edestakaisin liikkuviin leikkuuteriin. Hydraulimoottorikäyttöinen kampikoneisto mahdollistaa suuren leikkausvoiman. - Terien muoto sekä profilointi takaavat tehokkaan katkaisun. Raivauspään molemmat terät liikkuvat, jolloin tukkeutumisvaara pienenee. Kaksipuolinen terä leikkaa molempiin ajosuuntiin, sanoo Mentula. Hydraulitoiminen leikkaava Raivausterä liikkuu kouran alta myös sivulle. Terä voidaan lukita sivuasentoon, jolloin sillä voidaan tehdä raivausta ilman keräämistä. - Tämän ansiosta samalla koneella voidaan tehdä nyt sekä ennakkoraivaus että energiapuun keräys. Tällä ominaisuudella hakkuutyölle saadaan selkeää lisäarvoa, josta on myös mahdollisuus laskuttaa. Keksinnölle on haettu laajaa kansainvälistä patenttia. Reilut 600 kg painavan kouran öljytarve on 150 litraa minuutissa ja painetta se vaatii 200 bar, sanoo Mentula. Raivausterä ei ole sidottu pelkästään MenSe -energiapuukouraan sillä se on mahdollista asentaa lähes minkä tahansa energiakouran yhteyteen. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 27 Tapio -harvesterit energiapuun korjuuseen S oinilainen Riuttolehto Oy on panostaa Tapio-harvestereiden valmistukseen. Yritys osti harvestereiden valmistusoikeudet 2005 keväällä. Tapio-harvestereiden historia alkaa vuodesta 1980, kun ensimmäinen nykyisen mallin kaltainen harvesterin prototyyppi rakennettiin. Suomessa myynti lähti heti hyvin liikkeelle, myös vienti käynnistyi seuraavana vuonna. Euroopan vientitoiminnan jälkeen Tapio-harvestereiden myynti käynnistyi Yhdysvalloissa ja Kanadassa. - Tapio -harvestereiden eri malleja on myyty ainakin 18 eri maahan ja harvestereita on valmistettu noin 2000 kappaletta, kertoo Esa Ahopelto Riuttolehto Oy:stä. Ahopelto on toiminut Tapio-harvestereiden kehittäjänä alusta asti eli v. 1980 lähtien. Tapio 160 -harvesteri soveltuu erinomaisesti energiapuun korjuuseen. Pienemmät puut pystytään joukkokäsittelemään sekä keräämään maastosta kaatuneet puut ja katkenneet latvat. Tapio -harvesterin ensimmäiset koeajot tehtiin syksyllä 1980. Harvesterivalmistus Harvestereiden valmistus tapahtuu Soinissa Riuttolehto Oy:n tiloissa. Jyrsintää vaativat osat valmistetaan itse omalla työstökeskuksella. Runkojen ja yksittäisosien hitsauskokoonpanon suorittavat Riuttolehdon omat hitsarit, joilla on vahva ammattitaito harvesteriosien valmistukseen. Hydrauliikkakokoonpano suoritetaan aina letkujen valmistuksesta lähtien itse. Kokonaisuudessaan harvestereiden kokoonpano koeajoon saakka suoritetaan saman katon alla. Sylinterien valmistuksen suorittaa pääasiassa Pematic Oy Muuramesta. Alihankinnan kautta tulevat levyosien laserleikkaus, kanttaus, holkkien ja tappien sorvaus sekä raepuhallus ja pulverimaalaus. - Tapio 160 -harvesterin Siemens minilogo-ohjauksen kokoonpano tehdään aina ohjainnuppien kiinnityksestä ohjelman syöttöön saakka itse. Isompien mallien ohjausyksiköt tulevat eri mittalaitevalmistajilta, pääasiassa käytetään EPEC-järjestelmiä. Lopuksi harvesteri pakataan asennustarvikkeiden ja ohjekirjan kanssa asiakkaalle lähteväksi, sanoo Ahopelto. Tapio 280 on uusi päivitetty versio suositusta ja hyvän maineen saavuttaneesta Tapio 250 -harvesterista. vaaditaan 40­60 l/min ja sopiva paine on 160 baaria. Käsiteltävän puun optimikatkaisuläpimitta on 25 cm, jolloin se sopii nuorten metsien hoitoon ja energiapuun korjuuseen. Tapio 250 saavutti hyvän maineen mm. Ruotsissa urakoitsijoiden keskuudessa, koska kone oli kevyt ja sopi harvennuksille erittäin hyvin. Sillä pystyi kuitenkin tekemään jopa halkaisijaltaan 40 cm puita joten isompien puiden takia ei tarvinnut kuljettaa moottorisahaa mukana koneessa. Tapio 250 -harvesterista tuli suosittu niin sanotun isäntälinjan harvesteri, koska sen voi painonsa ja tehontarpeensa puolesta asentaa myös maataloustraktoriin. Nykyisin on saatavilla Tapio 280, uusi päivitetty versio edellisestä mallista. Raskaamman sarjan Tapio 400 soveltuu myös traktorikäyttöön, kun tarvitaan lisää kapasiteettia sekä metsä- ja kaivuko- uspainikkeet. Harvesteri voidaan asentaa sekä avoimeen että suljettuun hydrauliikkajärjestelmään. Harvesterin venttiilistö on suljettua tyyppiä. EXS mallien asennus on helppoa kaivinkoneisiin, koska niissä rotaattorija kaatotoiminta tulevat harvesterista päin. Asennustapoja on useita ja niistä saa lisätietoja meiltä, kertoo Tapani Rintala Otto Motor Oy:stä. Harvestereiden myynnin yhteydessä painotetaan peruskoneen ja harvesteripään yhteensopivuutta. Huomioon on otettava paino ja öljyntuoton ominaisuudet sekä hakattavan puun koko, jotta peruskoneeseen löytyisi oikeankokoinen hakkuupää. - Vaikkakin harvesteri soveltuu myös itse asennettavaksi, suositellaan asiakasta ostamaan asennus. Asennuksen yhteydessä pystytään huomioimaan mahdolliset ongelmat ja korjaamaan ne heti. Samalla annetaan käyttökoulutusta, jonka jälkeen asiakas pääsee nopeammin töihin, toteaa Ahopelto. Tapio 160 - sykeharvesteri on taloudellinen ratkaisu koska monella asiakkaalla on maataloustraktori puutavarakuormaimella. Asennus maataloustraktoriin on kokonaiskustannuksiltaan edullinen, koska yleensä niihin ei tarvitse rakentaa lisäpumppujärjestelmää. - Tapio 160 soveltuu myös erittäin hyvin 3,5 t - 8 t painoluokkaiseen kaivinkoneeseen. Maan jäätyessä pienellä kaivinkoneella ei ole käyttöä, mutta harvesterin kanssa työt jatkuvat ympäri vuoden. Kaivinkone soveltuu hyvin hakkuuseen, koska öljyntuotto on yleensä riittävä, nostokapasiteetti hyvä ja kuljettajan katse on aina työmaalle päin, sanoo Ahopelto. peuttamaan puun kuivumista. Energiapuun korjuussa laatu on ensisijaisen tärkeää. Kuiva puu palaa puhtaasti ja hyvällä hyötysuhteella. - Tapio -harvesterimalleilla pystytään pienempiä puita joukkokäsittelemään sekä keräämään maastosta kaatuneet puut ja katkenneet latvat. Kaikissa malleissa on sahakatkaisu, jolloin puut kelpaavat myös sahateollisuuteen. Tapio 160 ja 280 malleihin saa myös veitsikatkaisun lisävarusteena. Veitsellä voidaan katkaista enintään 10 cm paksuinen puu. Sahakatkaisu pysyy käytössä, vaikka veitsikatkaisu asennetaan, sanoo Ahopelto. Multialla Otto Motor Oy:ssä on mahdollista tutustua Tapio 160 -sykeharvesteriin, siellä järjestetään työnäytöksiä. Sykeharvesteri on asennettu 6 t Sumitomo kaivukoneeseen. Otto Motor Oy:n Tapani Rintala on Länsija Etelä-Suomen Tapio -harvestereiden edustaja. Rintala on toiminut Tapio -harvestereiden valmistuksessa ja kehityksessä vuosina 1989-1998 ja myynnissä ja kehityksessä vuodesta 2007 alkaen. Tapio 160 energiapuun korjuuseen Nuorten metsien energiapuun korjauksessa työnjälki on avainasemassa. Tapio 160 sykeharvesterin suunnittelun peruslähtökohtana on ollut mahdollisimman pieni koko, keveys kestävyydestä tinkimättä ja pieni hydrauliikkatehon tarve. Kuitenkin sillä pystytään käsittelemään jopa kaatohalkaisijaltaan 30 cm puu. Näillä ominaisuuksilla Tapio 160:lla saadaan laadukas ja luontoystävällinen jälki. Virttaalla toimivalla Antti Seppälällä on vuoden käyttökokemus Tapio 160 -harvesterista. Hän kertoo, että harvesterin keveys mahdollistaa kuormaimen täyden ulottuvuuden käytön. - Harvesterin lyhyt fyysinen mitta on hyväksi väärien koivujen käsittelyssä. Olen ollut tyytyväinen hakkuupään valintaa, kertoo Seppälä. Tapio -harvestereilla saadaan hyvä karsintajälki ja tarvittaessa puuhun saadaan myös aisaus no- Tapio 400 soveltuu metsä- ja kaivukoneisiin sekä myös järeämpään traktorikäyttöön. neisiin. Suurinta mallia Tapio 600 EXS harvesteria on asennettu moniin erilaisiin kaivukoneisiin. - Kaikissa malleissa on yksinkertainen ja avoin rakenne huoltojen helpottamiseksi ja hakkuupäässä tehtäviä säätöjä on todella vähän, ilmoittaa Ahopelto. Asennus Tapio-harvesterimallit Nykyään Tapio-harvestereita on viisi eri mallia. Tapio 160 sopii keveytensä puolesta hyvin maataloustraktorin metsäkuormaimeen asennettavaksi. Painoa satakuusikymppisellä on 215 kg ja tehoa hydrauliikkapumpulta Tapio-harvesterin asentaminen erilaisiin peruskoneisiin on helppoa. - Kuormaimeen asennetaan paine- ja paluulinja sekä sähkökaapeli. Peruskoneen hyttiin asennetaan pääkytkin, ohjausyksikkö, mittalaite, näyttö ja ohja- Suurinta mallia Tapio 600 EX harvesteria on asennettu moniin erilaisiin kaivukoneisiin. 28 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Moipu -energiapuukourien kysyntä kasvaa kaikilla markkina-aluella FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry on myöntänyt Moisio Forest Oy:n toimitusjohtaja Juha Moisiolle arvon Vuoden Bioenergisti 2010. Arvo myönnettiin merkittävästä ja tuloksellisesta käytännön työstä puupolttoaineiden korjuuteknologian, koneyrittäjyyskonseptien ja tuotantotoiminnan edistämisessä. M oisio Forest Oy muutti viime kesänä Moipu -harvesteripäiden ja -syöttörullien valmistuksen uusiin 2500 neliön tiloihin Viitasaarelle. - Uusissa tiloissa olemme saaneet järjestellä tuotannon aivan uudelle tasolle, mikä näkyy valmistuksen tehokkuudessa ja tuotteidemme entistä paremmassa tehdaslaadussa, kertoo Moisio Forest Oy:n varatoimitusjohtaja Taneli Moisio. Moisio Forest Oy on investoinut myös uusiin tuotantolaitteisiin ja -koneisiin sekä suunnittelupuolen ohjelmistoihin ym. - Merkittävin investointi oli uusi hiekkapuhalluksen korvaava raekuulapuhalluskaappi, jossa käsitellään kaikki käyttämämme teräslevyt ja laserleikatut komponentit. Tuloksena on entistä laadukkaampia komponentteja joista puhallus poistaa jäysteet, pyöristää terävät kulmat ja tekee maalipinnasta pysyvämmän, opastaa Moisio. Moisio Forest Oy:n uusissa tiloissa työskentelee yhteensä 16 henkilöä. Lisäksi yritys työllistää viisi metsäkoneenkuljettajaa. Suovanlahden vanhatkin tilat ovat yrityksen käytössä. Siellä huolletaan omia ja asiakkaiden metsäkoneita sekä suoritetaan kourien asennuksia. - Omat metsäkoneet ovat edelleen meidän tärkein testilaboratoriomme, huomauttaa Moisio. Uusi järeä Moipu 350 koura sisältää ketjusahan ja giljotiinin eli tarjolla on molempien katkaisutapojen hyödyt. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 29 Moipu syöttörullat M oipu puun syöttörullat ovat hiotuneet nykyiseen muotoonsa vuosia kestäneen kehitystyön johdosta. Kehitystyön tuloksena on syntynyt rullat joilla voi parantaa harvesterin tuottavuutta ja korjuujälkeä. - Patentoitujen Moipu -rullien hyvän pidon ansiosta harvesterin puun syöttönopeus ja mittatarkkuus paranee kasvattaen näin harvesterin tehokkuutta. Erinomaisen pidon takia voidaan myös pienentää harvesterin puristuspaineita, mikä pienentää harvesterin polttoainekuluja ja puun syöttövaurioita. Vuonna 2010 valmistimme yli 800 syöttörullaa, kertoo Moisio. Moisio Forest Oy:n varatoimitusjohtaja Taneli Moisio esittelee Moipu -kourien uusia kokoonpanotiloja. Moipu -kouria valmistetaan kasvavaa tahtia kotimaan lisäksi vientimarkkinoille. Kuvassa sorvataan Moipu -syöttörullien runkoja. Vuonna 2010 syöttörullia valmistettiin yli 800 kappaletta. Syöttörullien kumiosat vulkanoidaan entisessä rengaspinnoitusuunissa. Tuotannon käytössä on myös automaattisia työstökoneita. Uudessa hiekkapuhalluksen korvaavassa raekuulapuhalluskaapissa käsitellään kaikki käytettävät teräslevyt ja laserleikatut komponentit. Energipuukourien kysyntä kasvaa kaikilla markkina-alueilla Moipu -kouria on valmistettu vuoden 2010 aikana hyvää tahtia ja sama vauhti näyttää jatkuvan 2011. Energiapuun käyttö kasvaa koko ajan joten laaadukkailla urakointikäyttöön tarkoitetuilla Moipu -kourilla on edessään entisestään kasvavat markkinat. - Viime kesänä kysyntä hieman hiipui mutta syksystä oli taas hyvä vire markkinoilla niin Suomessa kuin maailmallakin. Moipu -kouria menee kasvavassa määrin mm. Ruotsiin, Ranskaan, Saksaan ja Englantiin, Moisio luettelee. Myös John Deere on aloittanut Moipu -kourien myynnin kansainvälisen jälleenmyyjäverkostonsa kautta. Tulossa entistä järeämpiä kouria Moipu -kouramallistoon kuuluu giljotiinikatkaisulla varustetut kuormaavat mallit Moipu 230, Moipu 250 ja Moipu 300 joista on tarjolla myös keräilevät ja syöttävät versiot. - FinnMetkossa esittelimme uuden järeän Moipu 350 mallin. Koura sisältää ketjusahan ja giljotiinin eli tarjolla on molempien katkaisutapojen hyödyt; ketjusaha isoille sahapuille ja giljo- tiini energiapuille. Myös karsimaterien avauma on suuri (93 cm) mikä helpottaa energiapuiden keräilyä, kertoo Moisio. Moisio Forestin jatkuva tuotekehitys tuo uutta markkinoille myös jatkossa. - Testissä on uusi Moipu 500 todella järeään työhön. Sen protoversiolla on tehty lähes metrin paksuisia puita, sanoo Moisio. Moipu -rullien pidon ansiosta harvesterin puun syöttönopeus ja mittatarkkuus paranee kasvattaen näin koko harvesterin tehokkuutta. 30 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Naarva-Koura nyt myös kuorma-auton nosturissa Naarva-Koura 1500-40 Palfinger PK 72002 nosturissa. Komeasti varustellun Scanian omistaa Kuljetusliike R. Lindell Oy Kokkolasta. Huurinainen Oy:n Mercedes-Benzin 80 tm PM nosturiin asennettiin Naarva-Koura 1500-40. P entin Paja Oy:n valmistamat Naarva -Koura energiakourat ovat tulleet tutuksi metsäkoneissa ja traktoreissa jo vuodesta 1993 saakka. Kuormauskoura varustettuna hydraulisella tiltillä ja tehokkaalla katkaisugiljotiinilla on monipuolinen lisävaruste metsäkuormaajan nokassa. Naarva-Kouria on tarjolla laaja mallisto ja ne soveltuvat lähes kaikkiin mahdollisiin hydraulisiin nostureihin, joten niitä on luonnollisesti asennettu myös kuorma-autoihin. Vas. radio-ohjauksen lähetin ja oik. 12V akku ja lähetin kouran venttiilikotelossa. Radio-ohjaus Mallista riippuen NaarvaKourassa on 3-7 ohjausventtiiliä, joiden ohjaukseen on aikaisemmin aina vedetty ohjainkaapeli nosturin puomistoa pitkin. Pentin Paja kuitenkin on tuonut markkinoille radio-ohjauksen, joka toimii pienillä kouraan sijoitettavilla 12V akuilla. Puomikaapeli jää pois, jolloin asennus vaatii vain hydrauliletkujen kytkemisen rotaattorille ja kouralle. Radio-ohjauksen lähetin on kooltaan vain 9x6x2 cm ja toimii kahdella AAA-paristolla. Lähetin on helppo kiinnittää esim. kuorma-auton oman nosturin kauko-ohjaimeen. Lähettimessä on 4 ohjainnappia ja punainen virtakytkin, joka kytkee virran myös kourassa sijaitsevaan vastaanottimeen. Kouran kaikkia toimintoja käytetään nosturin omalla 4/3-suuntaventtiilillä ja radiolähettimen napeilla vain valitaan käytettävä kouran toiminto: kuormauskoura, tiltti (kääntö ylös ja alas), giljotiinin käpälät ja giljotiinin terä. Kouralle tulee kaksi ja rotaattorille toiset kaksi letkua. mata suoraan kyytiin. Esimerkiksi Huurinainen Oy Kajaanista ja Taisto Lehikoinen Oy Lieksasta asennuttivat Naarva-Kourat kuorma-autojensa PM-nostureihin. Kouratoimitus sisälsi Naarva-Kouran radio-ohjauksella, FR21 rotaattorin, riipukkeen tappeineen sekä 4 letkua kourasta puomin päähän. Asennus oli varsin vaivatonta kun puomikaapelia ei tarvittu. Naarva giljotiinikoura mahdollistaa monia uusia työmahdollisuuksia autonosturille: ongelmapuiden poistamista kau- punkialueelta ja tonteilta; pensasaitojen, vanhojen pylväiden ja tolppien katkontaa ja poistoa, oksien lyhentämistä; sähkölinjoille, tielle tai rakennusten päälle kaatuneiden puiden paloittelua ja nostoa ym. Kaadetut puut tai pensaat voidaan nostaa suoraan kuorma-auton lavalle, jolloin raivaus voidaan suorittaa turvallisesti ja tehokkaasti ahtaissakin paikoissa. Nosturin pitkä ulottuvuus mahdollistaa isojenkin puiden paloittelun ja lyhentämisen latvasta alaspäin. Myös kuorma-autoihin Pentin Paja Oy on myynyt jo useita Naarva-Kouria kuormaautoihin. Naarva-Koura 1500-40 painaa 500 kg ja on varustettu suurimmalla Ø32 cm giljotiinilla. Hydraulinen tiltti ja kuormauskoura mahdollistavat käytön kaatopäänä sekä kuormauskourana. Ahtaissa paikoissa katkaistu puu on siis mahdollista kuor- Naarva giljotiinikoura mahdollistaa monia uusia työmahdollisuuksia autonosturille. Kuvassa Taisto Lehikoinen Oy:n Scania ja 30 tm PM nosturi jossa NaarvaKoura 1500-40. Pentin Paja Oy:n Mikko (oik.) ja Janne Häikiö esittelevät yritykselle myönnettyä Pohjois-Karjalan Kauppakamarin kansainvälistyspalkintoa 2009. Vienti vetää vahvasti ja siihen panostetaan entistä enemmän. Juha Korhonen on aloittanut marraskuussa 2010 Pentin Paja Oy:ssä vientimyyjänä. - SFS -standardin mukaiset valuma-altaalliset STERAL® öljysäiliöt - 300-15000 l - alumiinihitsaukset - alumiiniset puhdasvesisäiliöt - teräsrakenteet - teollisuuden kunnossapitotyöt - HUOM! myös alumiinisäiliöt - SOITA - KYSY - VERTAILE - markkinoiden laajin mallisto STERAL® on rekisteröity tavaramerkki www.a-luoto.fi UN-tyyppihyväksytyt VTT:n testaamat -säi AL R STE ® liöt Säiliö- ja teräsrakenne A. Luoto Viialantie 72, 42220 Kaipola/Jämsä, 014 761 197, 0400 540 145 METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI Huhtikuussa saapuu seuraava esittelykone Suomeen! Soita ja varaa koeajo 0400 642 147 Mallisto laajentunut! Nyt myös rumpuseula! Kysy myös vaihtokoneita! Leikontie 8, 05820 Hyvinkää RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 33 Keslan hakkuupäihin joukkokäsittelykäpälät ja energiapuun kantokäsittely K esla on esitellyt edelleen kehitetyt ratkaisut harvesterikourien bioenergia-varustuksiin sekä aines- ja energiapuun integroituun korjuuseen. Integroidun korjuun tulemista ennakoitiin Keslassa jo muutamia vuosia sitten, huomattavasti ennen kuin metsäyhtiöt innostuivat aiheesta. Merkittävä päänavaus aiheeseen oli Kesla ProAX -katkaisulaite, josta on nyt esitelty uusi, merkittävästi parannettu sukupolvi. ProAX- yhdistää ainoana maailmassa ketjusahan ja leikkaavan veitsiterän parhaat ominaisuudet: Ketjusahan lyömätön leikkuuteho paksulla puulla yhdistettynä saksiterän toimintavarmuuteen ja huoltovapauteen pieniläpimittaisella puulla, ilman kompromisseja. Uusi ProAX on rakenteeltaan entistä vahvempi, laakerointia ja sylinterin kiinnitystä on parannettu. Vipuvartta on muutettu leikkuutehon kasvattamiseksi ja vastaterän muotoilua parannettu. Täysin uutta markkinoilla on mahdollisuus kantokäsittelyyn myös saksikatkaisun yhteydessä. Viime aikoina paljon puhutun joukkokäsittelyn vaikutukset hakkuutyön tuottavuuteen on Keslalla tiedostettu jo pitkään. Kesla RH -kourat ovat koko Kesla RH -sarjan harvesterikourista (kuvassa RH20 ja RH16) voidaan varustaa todellinen yleiskoura energiapuusavotoille ja harvennuksille sekä integroituun korjuuseen. 2000-luvun ajan tukeneet ohjauslogiikkaan perustuvaa joukkokäsittelyä, jossa puiden poiminta tapahtuu karsintaterien ja syöt- törullien liikkeitä synkronoimalla. Järjestelmä toimii erinomaisesti, johtuen RH-kourien ainutlaatuisesta syöttörullien liikegeometriasta. Kerättävän nipun kokoa rajoittaa vain lähinnä tiltin kyky pitää nippua pystyssä. Uutuutena Kesla esittelee harvesterikouran riipukekaareen sijoitetut keruupihdit. Rakenteeltaan yksinkertainen ja kevyt pihti mahdollistaa entistä nopeamman joukkokäsittelypoiminnan ja entistä isompien nippujen keräämisen. Kesla on kehittänyt myös uudet joukkokäsittelyyn sopivat syöttörullat. Joukkokäsittelyrullilla saadaan entistä parempi pito nippua syötettäessä. Rullien muotoilu myös helpottaa puiden poimintaa. Yhdistämällä yllä mainitut ominaisuudet voidaan Kesla-harvesterikourasta varustaa todellinen yleiskoura energiapuusavotoille ja harvennuksille sekä integroituun korjuuseen, kouran koosta riippuen aina päätehakkuisiin saakka. Kesla tarjoaa nyt uutuutena latvasahavarustelun myös 20RH ja 25RH-harvesterikouriinsa. Uusi latvasaha on pulttikiinnitteinen ja soveltuu myös jälkiasennukseen. Latvasaha on suunnattu erityisesti vuoristoalueiden puunkorjuuseen, prosessointiin laanissa ja rikkoutuneiden myrskypuiden käsittelyyn. KESLA C645 on 3-akselisen kuorma-auton alustalle asennettava kevyt rumpuhakkuri. Hakkuri saa voimansa suoraan auton moottorista. KESLA C1060 on puolestaan KESLAn vastaus lisääntyvään käyttöpaikka- ja terminaalihaketukseen. Kaksi uutta hakkuria K otimainen metsäkonevalmistaja KESLA jatkaa vahvaa tuotekehityspanostusta metsäenergian hyödyntämiseen esittelemällä kaksi hakkuriuutuutta. KESLAn uutuudet hakkuririntamalla ovat kuorma-autojen päälle rakennetut hakkurimallit KESLA C645 ja KESLA C1060. Uudet hakkurimallit ovat räätälöity toisistaan poikkeavien polttohakkeen tuotantoketjujen tarpeisiin. KESLA C645 on 3-akselisen kuorma-auton alustalle asennettava kevyt rumpuhakkuri. Hakkuri saa voimansa suoraan kuorma-auton moottorista, jolloin sekä ajoneuvon pituus että kokonaismassa saadaan pidettyä alhaisena, mistä on selvää etua metsäautoteiden varsilla tapahtuvassa haketuksessa. Hakkurin ja nosturin hallintalaitteet ovat sijoitettu kuorma-auton hyttiin, ja nosturina yhdistelmässä on KESLA 800T varustettuna puomin sisäpuolisella letkutuksella. KESLA C1060 on puolestaan KESLAn vastaus lisääntyvään käyttöpaikka- ja terminaalihaketukseen. Suunnittelun lähtökohKESLA C645 hakkuri soveltuu myös traktorikäyttöön. Uudet Kesla 50 ja Kesla 50E kahmarit K eslan kahmarimallistoa kasvatetaan yläpäästä esittelemällä Kesla 50 ja Kesla 50 E kahmarit. Kesla 50 on kahmari joka on poikkileikkauspinta-alaltaan 0.5 m2. Leukojen geometria on myös uudistettu, joten kuormausominaisuudet ovat entistä paremmat. Kestävyyttä on parannettu, mm. välitanko on entistä järeämpi. Kesla 50 kahmarin sisarmalli energiapuun käsittelyyn on Kesla 50E. Se on suunniteltu risujen, kantojen ym. materiaalin kuormaukseen. Poikkileikkauspinta-alaltaan kahmari on 0,46 m2. Kesla 50 on kahmariuutuus malliston yläpäähän. Kesla 50E on sisarmalli energiapuun käsittelyyn. kohtana oli tehokas puutavaran lastaus. Parannuksina aikaisempaan mallisarjaan ovat väljemmät sisätilat, parempi näkyvyys ja työskentelyergonomia. Vastaavasti KESLA Comfort XL hytti on suunniteltu erityisesti hakkurien ja murskaimien syöttöön käytettäviin nostureihin sekä teollisuusnostureihin, joilla työskennellään yhtäjaksoisesti pidempiä työaikoja. Kesla 2024L on erityisesti kokorunkojen kuormaukseen suunniteltu, järeä nosturi. L malli on sisarmallia 2024 kevyempi puomistoltaan ja kokonaispainoltaan. Siinä on myös kokonaan sisäpuolinen hydrauliikkaputkitus ja -letkutus. daksi on otettu suuri haketuskapasiteetti, mikä saavutetaan leveydeltään 1000 mm ja korkeudeltaan 600 mm syöttöaukon ja 700-hevosvoimaisen dieselmoottorin yhdistelmällä. Järeä hakkuripaketti on asennettu kuorma-auton alustalle, ja hakkurin syöttöön on valittu erityisesti hakkuri- ja murskakäyttöön suunniteltu KESLA 1200T -nosturi. Terminaalikäyttöön tarkoitettua hakkuria syötetään nosturin hytistä, mikä mahdollistaa esteettömän näkyvyyden syöttöpöydälle ja korkeiden varastopinojen päälle. KESLAn laaja tuotevalikoima mahdollistaa useiden hakkuri- ja kuormainyhdistelmien rakentamisen asiakkaan tarpeiden mukaan. Kuorma-autojen lisäksi KESLAn hakkureita voidaan asentaa ajokoneisiin, käytettäväksi traktoreiden kanssa, tai kiinteinä asennuksina teollisuuteen. Uusi Kesla Comfort -nosturihyttimallisto ja Kesla 2024L -nosturi Asiakaspalautteen, uusien nosturimallien ja erilaisten käyttötarkoitusten perusteella uudistettiin Keslan hyttimalliston. KESLA Comfort hyttimallistossa on kiinnitetty erityishuomiota ilmansuodatukseen, ilmanvaihtoon, työergonomiaan ja äänieristykseen. Hyttimallisto sisältää KESLA Comfort ja KESLA Comfort XL-mallit varusteineen. KESLA Comfort hytin ulkomittojen ja suunnittelun lähtö- Kesla vahvistanut myyntiorganisaatiotaan Marko Härkönen vastaa jatkossa autonostureiden myynnistä Suomessa ja Pohjoismaissa Taisto Toroi tuo uutta voimaa Keslan metsäteknologian venäjänkielisen alueen myyntiin. 34 METSÄALAN AMMATTILEHTI Metsäalustainen Hitachi ZX 135 USL-3 kaivukone Kesla 20RH kouravarustuksella on tehokas yhdistelmä metsänhakkuussa. Ja kone muuntuu tarvittaessa hetkessä kaivukonetöihin. Keslan RH-kourat voidaan varustella myös energiapuuhakkuisiin. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI vää puustoa. Metsäalusta on korkeampi mikä parantaa metsässä liikkumista sekä näkyvyyttä hakkuutyössä. Leveät 900 mm telalaput tekevät koneesta erittäin kantavan pehmeillä mailla ja pienet pintapaineet minimoivat maastoon jäävät jäljet. Telasukset pidentää telaston käyttöikää. Hitachin ZX-sarjan metsäalustaiset koneet on suojattu jo tehtaalla tietyiltä osin. Sen lisäksi Rotator tekee asiakastoiveiden mukaiset lisäsuojaukset ja varustelut, kuten esim. vastapainon lisäpolttoainesäiliö. Metsäalustaiseen Hitachiin asennettiin Keslalla uusi Kesla 20RH -harvesteripää. Keslalla on tarjota tehdasvalmis ratkaisu kaivukoneiden harvesterivarusteluun. Kesla Extender -jatke asennetaan suoraan NTP10 -liittimeen ja sitten vain riipuke ja koura kiinni. Ja kun koneella halutaan tehdä tavallisia kaivukonetöitä, onnistuu Keslan paketin irroitus helposti ja nopeasti - sitten vain kauha tilalle. Mittalaitteena Keslan kourassa on Motomit ja Metsähallituksen kartat, leimikkotiedot jne. tulevat Hitachiin asennettuun Panasonic Toughbook PC:lle. Hitachi on tehokas hakkuilla M aanrakennus Tapani ja Mika Pasanen Kinnulasta aloitti uuden vuoden 2011 komeasti ottamalla käyttöön uuden metsäaluistaisen Hitachi ZX 135USL-3 kaivukoneen varustettuna Kesla 20 RH -harvesteripäällä. - Meillä oli aikaisemmin käytössä kaksi Hitachia, mallit ZX 110M ja ZX130LC, joilla teimme ojitusta ja mätästystä metsässä sekä tavallisia kaivukonehommia. Hitachi on osoittautunut erittäin luotettavaksi, tehokkaaksi ja kaikin puolin hyväksi koneeksi. Niinpä uutta kaivukonetta metsätöihin hankittaessa merkki oli selvä. Kaupat uudesta Hitachista teimme Rotator Oy:n Jouko Salomäen kanssa, kertoo Mika Pasanen. Kaivukonetöiden lisäksi Pasaset urakoivat puuta Metsähallitukselle Ponssen ja Timberjackin kuormatraktoreilla. Kesäaikaan Metsähallitukselle tehdään lisäksi metsämaan muokkausta ja ojitusta. - Meillä oli aiemmin hakkuukoneena Timberjackin moto jonka myimme veljelleni Manu Pasaselle. Halusimme pyöräalustaisen moton tilalle kaivukonealustaisen harvesteriratkaisun, joka työllistyy kesällä kaivukoneena. Näin koneen käyttöaste saadaan pidettyä korkealla silloinkin jos hakkuissa on hiljaisempaa, kommentoi Pasanen. Tapani Pasanen (oik.), Miikka Pasanen ja Elias Itkonen ottivat uuden Hitachin käyttöön vuoden 2011 ensimmäisinä päivinä. Elias Itkonen on hakannut kolme vuotta metsässä Timberjackin pyörämotolla. Tela-alustainen Hitachi varustettuna Keslan kouralla on yllättänyt positiivisesti ammattimiehen. - Samalla rytmillä metsässä mennään Hitachi/Keslalla kuin pyörämotollakin ja hakkuumärät/tuntituotos on todella hyvä tässäkin ensiharvennuskohteessa, kommentoi Itkonen. Metsäalustainen Hitachi Suomen olosuhteisiin Hitachi ZX 135USL-3 kaivukone on lyhytperäinen joten se mahtuu liikkumaan hyvin metsässä eikä se kolhi pystyyn jääMiikka Pasanen säätää Motomitin mittalaitetta. Hakkuutiedot saadaan suoraan Metsähallituksen ohjelmilla varustetulle Panasonic Toughbook PC:lle, jonka asensi Keski-Suomen Viestilaitehuolto Oy:n Jori Lieska. METSÄALAN AMMATTILEHTI 36 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Metsähallitus tehostaa puukuljetuksia Puuta perille tehokkaasti ja ympäristöä säästäen M etsähallituksessa on käynnistetty "Puuta perille tehokkaasti ja energiaa säästäen" -projekti. Sen tavoitteena on selvittää, testata ja ottaa käyttöön nykyistä kustannustehokkaampia, ympäristöystävällisempiä sekä erilaisiin olosuhteisiin räätälöityjä puun kuljetusratkaisuja ja kuljetuskalustoa. Kehittämishanke koostuu useasta alaprojektista, joiden avulla selvitetään potentiaalisia kuljetusten tehostamistapoja. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on eri kuljetusmuotojen yhdistelmien kuten esimerkiksi autojunakuljetusten tehostaminen, menopaluu-kuljetusten hyödyntäminen sekä ratkaisut, joissa samalla peruskalustolla voidaan kuljettaa pyöreän puun lisäksi myös muuta tavaraa. Kuljetusratkaisujen rinnalla tarkastellaan kuljetuskaluston kehittämistä. Metsähallituksen puukuljetuksissa ollaan muun muassa ottamassa käyttöön säädettävällä rengaspainejärjestelmällä (CTI-järjestelmä) varustettuja puutavara-autoja. Muissa maissa kokemukset CTI-järjestelmällä varustetuista puutavara-autoista ovat olleet hyviä, mutta Suomessa autoja on tiettävästi käytössä vain yksi. Metsähallituksen syksyn 2010 kuljetuspalveluiden hankinnassa tavoitteena oli saada eri puolille maata yhteensä seitsemän CTIjärjestelmällä varustettua puutavara-autoa. Autot saadaan käyttöön vuoden 2011 alkupuolella. CTI-järjestelmän avulla kuljettaja pystyy säätämään ohjaamosta renkaiden ilmanpainetta. Olosuhteiden mukaan säädettävät rengaspaineet lisäävät turvallisuutta parantamalla renkaiden pitävyyttä, vähentävät teihin Metsähallituksen puukuljetuksissa ollaan ottamassa käyttöön säädettävällä rengaspainejärjestelmällä (CTI) varustettuja puutavara-autoja. Metsähallituksen hankkeessa selvitetään myös uusia ratkaisuja energiapuun kuljetuksiin. Näihin kuuluvat mm. tavanomaiseen puutavaraautoon asennettavat "energialaidat". Kuvassa XXbox energialaitasarja. - konealan uutiset ertaa vrk.! 2 ker taa vrk.! daily news english - daily news in english ammattilehti.f ttilehti.fi ammattilehti.fi kohdistuvaa kuormitusta ja parantavat ajomukavuutta. Hankkeessa selvitetään myös uusia ratkaisuja energiapuun kuljetuksiin. Näihin kuuluvat muun muassa tavanomaiseen puutavara-autoon asennettavat "energialaidat" sekä uudenlaiset konttiratkaisut energiahakkeen kuljettamisessa. Energiapuun kuljetuksissa mietitään myös uusia ratkaisuja hakkuutähteiden, kantojen sekä karsimattoman ja osittain karsitun puun kuljetuksiin. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vuoksi puutavaran vastaanottopisteiden määrä on vähentynyt ja samalla kuljetusmatkat pidentyneet. Energiapuutoimitusten kasvu puolestaan tuo uusia vaatimuksia kuljetuskalustolle sekä haketuksen ja puuenergian jakelun järjestämi- seen. Lisäksi nousussa olevat polttoainekustannukset ja ilmastonmuutos pakottavat miettimään yhä tehokkaampia ja ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisumalleja puunkuljetuksiin. - Metsähallituksen tavoitteena on tehostaa puukuljetuksia, alentaa kuljetuskustannuksia sekä löytää ympäristöä säästäviä kuljetusratkaisuja, painottaa Metsähallituksen hankintajohtaja Jussi Kumpula. Metsähallitus ostaa kaikki puukuljetuksiin liittyvät palvelut alan yrittäjiltä ja siksi kehittämishankkeissa tehdään yhteistyötä puukuljetuksia tarjoavien yrittäjien kanssa. Muina yhteistyökumppaneina ovat muut puukuljetuspalveluita tarvitsevat tahot, laitevalmistajat sekä muut keskeiset sidosryhmät. MultiForest monikuljetusjärjestelmä kuljettaa raakapuuta ja energiapuuta M Mäkysentie 1, 61850 Kauhajoki Puh. (06) 23 21 707 Fax (06) 23 21 741 ultiForest monikuljetusjärjestelmä mahdollistaa standardi 22 m puutavarayhdistelmän muuttamisen helposti 25,25 m modulimittaiseksi yhdistelmäksi kääntyvällä akselilla varustetun modulijatkeen avulla. Ylös nouseva modulijatke helpottaa kääntymistä ahtaissa laaneissa ja takimmaisen akselin ansiosta yhdistelmä on kuormattuna vakaa ajettava. Ja kun perävaunu on 5-akselinen, taka-akselille ei tule koskaan ylikuormaa. MultiForest tarjoaa val- AUTOKORIELEMENTIT PÄÄLLERAKENTAJILLE *lattiat *katot *seinät *ovet *hakekorielementit *turvekorielementit *pakastekorielementit *jakelukorielementit *kevytkorielementit MultiForest monikuljetusjärjestelmä raaka- ja energiapuulle. www.thermocon.fi miuden mahdollisesti tuleviin kokonaispainon korotuksiin. Lisätietoja saa Reijo "Reka" Kankaiselta puh. 040 553 6743. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 37 Orlacolta huippuluokan kamerat vaativiin käyttötehtäviin K amerasta on tullut yhä enenevässä määrin tärkeä apuväline parantamaan näkyvyyttä mitä erilaisimmissa paikoissa ja olosuhteissa. Puun, kantojen ja risujen kuljetuksessa voidaan kameraa käyttää sekä autossa ja perävaunussa että nosturissa pienentämään riskejä, joita siellä esiintyy. Samoin kameroita voidaan käyttää muissakin koneissa ja laitteissa, joita energiapuuketjussa käytetään. Usein peruutettaessa lastauspaikalle olosuhteet eivät ole kovinkaan helpot. On kiviä, kantoja jne. jne. eikä tilaakaan ole kovin runsaasti. Varustamalla yhdistelmä useammallakin kameralla, kuljettaja näkee tarkalleen, minne ja miten hän on yhdistelmäänsä ajamassa. Samalla voi välttyä renkaiden vaurioista, joita tulee peruutettaessa kantoihin tai kiviin. - Kantoja kuormattaessa ja varsinkin purettaessa niitä usein tippuu auton ja perävaunun lähelle katveeseen, jonne ei näe. Kuljettaja normaalisti yrittää "onkia" pudonneet kannot arviolta ja joskus siinä onnistuukin. Usein kuitenkin pitää tulla alas ja kiertää auto ja katsoa mitä on ja missä. Varsinkin huonoilla keleillä ja liukkailla useaan nosturiin nousemiseen ja siitä poistumiseen liittyy riskejä kuten liukastuminen jne. ja aivan turhaan, kertoo laadukkaiden Orlaco-kamerajärjestelmien maahantuojan Mytrade Oy:n Markku Ylinen. Energiapuuauton nosturiin asennetun kameran avulla ylimääräiset nosturiin nousut ja sieltä pois tulot voidaan välttää, koska kuljettaja näkee tarkkaan, missä kuormattavat kannot ja risut ovat. Kuormaaminen tehostuu ja työturvallisuus paranee merkittävästi. Orlaco kestää hyvin nosturikäytössäkin Nosturiin asennetun kameran avulla turhat nosturiin nousut ja sieltä pois tulot voidaan välttää, koska kuljettaja näkee tarkkaan, missä kuormattavat kannot ja risut ovat. Mitään ei jää sattuman varaan eikä ole riskejä muutaman kannon jäämisestä kuormaamatta tai auton alle. - Eräät autoilijat ovat sanoneet, että kaapeli ei kestä nosturikäytössä. Kaikki riippuu tietenkin siitä, halutaanko kamera varustaa kunnon kaapelilla, joka kestää taivutukset niin helteellä kuin pakkasellakin. Samoin kameran ja monitorin pitää olla laadukkaita, ettei auringon tai muun valon häikäisyt estä kuvaa näkymästä ja työn tekemistä tehokkaasti, opastaa Ylinen. Laadukas ja kompakti Orlacon monitori mahtuu mukavasti nosturiohjaamoon. - Orlaco -kamerajärjestelmät sopivat erittäin hyvin asennettavaksi energiapuunkuljetusyhdistelmiin, kertoo Mytrade Oy:n Markku Ylinen. Kamerat hakkureihin ja murskaimiin Haketuksessa kameroista on myös suurta apua ja helpotusta. Kaikissa hakkureissa tai murskaimissa näkyvyys nosturilta ei ole kovinkaan hyvä. Tällöin kameran käyttö on erinomainen vaihtoehto parantamaan työtehoa ja turvallisuuttakin. - Joidenkin mielestä hakkurin tärinää ei kamera kestä, mutta he eivät ole käyttäneet riittävän laadukkaita kameroita, joilla on muiden ominaisuuksien lisäksi myös hyvä tärinänkestävyys, kommentoi Ylinen. Kameran tuottaman kuvan pitää olla selkeä ja hyvä kaikilla keleillä ja kaikissa olosuhteissa. - Sitä varten laadukkaat Orlaco kamerajärjestelmät on kehitetty, Ylinen kiteyttää. Orlaco kamerat ovat kompakteja ja huomaamattomia eivätkä vaikuta ajoneuvon esteettisen muotoiluun ja voidaan integroida helposti esimerkiksi aurinkolippaan. Kamera ei työnny esiin ajoneuvosta eikä vaurioidu helposti. Kun kamera on kiinnitetty, ei sitä tarvitse säätää uudelleen ja sitä voivat käyttää kaikki kuljettajat. Kameraa ei myöskään tarvitse säätää konepesunkaan jälkeen. Orlacon värikamerajärjestelmät on laillisesti sertifioitu ja hyväksytty EU:n standardien mukaisesti. Orlaco kamerajärjestelmä helpottaa kuljettajaa seuraamaan alueita välittömästi ajoneuvon ympärillä, jolloin katvealueille eteen ja sivulle on parempi näkyvyys. 38 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI Koneenkuljetuslavetit ja energiapuunkuljetuskalustoa laadukkaasti Pihtiputaalta FinnMetkossa esiteltiin uusi Puunkorjuu Juha Holm Oy:lle toimitettu 5-akselinen (2+3) metsäkoneenkuljetuslavetti; pituus 12 m, kokonaispaino 44 tn ja kantavuus noin 30 t. Hydrauliperän ohjaus onnistuu hytistä ja takaa. P ihtiputaan Ajokonekorjaamo Oy tarjoaa koneenkuljetusajoneuvot ja erilaiset perävaunut sekä päällerakenteet räätälöitynä asiakkaan tarpeen mukaan. Ajokonekorjaamon tuotevalikoima on kattava. Yritys tarjoaa kokonaisratkaisut koneenkuljetukseen, kapellilavat ja perävaunut, puutavara-autojen varustelut sekä energiapuuvaunut ja -varustelut. Ajokonekorjaamo valmistaa ja myy tuotteet suoraan asiakkaalle. - Teemme esimerkiksi metsäkoneen kuljetusritilät pääosin suoraan kuormaauton päälle, toki teemme kuormatilat myös puoliperävaunuihin sekä täysperävaunujen päälle, kertoo toimitusjohtaja Markku Pihlajamäki. Uusi 5-akselinen kuljetuslavetti Nykyisin koneenkuljetuslavetit tehdään pääosin 4-aks. kuorma-autoihin, 3akselisessa tulee liian helposti painorajat vastaan. Uutuutena Ajokonekorjaamo tarjoaa 5-akseliset koneenkuljetuslavetit. - Neliakseliset ja trippeli (1+3) on edelleen suosituin malli. 2+2 akselisia tehdään suorina ritilöinä kaivukoneiden kuljetukseen. FinnMetkossa ensiesitelty uusin tuotteemme on kokonaispainoltaan 44 tonninen 5-akselinen koneenkuljetuslavetti. Nykyään järeimmät metsäkonemallit painavat sen verran, että alkaa 4-aks. lavetissa tulla painot vastaan ja 5-akselinen on oiva ratkaisu raskaampiin kuljetuksiin, toteaa Pihlajamäki. Hydraulisten lavettien perusrakenne on sama, mutta yksityiskohdat räätälöidään asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Tarvittaessa tehdään akselivälin muutokset ja lisäakselien lisäykset. - Jokainen ajoneuvo on oma ja erillinen projektinsa. Teemme yksilöidyt ritilät asiakkaan toiveita kuunnellen. Erilaisia mieltymyksiä on paljon, toiset tahtoo loivaa pyöränkaarta, toiset jyrkkää. On mm. hydraulisia nousutasoja kaivukoneen kuljetusta varten, ohjaamosuojia ja yksi suosituimmista varusteista on tällä hetkellä taakse asennettavat led-valot, jotka ovat osoittautuneet kestäviksi ja toimiviksi, kommentoi Pihlajamäki. Energiapuun kuljetuskalusto Ajokonekorjaamo valmistaa EnergyBoxx -tuotteita hyödyntäen ratkaisut energiapuun kuljetustarpeisiin. - Valmistamme energiapuun ajoon soveltuvat perävaunut sekä varustelemme vetoautot. Asennamme myös hakkurit ja murskaimet, sanoo Pihlajamäki. EnergyBoxx -komponenteista rakennettu energiapuunkuljetusvaunu. Ajokonekorjaamo varusteli uuden 700 hv Volvo FH16:n energiapuun ajoon EnergyBoxx komponenteilla. Ajokonekorjaamo varustelee myös puutavara-autot ammattitaidolla. METSÄALAN AMMATTILEHTI 40 METSÄALAN AMMATTILEHTI EnergyBoxx II - lisää kuormakapasiteettia yli 5000 kg - lisää kuormakapasiteettia yli 5000 kg EnergyBoxx II -yhdistelmä tarjoaa 160 m3 kuormatilaa ja entistä kevyemmät rakenteet, mikä tarkoittaa käytännössä lisää kuormakapasiteettia yli 5000 kg esim. kannon- ja risunajoon. E HM Oy toi reilu vuosi sitten markkinoille uuden sukupolven Energy Boxx II -energiapuunkuljetusyhdistelmän, jonka kuormatilaa on onnistuttu kasvattamaan 20 m3:lla ja rakenteita on samalla kevennetty lähes 1000 kilolla, mikä merkitsee kuljetuksiin yli 5000 kilon lisäkapasiteettia. Tehdyt parannukset lisäävät EnergyBoxx -yhdistelmän kapasiteettia yli 5000 kiloa. Tämä on saatu aikaan kehitystyöllä sekä käyttämällä rakenteissa Rautaruukin uutta Optim 960 QCW -ultralujaa terästä ja laserhitsausta. Kuormatilan kasvun, painon vähennyksen ja aerodynaamisen muotoilun ansiosta kuljetustehokkuus kasvaa sekä energiankulutus ja päästöt vähenevät yli 10 % kuljetussuoritetta (tkm tai m3/km) kohden. - Vuonna 2009 valmistimme yhteensä 23 EnergyBoxx -yhdistelmää. Vuoden 2010 aikana EnergyBoxxeja valmistettiin hyvää tahtia juhannukseen asti, mutta sitten alalla hiljeni. Nyt vuodenvaihteessa kysyntä on taas elpynyt ja uskon että vuoden 2011 aikana EnergyBoxxeja valmistuu merkittävä määrä, kertoo EMH Oy:n Olli Mäkelä. Uusi XXBoxx energialaitasarja mahdollistaa energiapuun kuljetuksen perinteisellä puutavara-autolla. Laitasarja on tehty käytettäväksi yhdessä suurikuormatilaisten Terminator XXL-pankkojen kanssa. Uusi EnergyBoxx -puoliperävaunuratkaisu energiapuun kuljetukseen E EnergyBoxx II rakenteissa näkyy suunnittelun huippuosaaminen sekä Ruukin erikoisterästen käsittely laserleikkaamalla ja -hitsaamalla. HM Oy on kehittänyt uuden EnergyBoxx -puoliperävaunuratkaisun energiapuun kuljetukseen. Ensimmäinen 2-aks. siirtoteliseen puoliperävaunuun valmistettava EnergyBoxx -kuormatila toimitetaan energiapuun ja hakkeen käsittelyyn erikoistuneelle Alaku Oy:lle Parkanoon. - Puoliperävaunuun rakennettavassa EnergyBoxx:issa käytetään samaa perusrakennetta ja suunnittelua kuin EnergyBoxx II -kuormatiloissa, paitsi että etuosa on pokattu noin 30 cm verran vetopöydän kohdalta. Puoliperävaunun EnergyBoxxin materiaalina on kevyt ja kestävä Rautaruukin Optim 960 QCW ultraluja teräs laserhitsattuna. Kuormatilaa tähän EnergyBoxxiin saadaan noin 90 m3. Kuormatila jatkuu hydraulisesti ja perävaunun kokonaispituus on täydessä mitassa 12,5 metriä kertoo EHM Oy:n Olli Mäkelä. Alaku Oy:n 2-akselisen EnergyBoxx -puoliperävaunun eteen asennetaan Kesla 2010T -ohjaamonosturi erikoispitkällä 11,2 metrin puomilla varustettuna. - Puoliperävaunuun toteutun EnergyBoxxin ideana on ollut sen monikäyttöisyys. Veturiksi käy hakeauton tai vaikkapa sorapuolikkaan veturi. Samalla autolla voi siis ajaa vaikka haketta hakevaunulla ja sitten heittää kantokeikan EnergyBoxx -vaunulla, sanoo Mäkelä. EnergyBoxx -puoliperävaunun korkeus on 4,2 m ja sen kuormatila kasvaa hydraulisesti 12,5 m pitkäksi. Kuormatilaa saadaan noin 90 m3. Telisiirto parantaa yhdistelmän kääntyvyyttä merkittävästi. EnergyBoxx -puoliperävaunu on monikäyttöinen. Samalla vetoautolla voidaan kuljettaa mm. hake- tai turvevaunua, maansiirtovaunua jne. METSÄALAN AMMATTILEHTI Yhdessä pystymme tekemään vaikeimmatkin työt. Parkerilta löydät oikean kokoiset kiinteä- ja muuttuvatilavuuksiset pumput tarpeisiisi. Useiden vuosikymmenten tiivis yhteistyö vaativien käyttäjien kanssa varmistaa, että pumppumme toimivat luotettavasti ja tehokkaasti vaikeimmissakin ympäristöissä. Lujat ja toimintavarmat pumput ovat kuitenkin vasta alkua antoisalle asiakassuhteelle, sillä niiden lisäksi saat käyttöösi pätevän sovellusosaamisemme sekä paikallisen tuen kaikkialla maailmassa. Yhteistyössä Parkerin kanssa lähes kaikki on mahdollista. Yhdessä pystymme luomaan tuottavampia, toimintavarmempia ja ympäristöä säästäviä koneita. Hiljaisempia, kompaktimpia, vähemmän kuluttavia ja kannattavampia koneita, jotka vahvistavat kilpailukykyäsi! www.parker.com 020-753 2500 METSÄALAN AMMATTILEHTI Uudet -mallin puutavaranosturit myös tehokkaaseen energiapuun käsittelyyn Nyt mm. letkut kulkevat kouralle asti nosturin rakenteiden sisällä - ei enää vaurioherkkiä letkusyheröitä kääntäjän ja puomin välissä. Laajasta valikoimasta puutavaranosturit 6 tm - 38 tm kaikkeen puutavaran käsittelyyn Maahantuonti, myynti ja huolto Kuussillantie 23, 01230 Vantaa Myynti: Pääkaupunkiseutu VTA: Arto Kainsalo / Jorma Moisas Pohjanmaa, Pohjois-Pirkanmaa Markkinointi E. Kivelä Oy: Erkki Kivelä 0400-662 010 Lounais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa, Ahvenanmaa Markkinointi Reunanen Ky; Seppo Reunanen 02-236 4574 / 0400-820 531 Tampere Aarno Järvinen Oy: Timo Kallio 03-3124 7600, Sami Munck 0400-752 560 Pohjois-Suomi Ahava Oy: Paavo Ahava 020 7739 300 / 0400-690 643 Puhelin (09) 870 800 Fax (09) 876 5028 www.vta-tekniikka.fi etunimi.sukunimi@vta-tekniikka.fi RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 43 Kourasaha tuo kaivattua hyötykuormaa rankapuun ajoon K uljetus Lankila Oy Haminasta tarjoaa ainespuun ja bioenergian, kuten risujen ja kantojen, kuljetusta laajasti Suomessa. Lähes 60 henkilöä työllistävä yritys tekee myös metsänhakkuita neljällä motoketjulla ja rakentaa perävaunuja energiapuunajoon monipuolisessa raskaan kaluston korjaamossaan. Kuljetus Lankila Oy:llä on tällä hetkellä ajossa 19 kuorma-autoyhdistelmää joista kuusi on puutavara-autoja, kuusi energiapuuautoja ja seitsemän hakeautoja. Lisäksi Ruotsissa on oma kuljetusyritys jolla on kaksi puutavara-autoa ajossa Göteborgin alueella. - Urakoimme puuta, energiapuuta ja haketta UPM:lle, Stora Ensolle, Metsäliitolle, Biowatille, Haminan Veistosahalle, Jyväskylän Energialle, Kotkan Energialle sekä muille energialaitoksille, luettelee Jani Lankila. Ensimmäisen energiapuuauton Kuljetus Lankila Oy rakensi vuonna 1999. - Teimme yhdistelmän jolla ajoimme risuja ja risupaaleja UPM:n Jämsän tehtaalle. UPM :n Matti Markkila oli vahvasti mukana projektissa ja hänen kanssaan aloimme miettiä kuormatilaltaan suurempaa ja kevyempää yhdistelmää jolla voisi ajaa kannattavasti kantojakin. Samuli Rinne teki suunnittelutyön ja niin valmistimme kuormatilaltaan kantojen ajoonkin soveltuvan energiayhdistelmän vuonna 2001. Meiltä valmistui jo vuonna 2003 energiapuuyhdistelmä, minkä kuormatilavuus oli lähes 160 kuutiota, kertoo Lankila. Siitä lähtien Kuljetus Lankila Oy on valmistanut energiapuun kuljetuskalustoa omiin tarpeisiin ja myyntiin. - Autovarusteluja olemme tehneet vain itselle ja alihankkijoillemme mutta energiapuuperävaunuja olemme valmistaneet paljon myyntiin. Vaunujen alustoina olemme käyttäneet Weckmania ja Jykiä, sanoo Lankila. Kuljetus Lankila Oy on erikoistunut energiapuun kuljetuksiin. Ajossa on kuusi energiapuuautoa ja seitsemän hakeautoa sekä kuusi puutavara-autoa. Metsässä urakoidaan neljällä motoketjulla. rasahaa jatkuvasti rankapuun ajossa. - Hultdins toimii todella mainiosti autokäytössä. Se on kestänyt kovassa käytössä täysin ilman murheita. Pelkäsin alussa että sahaketjujen kanssa tulee ongelmia mutta järeä 3/4" teräketju kestää todella hyvin. Akoura puristaa rangasta tiiviin nipun ja kourasaha uppoaa siihen kuin veitsi voihin. Ja onnistuu kourasahalla isonkin tukin katkaisu, 60 cm puu menee poikki niin että lastut lentää, kehuu Lankila. Keväällä 2010 Jyväskylän Energian voimalaistosten systeemit muuttuivat rankapuun käytön osalta, joten kourasahaa ei niissä ajoissa tarvittu. Sen jälkeen Kuljetus Lankila Oy on käyttänyt hyväksi havaittua ratkaisua UPM:n ajoissa. - Olemme olleet myös terminaalissa sahaamassa kuusimetristä Venäjän koivukuitua hakkurin rumpuun paremmin sopivaksi. Ja kun yhdistelmä siirrettiin talveksi kannonajoon, onnistui sahakasetin irroitus nopeasti. Keväällä Hultdins -kourasaha laitetaan taas kiinni kun auto siirtyy rangan ajoon, kertoo Lankila. Hultdins-kourasahan järeä ¾"teräketju on vahva ja mahdollistaa tehokkaan nippusahauksen. Kuljetus Lankila Oy otti käyttöön loppuvuodesta 2009 Hultdins SS350E -kourasahan asennettuna Hultdins SG II 360 A -kouraan. Kääntäjänä on sahaa varten lisäöljykanavilla varustettu Indexator GV 124S. Kuljetus Lankila Oy - kuljetusyritys kolmannessa polvessa Iivo Lankila (1910-1997) toimi auton apumiehenä ja kuljettajana Vehkalahden kunnan Pyhällön kylässä jo 1930-luvulla. Hän ajoi mm. Osuuskaupan ajoja. Sodan jälkeen vuodesta 1944 lähtien hän toimi Liikkasen linja-auton kuljettajana. Oman sora-auton Iivo osti vuonna 1952, jolloin alkoi vt 26:n rakentaminen. Niihin aikoihin ei vielä ollut nykyistä lupakäytäntöä, vaan ostettuaan oman auton voi ryhtyä yrittäjäksi. Myöhemmin soranajo vaihtui raakapuukuljetuksiin. Iivo Lankilan poika Olli (s. 1946) aloitti autoilijana vuonna 1968. Isänsä tavoin Olli Lankila keskittyi puun ajoon metsistä tehtaille. Olli sai poikansa Jani Lankilan (s. 1975) yhtiökumppanikseen vuonna 1999. Vuoden 2003 lokakuusta lähtien Jani on ollut yksin vastuussa yrityksestä. Olli rauhoittelee ajojaan hiljalleen eläkepäivien suuntaan. Janilla on kasvamassa kaksi poikaa, Jore 8 v. ja Jose 6 v. Ehkä heistä tulee jonain päivänä neljännen polven kuljetusyrittäjiä... Hultdins A -sarjan kourassa on vinot kärkikappaleet joten energiapuunippu puristuu tiiviiksi nipuksi ja kourasaha uppoaa kuin veitsi voihin. Kuvassa kuormatraktorissa oleva saha. Kourasahan avulla rankapuun ajossa päästään tiiviimpiin kuormiin ja hyötykuorma kasvaa merkittävästi mikä nostaa kannattavuutta. Kourasahalla suurempiin hyötykuormiin Sahakouralla päästiin todella hyviin tuloksiin ja Jyväskylän Energia tutki käyttöä tarkasti mm. aikatutkimuksilla. - Kokopuurangan ajossa on ongelmana vajaakuormat. Pitkät 6-15 metriset rangat ovat ongelmallisia kuormata tiiviisti ja hyötykuormaa saatiin yhdistelmäämme noin 18-20 tonnia. Hultdins -kourasahalla pätkimme rangat 3-4 metrisiksi ja tiiviimmän kuorman ansiosta hyötykuormat kasvoivat 10-20 % noin 22-25 tonniin, laskeskelee Lankila tyytyväisenä. Vuoden 2010 talven ja kevään Kuljetus Lankila Oy käytti kou- Kourasaha autokäyttöön Vuoden 2009 kesällä Kuljetus Lankila Oy ja Jyväskylän Energia alkoivat miettiä rankapuukuormien hyötykuorman kasvattamista. - Perehdyimme asiaan ja kysyimme Metsätyö Oy:ltä tietoa Hultdins -kourasahoista. Selvisi että Ruotsissa niitä on asennettu kuormatraktoreihin ja kävin katsomassa paikanpäällä miten kourasaha toimii. Niin meille sit- ten tuli Metsätyö Oy:ltä loppuvuodesta 2009 Hultdins SS350E -kourasaha asennettuna Hultdins SG II 360 A-kouraan jossa on vinot kärkikappaleet. Kääntäjänä on 6-kanavainen (2 lisäkanavaa sahakäyttöä varten) Indexator GV 124S -kääntäjä, joka mahdollistaa sahaustoiminnosta huolimatta kouran rajattoman ympäripyörimisen. Erikoiskääntäjän ansiosta puutavarakouran käyttöominaisuudet eivät heikkene millään lailla. Kourasahayksikön heilahteluliikkeitä hillitsee Indexator-jarruriipuke. Tämä paketti asennettin sitten Kes- la 2010T -ohjaamonosturiin, kertoilee Lankila. Hultdins -kourasahan asentaminen oli helppo tehtävä. - Vedimme paine- ja paluulinjat hydrauliikalle ja asensimme magneettiventtiilit ym. Auton tietokoneen kanssa yhteensovittaminen vaati Volvon apua, kun halusimme että sahanappia painettaessa auton kierrokset nousevat 400 rpm jolloin hydrauliikassa riittää öljyä tehokkaalle sahaukselle, ja kun sahaus on tehty kierrokset laskevat normaali kuormaustasolle, sanoo Lankila. 44 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Aikatutkimuksissa mitattiin koneiden ajanmenekkiä ja tuottavuutta. Kuvassa JENZ HEM 581 hakettaa hakkuutähdettä suoraan rekan konttiin Orimattilassa lokakuun alussa. Nopean liikkumisen paikasta toiseen mahdollistanut hakkuriyksikkö mahtuu myös ahtaisiin paikkoihin ja etenee vaikeissakin maasto-olosuhteissa. JENZin tuottama hake oli hyvälaatuista sekä hakkuutähteistä että pienpuusta. Myös tuottavuus oli hyvällä tasolla ja aika lähellä toisiaan; pienpuulla tuottavuus oli hieman korkeammalla tasolla. Metsäteho testasi laajasti hakkuri- ja murskainkalustoa M etsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen keväällä 2010 Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin, jossa tarkastellaan erilaisia metsähakkeen tuotantoketjuvaihtoehtoja ja niiden kustannustehokkuutta. Syksyn ja loppuvuoden 2010 aikana Metsäteho testasi laajasti hakkuri- ja murskainkalustoa. Tietoa kerättiin mm. koneiden tuottavuuksista, tuotetun hakkeen laadusta ja koneiden polttoaineenkulutuksista. - Uutta hakkuri- ja murskainkalustoa ei ole aiemmin vertailtu Metsätehon Kalle Kärhä (vas.) ja TTS:n Arto Mutikainen olivat ahkeasti mukana syksyn ja loppuvuoden aikana tehdyissä laajoissa kenttätesteissä. Ammattimiehet katselivat avoimin mielin koko tuotantoketjua. ja testeillä halusimme saada tietoa modernin kaluston käyttömahdollisuuksista, tuottavuuksista ja tuotetun materiaalin laadusta. Toki seurasimme ja tutkimme myös koko tuotantoketjua sekä sen logistiikkaa, sanoo Metsäteho Oy:n erikoistutkija Kalle Kärhä. Laajoissa kenttätesteissä viisi erilaista konetta Laajat kenttätestit tehtiin Vermeer HG6000 -murskaimella, Komptech Crambo 5000 -murskaimella, JENZ HEM 581 -hakkurilla, HEINOLA 1310 ES hakkurilla sekä kiinteällä Saa- Vermeer HG6000 -murskain aloitti testisarjan elokuun lopussa Valkeakoskella. Koneen Duplex II -rumpu mahdollistaa tehokkaan haketus- ja murskaustyön. Tuottavuus yli 200 irtokuutiometriä tehotunnissa saavutettiin tutkimuksessa sekä haketuksessa että murskauksessa. Valmistettu hake/murske oli palakooltaan hyvää. Helsingin yliopiston / Metsätehon Antti Hautala keräsi hakenäytteitä, joista määriteltiin palakoko ja kosteus. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI lasti 1224 HF -suurtehomurskaimella. Aamusta iltaan venyneitä kenttätestipäiviä kertyi yhteensä kolmetoista. Koneilla pyrittiin tekemään sitä materiaalia mihin ne on tehty. Testeissä ajettiin hakkuutähdettä irtonaisena ja paalattuna, pilkottua ja esimurskattua kantoa, energiarankaa sekä järeää runkopuuta. - Tutkimme mm. hakkeen palakokoa eli millaista lopputuotetta näillä hyvinkin erilaisilla koneilla saa tehtyä. Seulomallahan sitten saa juuri sellaista kokoa kuin halutaan mutta seulominen maksaa aina lisää. Tuotetusta hakkeesta mittasimme tuoretiheyden eli montako kiloa kuutiossa oli tavaraa sekä hakkeen kosteuden, jonka avulla pystyy haarukoimaan lämpöarvoa, kertoo Kärhä. Ensimmäisenä testatun Vermeer HG6000 -murskaimen tulokset ovat jo valmistuneet, niistä voi lukea hieman tarkemmin tämän lehden sivulta 48. Toki ennakkotietoa on mennyt Metsätehon yhteistyökumppaneille jo kaikkien koneiden testeistä. Metsäalan Ammattilehti raportoi tulevissa numeroissa tarkemmin konekohtaisista tuloksista. Lisätietoa löytyy myös Metsätehon kotisivuilta www. metsateho.fi. METSÄALAN AMMATTILEHTI 45 Komptech Crambo 5000 -murskain tositoimissa Vesilahdella lokakuussa. Vaikka kyseessä on valmistajan mukaan esimurskain, yllätti Crambon tuottama hakkeen laatu positiivisesti. Kannoista tuotettu hake kelpaa suoraan polttoon useimpiin energialaitoksiin. Koko toimitusketju tulisi hioa iskuun - logistiikassa paljon tehostamisen varaa Kenttätestien aikana tutkijoille muodostui hyvä kokonaiskuva tuotantoketjuista niin tienvarsi-, terminaali- kuin käyttöpaikkahaketuksessakin. - Tuotetun tavaran hintalapun energialaitokselle toimitettuna ratkaisee hakkurin tai murskaimen tehokkuuden ja hakkeen laadun lisäksi koko toimintaketju kuljetuksineen. Toiminnan ja tuottavuuden tehostamisessa on avainroolissa logistiset ratkaisut, kuten kuljetusmatkat, haketuspaikkojen ja ajojen järjestely sekä hake- ja energiapuuautojen kuormakoot erityisesti kannonajossa, luettelee Kärhä. Sekä energiapuu- että hakeautojen ajamat kuljetusmatkat tuntuvat olevan entisestään kasvussa. Autot ajavat myös turhan paljon ristiin. Lisäksi metsäpään risu- ja kantokasojen tekemisessä sekä sijoittelussa on kehittämistä. - Tässä ongelmassa alan toimijoiden tulisi tehdä enemmän yhteistyötä ja hyödyntää ehtymätöntä suomalaista luonnonvaraa eli kateutta. Kaverin puuthan ovat aina parempia kuin omat eli kannattaisi vaihtaa omat kaukana olevat kasat kaverin lähempänä oleviin kasoihin jos se on mahdollista. Näin kuljetusmatkat lyhenisivät ja ristiinajo vähenisi, heittää Kärhä huumorilla mutta myös tosissaan. HEINOLA 1310 ES -hakkuri on valmistajan uusin malli energiahaketuksen lisääntyneeseen tarpeseen. Marraskuussa tehokkaasti liikkuva yksikkö haketti Hartolan ja Sysmän maisemissa hakkuutähdettä ja pienpuuta hyvällä tuotoksella sekä hakelaadulla. Joulukuun alussa testivuorossa oli Lappeenrannassa UPM:n Kaukaan tehtailla oleva kiinteä vaakasyöttöinen Saalasti 1224 HF -suurtehomurskain, joka pyörii käytännössä lähes 24 tuntia vuorokaudessa. Syötettävän materiaalin pituudella ei ole ylärajaa. Murskaimella käsiteltiin tutkimuksessa irtonaisia hakkuutähteitä, risutukkeja, pienpuuta, runkopuuta ja kantoja. Palakoko on alle 100 mm. METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 47 JENZ HEM 820 tuo uutta tehoa Hakevuori Oy:n terminaalihaketukseen Kotimaista haketta kotimaisiin laitoksiin - Hakevuori Oy 10-vuotta Hakevuori Oy järjestää suuren energiapuunkäsittelynäytöksen maaliskuun alussa Askolassa. Samassa yhteydessä juhlistetaan Hakevuori Oy:n 10-vuotista taivalta kotimaisen energian käsittelijänä. Lisätietoja: www.hakevuori.fi Markku Eskelinen puh. 0400 952 377 Hakevuori Oy:n uusi JENZ HEM 820 hakkuriyhdistelmä on tehty järeään terminaalihaketukseen. Kuvassa haketetaan rankapuuta Koskitukki Oy:n haketusterminaalissa Järvelässä. H akevuori Oy Askolasta on energiapuun käsittelyyn, puunhankintaan ja -korjuuseen sekä metsä- ja energia-alan kuljetuksiin erikoistunut yritys, joka on toiminut puuenergia-alalla vuodesta 2001. Hakevuoren toiminta-alueena on Uusimaa, Kymenlaakso sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen eteläiset osat. Hakevuori jalostaa kannoista, oksista ja latvuksista sekä karsimattomasta kokopuusta ja karsitusta runkopuusta korkealaatuisia polttohakkeita. Asiakkaan tarpeen mukaista haketta tuotetaan joko hakettamalla tai murskaamalla. - Hakevuori käsittelee vuosittain 550 000 - 600 000 i-m3 eri jakeista valmistettua puupolttoainetta. Käytössämme on Askolan Monninkylässä puuenergian varastoitiin ja käsittelyyn tarkoitettu 4 hehtaarin osittain asfaltoitu kenttä, ilmoittaa Hakevuori Oy:n Reijo Wuorio. Hakevuori myy laadukkaita hakkeita niin pienkäyttäjille kuin suurten voimalaitosten tarpeisiin. Vuosittain omaa haketta välitetään noin 100 000 i-m3. Pienasiakkaille tarkoitetut rankahakkeet varastoidaan terminaalissa korkeissa peitellyissä kasoissa. - Laadukkaan hakkeen takaavat oikein jalostettu raaka-aine, nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta, kiteyttää Hakevuori Oy:n Markku Eskelinen. Ideachip Machine Oy:n Jukka Humalainen (vas.) ja Hakevuori Oy:n Matti Vähätalo säätivät uuden JENZ HEM 820 hakkurin toimintoja monipuolisen easygreen -ohjausjärjestelmän avulla. Vähäsalolla kädessä uusi koneessa käytettävä monitaajuksinen käukosäädin. Haketusurakointia ja kantojen / risujen noutoa - Teemme haketusurakointia kuudella mobiililla JENZ -hakkuriyksiköllä Etelä-Suomen alueella. Hakkeen kuljetuksessa käytetään kahdeksaa koukkulaitteellista, kolmella kontilla varustettua täysperävaunurekkaa, kahta viisiakselista nuppiautoa ja kahta kävelevälattiaista Serrus -puoliperävaunuyhdistelmää, kertoo Eskelinen. Hakevuori myös ostaa kantojen ja risujen murskauspalvelua urakoitsijoilta. Hakevuori noutaa sekä pienten tonttikohteiden että suurempien rakennustyömaiden tienvarteen siirretyt kannot ja risut. - Noutopalvelusta veloitetaan asiakasta. Kannot ja risut päätyvät hyötykäyttöön joten pystym- me tarjoamaan palvelun edullisesti, ilmoittaa Eskelinen. Puukauppaa ja energiapuun korjuuta Hakevuori ostaa hakkuuaukolle kasoillepuitua oksamassaa sekä valmiiksi tienvarteen ajettua risua. - Ostamme myös rankaa, sahapintaa sekä lahoa tai kuivaa lumppipuuta. Ostamme myös hakkuukohteita pystykauppana; teemme nuoren metsän kunnostukset ja päätehakkuut. Siistimme koneellisesti umpeenkasvaneilta tienvarsilta, pellonreunoilta ja ojalinjoilta puuston pois. Työhön käytämme Valmet 801 Combi -metsäkoneita sekä giljotiineilla varustettuja kaivukoneita. Poistamme myös puut ja kannot niin rakennusyritysten kuin yksityistenkin rakennuskohteista avaimet käteen -periaattella, sanoo Eskelinen. jettimella. HEM 820:ssa on 650 hevosvoimainen moottori ja se pystyy noin 300 m3 tuntikapasiteettiin rankatavaran ollessa kyseessä, kertoo Ideachip Machine Oy:n Jukka Humalainen. Järeän hakkurin veto-/syöttöautona toimii Mercedes-Benz Actros 1841 4x4 varustettuna Kesla 1200 -ohjaamonosturilla. - Säädimme ja viimeistelimme uutta Kontioksi nimettyä hakkuriyhdistelmää rauhassa, tositoimiin sillä on päästy marraskuun alusta ja hakkurilla on nyt ajettu noin 500 tuntia. Järeällä koneella on tehty terminaalihaketusta 4-5 päiväisiä viikkoja yhdessä vuorossa, toivomme että saamme sen jatkossa hakettamaan 56 päivää viikossa ja kahdessa vuorossa, sanoo Markku Eskelinen. Hakevuoren koko JENZ -hakkurikalusto on pyörinyt pakkasten tulosta lähtien täydellä kapasiteetilla. - Niin paljon tehdään kuin ehditään eli töitä riittää. Ainoastaan pyöreän puun terminaalihaketus on tällä hetkellä vähän rauhallisempaa mutta eiköhän sekin lähde vauhtiin vuodenvaihteen jälkeen kun isojen energialaitosten hakkeen käyttö kasvaa turpeen sijaan, toteaa Eskelinen. Tehokone terminaaliin Hakevuori Oy:n Matti Vähätalo on operoinut alusta asti uudella JENZ HEM 820:llä. - Järeän hakkurin tehosuhde on mahtava ja polttoainetalous per tuotettu hakemotti on kohdallaan. Uudessa JENZissä puhutaan aivan eri asiasta kuin käytössämme olevista JENZin kevyemmistä, tehokkaasti maastossa liikkuvista hakkureista. JENZ HEM 820 on suuren kapasiteetin terminaalikone. Kokeilimme joulun aikaan vähän uuden hakkuriyhdistelmämme rajoja ja kävimme hakettamassa sillä metsässä ihan hyvin tuloksin. Joten kyllä silläkin metsässä tarvittaessa operoi jos vain on tilaa liikkua, tarpeeksi isoja kasoja ja riittävästi kuljetuskalustoa tarjolla, sanoo Vähätalo. Hakevuorelle uusi järeä JENZ HEM 820 hakkuri Ideachip Machine Oy toimitti Hakevuori Oy:lle syyskuussa FinnMetkon jälkeen JENZ HEM 820 hakkurin, kyseessä on Jenzin suurin Suomeen tuotu mobiilihakkuri. - JENZ HEM 820 om pitkittäissyöttöinen mobiilihakkuri. Tämä HEM 820 on omilla akseleilla varustettu, kääntökehällä ja pitkällä 7,25 metrin purkukul- Hakevuori Oy hankki loppuvuoden 2010 aikana kaksi kappaletta kävelevälattiaisia Serrus -puoliperävaunuja Ideachip Machine Oy:ltä. Uudella JENZillä on ajettu 250-300 irtokuution tuntituotoksia terminaalissa. - Huipputuotos on varmasti ylikin 300 kuutiota mutta paljon tärkeämpää kuin tunnin ennätysrykäisy on saada hakkuri jauhamaan laadukasta tavaraa tasaisella kovalla tuotoksella viikosta ja kuukaudesta toiseen. JENZ HEM 820:n suuri tehokkuus ja luotettavuus tulee takaamaan hyvän jatkuvan tuotoksen toiminnassamme sekä laadukkaan hakkeen, sanoo Vähätalo. JENZin hakkurirumpu on viisaasti tehty, siinä on 12 terää eli jos kivi osuu niin voi selvitä yhden terän vaihdolla joten teräkulut ovat alhaiset. - Teriä pystyy myös hiomaan eikä rumpu mene epätasapainoon kuten kaksiteräisissä hakkureissa. JENZin rumpu tuottaa huippulaadukasta haketta hyvällä raekoolla eikä nolla-ainesta synny eli tuhka on poissa lopputuotteesta, lisää Vähätalo. JENZ HEM 820 hakkurissa on easygreen-koneenohjausjärjestelmä, millä ohjataan yhdeltä näytöltä koneen kaikkia toimintoja ja säätöjä. Järjestelmä myös valvoo käyttöä eli jos koneeseen tulee joku häiriö esim. hydrauliikkaöljyn määrä laskee letkurikon takia, lämmöt nousee tai vastaavaa niin hakkuri pysähtyy automaattisesti niin että ei pääse tapahtumaan kallista vahinkoa. - Säädimme koneen ohjelman niin että risua haketettaessa syöttömatto liikkuu hitaammin ja rummun nopeus on alhaisempi. Näin nosturilla ehtii syöttää tavaraa ilman että kone jauhaa aina välillä tyhjää ja polttoainekulutus laskee. Lumppipuulle sitten valitaan asetus niin että hakkuri pyörii täydellä teholla, opastaa Vähätalo. JENZ HEM 820 on varustettu monitaajuksisella kaukosäätimellä, mikä mahdollistaa kuljettajalle useiden toimintojen yhtäaikaisen käytön. - Nyt voin mm. nostaa mattoa ja kääntää hakkuria yhtä aikaa mikä nopeuttaa toimintaa ja lisää käyttömukavuutta, sanoo Vähätalo. 48 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI Tehokkaasti haketta ja mursketta Vermeer HG6000 -murskaimella Vermeer HG6000 -murskain oli Metsätehon testeissä elokuun loppupuolella Valkeakoskella. Kolmen päivän testit ajettiin UPM:n Tervasaaren paperitehtaan energiapuukentällä. M etsäteho Oy käynnisti yhteistyökumppaneineen keväällä 2010 Metsähakkeen tuotantoketjujen tehostaminen -projektin, jossa tarkastellaan erilaisia metsähakkeen tuotantoketjuvaihtoehtoja ja niiden kustannustehokkuutta. Projektissa ensimmäiset aikatutkimukset tehtiin elo- kuussa Vermeer HG6000 murskaimesta, jossa oli Duplex II -rumpu eli sama koneyksikkö voi toimia sekä hakkurina että murskaimena. Tehty tutkimus osoitti, että Vermeer HG6000 -murskain Duplex II -rummulla mahdollistaa tehokkaan haketus- ja murskaustyön: tuottavuus yli 200 ir- tokuutiometriä tehotunnissa saavutettiin tutkimuksessa sekä hakkuutähteiden haketuksessa että murskauksessa. On kuitenkin muistettava, että hakkurikäytössä puun on oltava puhdasta. - Tutkimuksessa kantojen murskauksen tuottavuus oli pienempi kuin hakkuutähteiden. Tuottavuus 3 tuuman seulalla oli myös pienempi kuin 4 tuuman seulalla. Polttoaineen kulutus tutkimuksessa oli keskimäärin 0,53 l/i-m 3 eli 93 l/tehotunti. Polttoaineen kulutus oli korkeampi 3 tuuman seulalla kuin 4 tuuman seulalla, kertoo Metsäteho Oy:n erikoistutkija Kalle Kärhä. Valmistettu hake/murske oli palakooltaan hyvää. Palakokojakaumat 3 ja 4 tuuman seuloilla olivat lähes samalla tasolla. Tulosten perusteella haketusta/ murskausta 4" seulalla voidaan suositella. - Yhteenvetona voidaan sanoa, että mitä karkeampaa haketta/ mursketta energialaitos pystyy käyttämään, sitä karkeampaa siitä kannattaa tehdä ja sitä kustannustehokkaampaa metsähakkeen tuotanto on, kiteyttää Kärhä. Tarkempaa tietoa tutkimuksesta: www.metsateho.fi/tuloskalvosarja Several Oy panostaa vahvasti metsäenergia-alaan S everal Oy on esitellyt FinnMetkon jälkeen aktiivisesti Vermeer HG6000 -murskainta ja M&J 4000M -hidaskäyntistä esimurskainta työnäytöksissä ympäri Suomea. Serveral Oy:n työnäytöskiertue vieraili mm. Seinäjoella, Valtimossa, Joensuussa, Valkealassa, Askolassa, Keravalla ja Kuopiossa. - Metsäenergia-alan ammattilaisia kiinnosti kovasti Vermeer HG6000 -murskain, mikä Duplex II -rummulla ja FCA-lisävarustuksella mahdollistaa murskaimen muuttamisen hakkuriksi ja toisinpäin muutamassa tunnissa. Puhtaalla puulla hakkurivarustuksella päästään hakkeen tuotannossa kevyesti yli 300 kuutioon tunnissa, ilmoittaa Several Oy:n myyntipäällikkö Christopher Wegelius. Muutamilla paikkakunnilla esiintynyt hidaskäyntinen esimurskain M&J 4000M soveltuu erinomaisesti kokonaisten kantojen, rakennusjätteen, talousjät- Several Oy kiersi loppusyksyn aikana ympäri Suomea esittelemässä Vermeer HG6000 -murskainta työnäytöksissä. Kuvassa ollaan Seinäjoen Voimalaitoksen terminaalissa, jossa FCA-varusteltu Vermeer työskenteli hakkurina ja Christopher Wegelius mittasi hakkeen kosteuspitoisuutta humimeter BLL -kosteusmittarilla. Vuosina 1997-2003 olin Witraktorilla Caterpillar -metsäkoneiden myynnissä ja 2003-2010 toimin Komatsu Forestilla Valmetmetsäkoneiden Itä-Suomen myyntipäällikkönä. Näin ollen energiapuuala on ollut jo pitkään osa työtäni ja myös murskainhakkuripuolen asiakaskunta ympäri Suomen on tuttua porukkaa. Vermeer -murskainten kanssa olen päässyt mukavasti matkaan ja kun asiakkailla riittää töitä samalla kun energiapuun käyttö koko ajan kasvaa, niin uskon että ensi vuodesta tulee kaupallisessa mielessä hyvä vuosi. Vermeerin ja M&J:n laajoista mallistoista löytyy tehokkaat ratkaisut kaikkiin murskaus- ja haketustarpeisiin, kertoo Sormunen. teen, REF:n ym. esimurskaukseen. Several Oy vahvistanut metsäpuolen myynnin osaamistaan Pitkän linjan metsäkonealan Soita ja tilaa Metsäalan Ammattilehti Vain 38 eur / 6 numeroa puh. (09) 698 0442 Several Oy maahantuo myös tanskalaiset M&J -hidaskäyntiset murskaimet mm. kokonaisten kantojen, REF:n ym. esimurskaukseen. M&J on nykyään osa Metso -konsernia. ammattilainen Ahti Sormunen on aloittaut Several Oy:n myyntiedustajana syyskuussa 2010. - Metsäkonealan myyntitehtävissä aloitin 80-luvun alussa Lako -harvestereiden myynnissä. Pitkän linjan metsäkonealan ammattilainen Ahti Sormunen on tuonut Several Oy:n myyntitiimiin lisää metsäalan osaamista. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 49 Elektro-optinen Optical -mittalaite sopii asennettavaksi kaiken merkkisiin murskaimiin ja sillä voidaan mitata minkä tahansa murskattavan materiaalin määrää syöttöhihnalta. Uusia lisälaitteita urakoinnin tuottavuuden nostamiseen S everal Oy on tuonut markkinoille uusia lisälaitteita haketetun tai murskatun materiaalin volyymien määrittelemiseen ja saadun tiedon analysointiin sekä hakkeen kosteuden mittaamiseen. Saksalaisen H-Sensortchnik GmbH:n valmistama Optical -mittalaite on elektrooptinen laite, mikä kiinnitetään murskaimen syöttöhihnan päähän. Laite mittaa optisesti murskatun ja syöttöhihnaa pitkin kuljetetun materiaalin määrän tarkasti ja lähettää mittaustiedot langattomasti blue toothin avulla kämmentietokoneeseen. - Tämä nerokas optinen mittalaite on tehty vaativiin käyttökohteisiin joten se kestää pölyä, kosteutta ja tärinää. Mittaus voidaan suorittaa silloinkin jos murskain liikkuu operoidessaan. Laite mittaa myös koko ajan syöttöhihnan nopeutta. Kerätty mittatieto on helposti analysoitavassa muodossa ja näin saadaan tarkkaa tietoa vaikka vuosien takaa, paljonko murskain on todellisuudessa murskannut eri materiaaleja. Tämä mahdollistaa murkskainyksikön paremman tuottavuuden seuraamisen ja antaa tietoa tuottavuuden parantamiseksi, kertoo Several Oy:n Christopher Wegelius. - humimeter BLL -kosteusmittarilla syvempienkin hakekerosten vesipitoisuuden ja lämpötilan mittaaminen on helppoa. Mittapää työnnetään puuhakkeen sekaan ja käynnistetään mittalaite, jolloin vesipitoisuus näkyy näytöllä, laite siis muuntaa puun kosteuspitoisuuden vesipitoisuudeksi ja laskee automaattisesti keskiarvon. Mitatut arvot voidaan tallentaa humimeter BLL -kosteusmittarin sisäiseen muistiin ja tarvittaessa tulostaa kannettavalla tulostimella tai siirtää tietokoneelle, toteaa Wegelius. Materiaalikosteus tulee mitata valmistus- ja käsittelyvaiheessa, jotta ehditään ryhtyä tarvittaviin toimiin väärästä kosteuspitoisuudesta johtuvien kalliiden virheiden välttämiseksi. - Kevyttä ja kompaktia humimeter BLL -kosteusmittaria voidaan käyttää yhdellä kädellä. Metrin pituinen mittauspää on kiinnitetty mittauslaitteen runkoon, joten kaapelien rikkoontumisen vaaraa ei ole. Tulokset on heti luettavissa hyvin valaistulta suurelta LCD-näytöltä, sanoo Wegelius. humimeter BLL -kosteusmittari Mittapäällä varustetulla laadukkaalla saksalaisella humimeter BLL -kosteusmittarilla puuhakkeen kosteuspitoisuuden määritys onnistuu helposti ja nopeasti myös syvemmistä hakekerroksista. Kosteuspitoisuus määrittää puun polttoarvon. Siksi biomassatuotannon ja tukkipuiden toimitusketjun laadunvalvonta on entistä tärkeämpää. Käyttämällä laadukasta biomassan kosteusmittaria voidaan ehkäistä laiteongelmia ja varmistaa toimitettavan hakkeen laatu kosteuden osalta. humimeter BLL -kosteusmittarilla puuhakkeen kosteuspitoisuuden määrittely onnistuu nopeasti myös syvemmistä hakekerroksista. humimeter BLL -kosteusmittarin hinta on edullinen, alle 1000 euroa. Laitteita on toimitettu jo runsaasti Suomeen niin urakoitsijoille kuin haketta ostaville laitoksille. Pellettienergian lisääntyvään käyttöön riittää kotimaista pellettiä S uomessa pellettiä tuotettiin viime vuonna 300 000 tonnia. Tästä noin 160 000 tonnia käytettiin kotimaassa, vastaten noin 75 miljoonaa litraa vähemmän lämmitysöljyn käyttöä. Pelletin käyttö on suoraan lisännyt energian kotimaisuutta 30-40 milj. eur arvosta. Välilliset vaikutukset ja päästöjen vähennykset mukaan laskettuna merkitys on tätäkin suurempi. Kotimaassa on pellettitehdaskapasiteettia jo yli 700 000 tn valmistamiseen ja uusiakin tehdashankkeita on suunnitteilla. Pellettivalmistajien ja pellettitutkimuksen kannat pellettienergian käytön kasvulle v. 2020 ovat pitkälti samansuuntaiset. Pellettienergian käytön kasvu jopa 7 Twh v. 2020 mennessä nähdään mahdollisena. Pellettituotannon raaka-aineet tulevat suomalaismetsistä. 50 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 51 Crambo tehokone kantojen murskaukseen iikari yhtiöt Vesilahdelta on tehnyt metsäalan kuljetuksia jo vuodesta 1948 ja puunmurskausta vuodesta 1982. Raimo Viikarin Kuljetusliike Viikari Oy ja Raimon poikien Juhon ja Jonin Kuljetus J & J Viikari suorittaa kaiken tyyppistä puun haketusta (hakkuutähteet, puistorisut, kokopuut, kannot, kuormalavat, rakennuspurkupuut jne.). Murskaus voidaan suorittaa terminaaliin tai suoraan maastossa hakeauton kyytiin, jolla hake voidaan kuljettaa ja kuutioida. UPM:lle kokonaisurakoidaan haketta laajasti Tammisaari-Orivesi välillä. Lisäksi urakodaan muille energia-alan yrityksille mm. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. - Myymme energiapuumursketta polttoon sekä kompostiin sopivaa puumursketta. Haluttu palakoko hakkeelle saadaan erilaisia seuloja käyttämällä. Olemmekin kiinnostuneet kaikenlaisesta hakkeeksi kelpaavasta puusta Pirkanmaan alueella. Toimitamme puujätteelle ja risulle eri kokoisia vaihtolavoja asiakkaille Tampereen ympäristöön. Meiltä saa myös sahanpurua ja mäntykuoriketta, kertoo yrittäjä Raimo Viikari. Viikari yhtiöiden kalusto on ajanmukaista ja toimivaa, murskaimilla pystyy kuormaamaan suoraan auton kyytiin myös metsäautoteillä. - Tällä hetkellä käytössä on seitsemän puunmurskainta joissa kaikissa oma vetoauto ja syöttönosturi, kolme ketjupurkavaa hakeyhdistelmää, kolme koukkulavayhdistelmää, puutavaraauto ja lisäksi yhteistyö kumppanien kalustoa, luettelee Viikari. Viikari yhtiöiden seitsemän murskainta (Nordberg-Lokomo 4 kpl, Doppstadt, Hammel ja Crambo) mahdollistaa jatkuvassa käytössä olevan kaluston viisaan huoltamisen ja ylläpidon. - Nyt meillä on niin monta murskainta että pystymme huoltamaan yhtä konetta ilman että työmaa seisoo. Kun huollamme ja peruskunnostamme kalustoa jatkuvasti emmekä aja murskaimia loppuun, pysyy niiden luotettavuus ja tuottavuus korkealla tasolla, toteaa Viikari. Viikari yhtiot työllistää 17 alan ammattilaista. - Meillä on hyvä ja osaava porukka, mikä puhaltaa yhteen hiileen. Ammattikuljettajiltamme saamme myös paljon arvokasta palautetta ja kehitysideoita kaluston suhteen kiittelee Viikari. V Viikari yhtiöt on tehnyt puunmurskausta jo vuodesta 1982. Tällä hetkellä käytössä on seitsemän puunmurskainta joissa kaikissa oma vetoauto ja syöttönosturi. Kuvan Komptech Crambo 5000 -murskainyhdistelmä otettiin käyttöön loppusyksystä 2010. Raimo Viikari on tyytyväinen Crambo -murskaimeen ja koko kompaktiin liikkuvaan haketusyksikköön mikä on omaa suunnittelua. Viikari yhtiöille tulee tammikuussa 2011 lisää uusi kuvassa olevan kaltainen MercedesBenz Actros 1844 4x4 hakkurin veto- ja syöttöautoksi Kesla 2010T -ohjaamonosturilla varustettuna. Tehokas maastossa liikkuva haketusyksikkö Viime elokuussa Viikari yhtiöt hankki käyttöönsä uuden Komptech Crambo 5000 -murskaimen maahantuoja Vimelco Oy:ltä. Komptech Crambo on MeStone Oy Huittisista toteutti laadukkaasti Crambo-murskaimen asennuksen perävaunun päälle Viikarin ideoiden mukaan. Viikari yhtiöiden kuljettaja Topi Aaltonen on tyytyväinen yhdistelmän käytettävyyteen. kaksiakselinen murskain aivan kaikelle puulle, joka tehokkaasti ja varmasti käsittelee rakennusjätepuun, metsätähteen, runko- puun ym. sekä myös muita materiaaleja polttokelpoiseen muotoon. Kokonaisten kantojen murskauksessa se on ainoita hy- vin toimivia murskaimia. - FinnMetkossa esillä ollut murskain rakennettiin omien ideoidemme pohjalta 2-akselisen perävaunun päälle MeStone Oy:llä Huittisissa, jonka Seppo Tenhunen teki todella hienoa työtä projektissa. Murskan vetoja syöttöautoksi tuli uusi Mercedes-Benz Actros 1844 4x4 mihin EHM Oy asensi Kesla 2010T nosturin NT-ohjaamolla sekä teki laadukkaasti auton päällerakenteet, kiittelee Viikari. Viikarit ottivat Crambon käyttöön loppusyksystä ja se on täyttänyt sille asetetut odotukset. - Tiesimme että kyseessä on laadukas sarjatuotantokone missä ei ole lapsentauteja. Kannon murskauksessa hitaasti pyörivä murskain on ylivertainen nopeisiin murskaimiin verrattuna, joissa teräkulut on aivan liian isot ja lopputuotteen laatu ei ole niin hyvää. Kannot sisältävät paljon kiviä ja maa-ainesta mutta hidaskäyntinen Crambo-murskain erottelee ne hyvin. Meidän Crambossa on omaa tuotekehitystä olevat seulat joilla syntyy erittäin laadukasta haketta mikä kelpaa suoraan voimalaitoksille. Ja seulakorien vaihto tapahtuu puoliautomaattisesti ilman työkaluja, sanoo Viikari. Crambon murskaintelat ovat pitkät, lähes kolmimetriset. Tämä estää syöttökaukalon tukkeutumisen ja murskaustapahtumaa on helppo seurata. - Crambolla on nyt murskattu noin 60 000 kuutiota haketta pääasiassa kannoista. Lisäksi olemme tehneet sillä järeää puistopuuta, tyveä ja lumppia. Järeät ylisuuret 80 cm jäiset puutkaan eivät ole Crambolle ongelma ja tehty hakelaatu kelpaa suoraan polttoon, toteaa Viikari. Isosta murskainyksiköstä huolimatta Crambo on kompaktin kokoinen ja sopii hyvin maastoon vietäväksi. - Meidän ratkaisussa murskain on 2-akselisen perävaunun päällä ja vetoautona on 2-akselinen neliveto-Actros, joten lyhyen ja akselipainoiltaan kevyen yhdistelmän maasto-ominaisuudet pienillä metsäautoteillä ovat huippuluokkaa. Maanteillä koko toimintavalmis yksikkö kulkee kohteesta toiselle tehokkaasti 80 km/h nopeuksilla. Pitkillä kuljettimilla haketamme vaikeissakin kohteissa suoraan hakeauton lavalle. Crambossa on hydauliset jalat joten sen voi jättää terminaaliin hakettamaan ilman syöttöautoa, sanoo Viikari. 52 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Uusi Bruks 805 CT hakkuri ja John Deere 1510E kuormatraktori urakoi tehokkaasti Ahvenanmaalla JH-Kuljetus Oy hankki uuden Bruks 805.2 ST hakkurin mikä asennettiin Rinta-Könnö Oy:n autoon. Kyseessä on jo toinen JH-Kuljetukselle toimitettu Bruks, kesällä 2010 käyttöön tuli samanlainen Bruks 805.2 ST. Jälleen uusi Bruks hakkuri Pohjanmaalle Ålands Biobränsle Ab:n kuljettajat kävivät käyttökoulutuksessa Bruksin tehtaalla. Uuden hakkurin lisäksi John Deeren E-sarjan koneen kääntyvä ja vakaava sekä tilava ohjaamo saa heiltä kiitosta hakkurikäytössä. M etsäenergia-alalla toimijoiden kesken tarvitaan yhä enemmän hyvää yhteistyötä. JHKuljetus Oy Seinäjoelta ja Rinta-Könnö Oy Kauhajoelta tekivät toimivan yhteistyökuvion hakkuriurakointiin. Kuljetuslogistiikan moniosaajalla JH-Kuljetuksella on vankka kokemus metsäenergian kokonaisurakoinnista ja Rinta-Könnöllä puutavara-autopuolesta ja metsäkoneista. - Kuljetamme puuta neljällä puutavara-autolla Metsäliitolle Hakkurin asennus tehtiin Bruksin tehtaalla Arbråssa. ja lisäksi urakoimme neljällä metsäkoneella joista yksi tekee energiapuuta. Viime kesänä hankimme hakepuoliperävaunurekan JH-Kuljetuksen ajoon. Loppuvuodesta ehdotimme Haaviston Jannelle että he hankkisivat hakkurin ja meiltä tulisi alustaauto, nosturi ja ammattimiehet. Janne innostui ajatuksesta ja niin JH-Kuljetus osti Sawcenter Oy Bruks 805.2 ST on suuren kapasiteetin hakkuri mikä saa kiitosta käyttäjiltään mm. luotettavuudesta ja huoltokulujen alhaisuudesta. :ltä uuden Bruks 805.2 ST hakkurin mikä asennettiin käytettyyn puutavara-autoomme, syöttönosturiksi tuli sähköohjattu EpsilonPalfinger, kertoo Mika Rinta-Könnö. Rinta-Könnön autoon asennettiin uusi Bruks 805.2 ST hakkuri Bruksin tehtaalla Ruotsissa Arbråssa. Rinta-Könnön kuljettajille järjestetiin tehtaalla myös perusteellinen hakkurin käyttökoulutus. - Teimme itse autoon kääntyvän apurungon eli hakkuri asennettiin Ruotsissa kääntöpöydän päälle että sillä voi hakettaa molemmille puolelle autoa. Asensimme myös nosturin itse, Bruksilla laitettiin hakkurin kaukoohjauslaitteet nosturiohjaamoon, sanoo Rinta-Könnö. Tositoimiin hakkuriauto pääsi Itsenäisyyspäivän jälkeen. - Nyt hakkurilla on ajettu yli 200 tuntia ja se pelaa hienosti. Tehokkuus on hyvällä tasolla, päivässä teemme maasto-olosuhteissa rangasta helposti 6-7 puoliperävaunurekallista (n. 90 m3/kuorma) hyvälaatuista haketta. Ja on sitä tehty 12 rekallistakin saman päivän aikana, jos materiaali on hyvää niin puoliperävaunun täyttää reilusti alle tunnissa, ilmoittaa Rinta-Könnö. Bruks 805 CT hakkuri on kompakti paketti asennettuna kuormatraktoriin. Matala rakenne mahdollistaa myös lavettikuljetukset tiellä. lands Biobränsle Ab hankki Sawcenter Oy:ltä uuden Bruks 805 CT hakkurin mikä asennettiin hakekontin kanssa loppuvuodesta 2010 Bruksin tehtaalla Ruotsissa uuden John Deere 1510E kuormatraktorin päälle. Å Ålands Biobränsle Ab urakoi vuodessa vähintään 60 000 irtokuutiota haketta Carl Rundberg Ab:lle, joka toimittaa hakkeen Mariehamns Bioenergy Ab:lle. Maarianhaminan lämpötuotannosta noin 50 % tuotetaan puuperäisistä biopolttoaineista. - Aloitin metsäalalla vuonna 1981 metsänhoitajana ja vuonna 1984 hankin ensimmäisen traktorikäyttöisen hakkurin, mikä on meillä vieläkin. Vuonna 2000 ostimme uuden Bruks 804 hak- kurin Caterpillar -kuormatraktoriin asennettuna. Sillä urakoimme kymmenen vuoden ajan hyvällä menestyksellä. Niinpä päätimme tehdä ison investoinnin uuteen Bruksiin ja E-sarjan john Deereen, sanoo Ålands Biobränsle Ab:n Henrik Beckman. Uutta Bruks 805 CT hakkuria ajaa kaksi kuljettajaa ja sillä operoidaan vähintään 10 tuntia/vrk viitenä päivänä viikossa. - Haketamme koneella korjuutähteitä, energiapuuta, latvuksia ja runkopuuta metsässä josta kuljetukset hoituu alihankkijan hakeautolla. Urakat on hyvin järjestelty eli toimimme aina pidemmän jakson eri puolilla Ahvenanmaata jolloin siirtymämatkat jäävät yleensä alle 15 kilometriin ja ne tehdään pääosin ajamalla. Uutta hakkuriamme pystyy kuljettamaan myös lavetilla sen matalan rakenteen ansiosta. Haketamme myös massapuuta merkittäviä määriä terminaalissa, kertoo Beckman. Beckman on erittäin tyytyväinen uuteen Bruksiin: - Parin kuukauden käytön perusteella kone on fantastinen. Kokonaisuus on täydellinen ja hakkurissa näkyy sarjatuotannon laatu. Todella tehokkaan koneen tuottama hakelaatu on erittäin hyvää joten se kelpaa suoraan pienempiinkin kattiloihin. Bruks -hakkureita valmistuu tehtaalta sarjatuotantona. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 53 54 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Eschlböck Biber 84 ja Biber 92 - tehokkaat hakkuriuutuudet EpsilonPalfinger -ohjaamonostureilla mutta nosturiksi voidaan valita myös joku muu merkki asiakkaan niin halutessa. Biber 84 on kehitetty suositusta Biber 82:sta Biber 84 on uusi versio suositusta Biber 82 hakkurista. Uuden mallin syöttöaukko on kasvanut reilusti ollen nyt 122 cm leveä ja 60 cm korkea. Myös syöttöpöytää on kasvatettu entisestään. - Biber 84:n syötössä on nyt yksi iso ylärulla kun ennen oli kaksi pienempää rullaa. Uusi iso rulla on erittäin aggressiivinen mikä vetää todella hyvin risua ja rankaa. Myös hakkurin rumpua on muutettu; Biber 82:ssa oli 8 tai 16 terää, nyt Biber 84:ssa on 10 tai 20 terää jakaantuvasti sijoitettuna. Sijoittelu vähentää teräkuluja ja rumpu pysyy aina tasapainossa joten se ei täristä ja on hiljainen. Biber -hakkureissa on isot terät tai lapputerät joten pikavaihdolla saadaan käyttöön materiaalin mukaan juuri optimaaliset terät. Risulla ja rangalla lapputerät ovat hyvät ja säästävät teräkuluja usein epäpuhtauksia sisältävällä materiaalilla. Ja kun haketetaan runkopuuta ja varmasti puhdasta materiaalia ovat isot terät tuottavin valinta, opastaa Salo. Uusissa Biber-malleissa hakkurin rumpurakenne on muutenkin kehittynyt. - Nyt rakenne on avarampi ja rumpuun mahtuu enemmän tavaraa joten se läpäisee haketta entistäkin enemmän. Näin koneen tuotto kasvaa. Hakkeen poisto tapahtuu 8-siipisellä puhaltimella, mikä on erittäin tehokas ja todella vahvarakenteinen. Hake poistuu tehokkaasti eikä tavara pölyä ympäriinsä joten työskentelyalue jää siistiksi. Entistä avarampi Biberin haketorvi pyörii 360 astetta joten sillä voidaan hakettaa suoraan konttiin joka suuntaan, vaikka ohjaamon yli. Yleensä hakeauto kuitenkin on kapeilla metsäautoteillä hakkurin perässä, toteaa Salo. Itävaltalainen laadukas hakkurivalmistaja Eschlböck on tuonut markkinoille kaksi uutta hakkurimallia. Biber 92 on valmistajan suurin hakkurimalli. Se voidaan asentaa kuorma-autoon kolme- tai neliakseliselle alustalle tai perävaununun päälle traktorikäyttöön. S alo-Machinery on konekaupan vankka asiantuntija yli 30 vuoden kokemuksella. Vahvaa osaamista on bioenergialaitteiden kuten hakkureiden, seulojen ja murskaajien maahantuonti ja myynti Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjän lähialueilla. Salo-Machinerylla on kymmenien vuosien hyvät suhteet Keski-Eurooppalaisiin valmistajiin. Salo-Machinery otti maahantuontiohjelmaansa kesällä 2009 itävaltalaiset Eschlböck Biber hakkurit. - Eschlböckilla on pitkä historia hakkureiden kehittämisessä ja valmistamisessa. Tehdas sijaitsee Prambachkirchenissä mikä on vahvaa aluetta hakkeen käytössä; 50 kilometrin säteellä tehtaasta on käytössä noin 40 000 hakepoltinta yksityistalouksissa sekä erilaisissa voimalaitoksissa, kertoo Salo-Machine- ryn Pertti Salo. Etelä-Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Pohjois-Italiassa puuta haketetaan energiaksi eniten EU:n alueella. - Tällä alueella hakkeen laatukäsite on aivan omalla tasollaan. Raekoon on oltava juuri oikeaa ja hienoainesvapaata. Siellä myös haketettavan risun ja muun puumateriaalin toimittaja vastaa useimmiten vahingosta, jos hakkuriin menee kivi tai metallia. Näin on saatu koko toimitusket- ju jo metsäpäästä lähtien tuottamaan laadukasta materiaalia energiaksi, kertoo Salo. Eschlböck valmistaa vuodessa yli 200 hakkuria ja hakkurimalleja löytyy kymmenen joista on lisäksi tarjolla runsaasti erilaisia versioita. - Olemme toimittaneet Suomeen puolentoista vuoden aikana neljä kuorma-autoon asennettua Biber 82 hakkuria ja yhden Biber 80 hakkurin. Viroon ja Latviaan on mennyt kaksi Biber 70 hakkuria traktorikäyttöön. Uskon että vuoden 2011 aikana Biber -hakkuriasiakkaiden määrä Suomessa kasvaa, niin tyytyväisiä asiakkaat ovat tuotteeseen olleet, kommentoi Salo. Uudet Biber 84 ja Biber 92 hakkurimallit Eschlböck toi vuoden 2010 aikana markkinoille kaksi uutta hakkurimallia: Biber 84 ja Biber 92. Molempia hakkureita voidaan käyttää joko kuorma-autotai traktorisovitteisina. Voiman hakkurit saavat joko omasta 650 hv Scania -moottorista (myös muut moottorit mahdollisia), auton moottorista tai traktorin voimanottoakselista. Hakkurin ohjaus voidaan valita tehtäväksi joko kuorma-auton / traktorin ohjaamosta tai puutavaranosturin ohjaamosta. Tehdasvalmiissa paketissa hakkurit on varustettu Malliston suurin hakkuri Biber 92 Biber 92 on uusi kokoluokka ja samalla Eschlböckin suurin hakkurimalli. - Biber 92:een pätee oikeastaan samat tekniset asiat kuin uuteen Biber 84:een, kaikki on vain suurempaa. Syöttöaukon leveys on 122 cm ja korkeus 75 cm, syöttöpöydän leveys on 288 cm, ilmoittaa Salo. Uusissa Biber -hakkureissa on myös entistä kehittyneempi hydrauliikka. Biber 84 ja Biber 92 hakkureissa on erittäin aggressiivinen yksi iso syöttörulla mikä vetää hyvin myös risua ja rankaa. Biber 92 hakkurin syöttöaukon leveys on 122 cm, korkeus 75 ja syöttöpöydän leveys 288 cm. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 55 Uusi Biber 84 on kehitetty suositusta Biber 82 hakkurista, joita on Suomessakin useita urakointikäytössä. Uuden Biber 84 mallin syöttöaukkoa ja syöttöpöytää on kasvatettu. Rummussa on nyt 10 tai 20 terää ja rakenne on avarampi mikä nostaa koneen kapasiteettia entisestään. Eschlböckin valmistamat auton alumiiniset suojausrakenteet ovat hyvä esimerkki tehtaan laatuajattelusta. Kuorma-autoon asennetut Biber -hakkurit saavat käyttövoimansa joko omasta moottorista tai auton moottorista. Hakkuripaketti taittuu nopeasti kompaktiin kuljetusasentoon. KH-Haketus Oy:lle luovutettiin uusi Biber 82 hakkuriyhdistelmä syksyllä FinnMetkon jälkeen. Hakkurilla tehdään normaalia tahtia vuorokaudessa 10-11 täysperävaunuyhdistelmää (noin 130 m3/yhdistelmä) haketta risusta ja rangasta, eli noin 1400 m3/vrk. Tämä on tasaisen hyvää tuotosta kun ottaa huomioon kaluston siirtelyt, hakeautojen logistiikan jne. 56 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 57 FireStop - kotimainen vaihtoehto työkoneiden moottoritilojen suojaamiseen ne- tai öljyvuodosta tai hetkittäisestä sähköviasta. - FK127 ja FK128 määrittää käytettävän sammutteen määrän suhteessa moottoritilan tilavuuteen ja näiden ohjeiden mukaan arvioidaan jokaisen yksittäisen asennuksen sammutteen tarve, opastaa Niemenpalo. Kaikki FireStop -järjestelmän komponentit on valmistettu yleisesti tunnustettujen tekniikan sääntöjen mukaisesti noudattaen työsuojelua ja onnettomuuksien ehkäisyä koskevia määräyksiä sekä YTM:n sisäistä laadunvalvontaa. - FireStop-järjestelmässä sammutteena käytetään sammutusjärjestelmiä ja sammuttimia varten kehitettyä, pakkasenkestävää erityisesti hiilivetypaloihin soveltuvaa AFFF -kalvovaahtosammuteta, sanoo Niemenpalo. Sammutusteho ja uudelleen syttymisen esto-ominaisuudet täytyvät säilyä huolimatta ­30 ºC pakkasenkestävyydestä. - Palotilanteessa järjestelmä käynnistää automaattisesti suojeltavan kohteen sammutuksen. Samalla voidaan kytkeä järjestelmään liitettyjä toimintoja kuten moottorin polttoainesyötön katkaisemisen ja varoitussignaalit, kertoo Niemenpalo. Kaikissa toimenpiteissä, jotka sivuavat ja koskettelevat Fire Stop -järjestelmää tulee ottaa huomioon ja noudattaa järjestelmää varten laaditut asennus ja kunnossapito-ohjeet. - Järjestelmää saa huoltaa ja siihen saa kajota vain YTM-Industrial Oy:n toimesta koulutettu ja valtuutettu henkilö tai asennusliike, sanoo Niemenpalo. kompressoreissa. FireStop -järjestelmän myynti on lähtenyt mukavasti matkaan, viime kesänä asensimme järjestelmän mm. kerralla 40 pääkaupunkiseudun linja-autoon. FireStop on viisas hankinta myös hakkureihin ja murskaimiin, jotka ovat erittäin riskialttiita palamaan, sanoo Niemenpalo. YTM-Industrial Oy tuo maahan myös laadukkaat Ansul -palontorjuntajärjestelmät, jotka ovat erittäin suosittuja mm. kaivosteollisuuden koneissa. FreshFilter ohjaamon ilmansuodattimet Automaattinen FireStop palonsammutus suojatussa tilassa aktivoituu liekin tai lämpötilan nousun aiheuttamasta tunnistinkaapelin reagoimisesta. Kriittinen lämpötila on +180°C, jolloin tunnistinkaapelissa syntyy "oikosulku". Järjestelmän aktivointi voidaan tehdä myös ohjaamosta käsin laukaisukeskuksen käsipainikkeen avulla tai koneen ulkopuolisen käsilaukaisimen avulla. Tunnistinkaapelissa tapahtunut reagointi aiheuttaa laukaisukeskuksen aktivoitumisen laukaisemalla venttiilin nallin. Nalli rikkoo lasisulakkeen, jolloin venttiili avautuu ja sammute purkautuu jakeluputkistoon. Sammute ruiskutetaan moottoritilaan jakeluputkiston suuttimilla. Sammute peittää palokohteen muodostaen yhtenäisen kalvon estäen hapensaannin ja palo sammuu. Kalvovaahtoneste estää palon syttymisen uudelleen ja viilentää palokohdetta. FreshFilter ohjaamon ilmansuodatin Hitachi-kaivukoneessa. TM-Industrial Oy:n kehittämän kotimaisen FireStop -automaattisen sammutusjärjestelmän tarkoitus on suojella ihmishenkiä ja omaisuutta. FireStop soveltuu monipuolisesti työkoneiden suojaamiseen. Fire Stop on ainoana moottoritilojen sammutusjärjestelmänä Suomessa VTT:n testaama FK 127 vaatimusten mukaisesti. FireStop -järjestelmän suunnittelussa ja kehittelyssä on käytetty Finanssialan Keskusliiton (FK) Vahingontorjunta -ohjeeseen FK127 ja FK128 pohjautuvaa dokumentointia koskien moottoriajoneuvojen ja työkoneiden sammutuslaitteistojen suunnittelua ja asentamista. - FireStop-järjestelmässä käytettävät komponentit ja ratkaisut FireStop -järjestelmän kalvovaahtosammute on ruostumattomasta teräksestä valmistetussa säiliössä. Järjestelmän aktivointi voidaan tehdä myös ohjaamosta käsin laukaisukeskuksen käsipainikkeen avulla tai koneen ulkopuolisen käsilaukaisimen avulla. Y Y TM-Industrial Oy:n maahantuoma Fresh Filter ohjaamon suodatinjärjestelmä puhdistaa ja suodattaa työskentelyalueella vallitsevan ilman epäpuhtauksista kuten pölystä, kivipölystä, homepölystä, asbestista ja eri syistä syntyvistä kaasuista, jotka saattavat sisältää lisäksi bakteeri- ja viruskantoja. Suodatettu ilma johdetaan puhtaana hengitysilmana työkoneen ohjaamoon. FreshFilter järjestelmän suodatin puhdistaa ja suodattaa kaiken sen ilman, joka kulkeutuu ohjaamoon suodatinelementin kautta. Asennuksen yhteydessä ohjaamossa tiivistetään kaikki mahd. läpivienti- ja vuotokohdat riittävän positiivisen paine-eron varmistamiseksi ulkoilmaan nähden. Riittävä tiivistys takaa 100-300 Pascalin (1-3 M barin) ylipaineen ohjaamossa. Monipuoliseen käyttöön FiresStop -sammutusjärjestelmä soveltuu monipuolisesti työkoneiden ja liikkuvan kaluston suojaamiseen - FireStop-sammutusjärjestelmä soveltuu käytettäväksi mm. ajoneuvoissa, työmaa- ja metsäkoneissa, työstökoneissa, pellettipolttimissa, aggregaateissa ja täyttävät edellä esitetyn dokumentin sisältämät standardit, direktiivit ja laatuvaatimukset, ilmoittaa YTM-Industrial Oy:n Martti Niemenpalo, joka on ollut vahvasti mukana FireStop -järjestelmän kehittämisessä. Laitteisto on suunniteltu ja testattu erityisesti työkoneiden ja linja-autojen moottoritiloissa tapahtuvan tulipalon sammuttamiseen, joka on lähtöisin polttoai- Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä on 15 vuodessa kasvanut muutamasta laitoksesta jo yli neljään sataan L ämpöyrittäjät tuottavat ja myyvät hankkimillaan biopolttoaineilla tuotettua lämpöä. Lämpöyrittäjä on tavallisesti maatalousyrittäjä tai yrittäjien muodostama ryhmä kuten osuuskunta tai osakeyhtiö. Lämpöyrittäjä tekee kunnan tai muun asiakkaan kanssa sopimuksen yhden tai useamman kiinteistön lämmittämisestä biopolttoaineilla. Yrittäjä saa korvauksen työstään tuottamansa lämpömäärän perusteella. Vuoden 1993 alussa maassamme oli vain kolme lämpöyrittäjää. Lämpöyrittämisen tutkiminen ja kehittäminen aloitettiin tuolloin osana valtakunnallista Bioenergian tutkimusohjelmaa. Ensimmäinen kysely lämpöyrittämisen laajuuden selvittämiseksi tehtiin v. 1996 lähettämällä kyselykaavake kaikkiin kuntiin. Vuoden 1996 lopussa lämpöyrittäjät hoitivat 36 lämpölaitosta. Lämpöyrittämisen kehittämistä jatkettiin vuonna 2001 käynnistyneessä Lämpöyrittäjä Suomi -hankkeessa. Vuodesta 2002 alkaen lämpöyrittämisen laajuutta ja kehitystä on seurattu vuosittain siten, että uusien laitosten tiedot on koottu yhteen pääosin puuenergianeuvojien keräämistä tiedoista. Yrittäjien määrä on 2000-luvulla edelleen lisääntynyt merkittävästi. Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä on 15 vuodessa kasvanut muutamasta laitoksesta jo yli neljään sataan. Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli toiminnassa ainakin 423 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. 58 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI tettiin ennen aliurakoitsijoilta mutta nyt määrien kasvaessa investoitiin omaan murskaimeen. - Päädyimme Rotochopperiin koska sillä saa murskattua monenlaisia materiaaleja suurella teholla. Rumpuun saa vaihdettua haluttaessa hakkurin terät ja käytössä on tuplaseulat, joilla voi sekoitta kahta eri palakokoa keskenään. Näin pystymme tuottamaan laajasti erilaista palakokoa. Rotochopper on tehty kovaan työhön; siinä on mm. nestekytkin, kaksi magneettierotinta, metallinen syöttömatto ja purkukuljetin purkaa aina 5,8 metriin, luettelee Leinonen. Rotochopper on varustettu 18-litraisella ja 780 hv Caterpillarin moottorilla. - Teimme Witraktorin kanssa huoltosopimuksen ja otimme CAT -platinatakuun. Koneen myyjän Ulf Qvarfordin asiakaspalvelu ansaitsee erityiskiitokset. Ja varaosapalvelukin pelaa mainiosti, kehuu Leinonen. Uusi Rotochopper murskain Ruovedelle K one- ja Kuljetus Leinonen Oy Ruovedeltä hankki syyskuussa uuden järeän Rotochopper B66 murskaimen Seacoast Trading Ab:n Ulf Qvarfordilta Ruotsista. Syöttöautoksi ostettiin käytetty hienokuntoinen Volvo puutavara-auto ja siihen uusi VTA Tekniikka Oy:n maahantuoma ja Erkki Kivelän myymä Epsilon Palfinger Q170L ohjaamonosturi sähköohjauksella. Kourina käytetään 7-piikkistä Vahva-kahmaria ja 4-piikkistä Logliftia. Murskain siirtyy kätevästi autoon liitettävän dollyn avulla. - Isäni Pekka Leinonen ja setä Ossi Leinonen perustivat perheyrityksen vuonna 1956 aloittaessaan hakkeen kuljettamisen ja urakoinnin pyöräkoneilla sahoilla. Ruovesi on vahva sahapitäjä, täällä toimi aikanaan seitsemän sahaa. Tänäkin päivänä kuljetamme haketta ja myös risuja, lisäksi ajamme soraa sekä urakoimme pyöräkuormaajilla ja kaivukoneella. Vastaamme myös Ruoveden alueen teiden talvikunnossapidosta ja teemme erilaisia vesistökuljetuksia proomulla ympäri maata, kertoo Saku Leinonen. Kone- ja Kuljetus Leinonen Oy:llä on ollut 12 vuotta vuokralla terminaali Ruoveden kun- nalta, jonka yritys hankki omistukseensa vuonna 2010. - Tonttia on yhteensä lähes vii- si hehtaaria josta asvaltoituna kaksi hehtaaria. Käytössä on myös 700 neliön pressuhalli materiaalin varastointiin. Alueella on erittäin laajat ympäristöluvat. ja kierrätämme terminaalissa mm. puuta, metallia ja loppusijoitamme valimoista tulevaa furaanihiekkaa, sanoo Leinonen. Puumateriaalin murskaus os- Kone- ja Kuljetus Leinonen Oy:n Rotochopper B66 murskaa tehokkaasti mm. kantoa, kierrätyspuuta, korjuutähteitä ja kokopuurankaa. Jos tarjolla on enemmän tuoretta pyöreää puuta niin rumpuun voi helposti vaihtaa varastossa olevat hakkurinterät. Rotochopperilla on nyt ajettu yli 500 tuntia ilman mitään murheita. Rotochopper tekee laadukasta lopputuotetta ja tuplaseuloilla palakokoa voi säätää halutuksi. Rummun vastaterää saa säätää neljään eri korkeuteen, pystyyn nostettuna se katkoo hyvin esimerkiksi sitkeää pajua ja vaneriviilua. Murskaimen teho/polttoaineenkulutus suhde on hyvä. Kuljettaja Jarkko Särkinen viihtyy EpsilonPalfingerin isossa ohjaamossa. Varusteina on mm. sähköohjaus, ilmaistuin, lisälämmitin, ilmastointi... Pekka (oik.) ja Saku Leinonen ovat tyytyväisiä Rotochopperiin ja myyjän Ulf Qvarfordin erittäin hyvään asiakaspalveluun. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI Christopher Wegelius puh. 040 501 9826 Ahti Sormunen puh. 050 300 7946 59 Komptech CHIPPO -hakkuri kiersi Suomea CHIPPO 5010C Direct -hakkuri nähtiin tositoimissa mm. Pyhännällä Metsäenergiapäivillä (vas.) ja Kiteellä UPM:n Road Show -tapahtumassa. imelco Oy kiersi loppuvuodesta työnäytösten teossa itävaltalaisen päämiehensä Komptechin CHIPPO 5010C Direct -hakkurilla. Samalla hakkurimallilla demonstroitiin lyhyesti jo vuonna 2008, mutta nyt koneen katsottiin olevan kaikilta osin kypsä, joten omaan näytöskoneeseen panostettiin. Esittely alkoi syyskuussa FinnMetkomessuilta. Siellä saatiin terävaihdosta oppia, kun näytöspuun joukossa ollut kiviporan kanki kulkeutui hakkuriin, illan aikana kaikki saatiin taas kuntoon. Metkoa seurasivat UPM:n järjestämät Metsäenergia Road Show -tapahtumat Seinäjoella, Kiteellä ja Heinävedellä. UPM:n Road Show -tapahtumien tarkoituksena on esitellä metsänomistajille koneellista metsänkorjuuta. Esimerkiksi Kiteellä esiteltiin haketuksen lisäksi kannonnostoa, joukkokäsittelyä harvesterilla sekä nuo- V ren metsän korjuuta. Eniten hakkureista kiinnostuneita oli Pyhännällä PRT-Woodin tehtaan lähistöllä järjestetyillä Metsäenergiapäivillä. Paikalla oli muitakin hakkureita, joten vieraat saivat Chippon tehokkuudesta hyvän käsityksen. Chippo on erittäin kehittynyttä tekniikkaa edustava hakkuri: Pyörimisnopeuksia on kaksi, puhallinpoiston lisäksi saatavana on hihnapoisto, syöttö on erittäin tehokasta neljän syöttörullan ansiosta ja alarullalta varisevat hienoainekset kiertävät varsinaisen haketusyksikön ohi valmiin hakkeen joukkoon. Ehkä se tärkein valtti Chippossa on erittäin hyvin ja huolella suunniteltu hakkuriyksikkö, joka tuottaa tehokkaasti erittäin laadukasta haketta polttoainekulutuksen pysyessä matalana. Vuoden vaihduttua Vimelcon Chippo aloittaa "oikeissa töissä" Rovaniemellä, jossa sitä on mahdollista käydä katsomassa ottamalla yhteyttä Vimelcon Lauri Rahikaiseen puh. 050 456 8143. Kotimaiset urakoitsijat ovat todenneet Heizomat -hakkurit tehokkaiksi ja luotettaviksi. . HEIZOMAT-automaattihakelämmityskattilat ja hakkurit H eizomat GmbH on KeskiSaksassa, Gunzenhausenissa toimiva hakelämmityslaitteita ja hakkureita valmistava yritys. Tehdas on perustettu 1982, jo alkuperäisenä tavoitteenaan valmistaa automaattisia hakelämmitysjärjestelmiä. Kattiloita hakesyöttölaitteineen on valmistettu yli 21 000 kappaletta ja hakkureitakin jo yli 2000 kappaletta. Heizomat-hakelämmityslaitteilla voit lämmittää käyttäen haketta, sahanpurua, höylänlastua, puupellettejä, puubrikettejä sekä myös monia muita polttoaineita ja polttoainepuristeita. Tehokkaasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti Heizomat -hakelämmityslaitteet ja hakkurit maahantuo Finnmammut Oy Heizomat-hakelämmityslaitteet ovat tehokkaita, turvallisia ja ympäristöystävällisiä. METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 61 Miilux -kulutusteräkset murskain- ja hakkurikäyttöön Miilux valmistaa kotimaisiin Tana Shark -murskaimiin seulaverkot Miilux 500 -kulutusteräksestä. Myös Tana Shark -murskainten terät, teräsatulat ja vastaterät ovat Miiluxin kulutusterästuotteita. Miilux valmistaa Keslan hakkureiden teränpitimet asennusvalmiiksi kulutusterästuotteiksi. M iilux Oy myy ja valmistaa kulutusterästuotteita vaativiin käyttökohteisiin sekä kulutus- ja suojausteräksiä omalla Miilux -tuotemerkillä. Miiluxin asiakkaina ovat kulutus- ja suojausterästen käyttäjät ja jälleenmyyjät kuten metalli-, kaivos- ja kiviteollisuuden, maanrakentamisen sekä murskausalan ja koneenrakennuksen yritykset Suomessa ja ympäri maailmaa. Asiakkaita palvellaan Miilux Kulutusteräskeskuksesta Raahesta lyhyillä toimitusajoilla, asiakaslähtöisesti ja ammatti- taitoisesti. - Meillä on tällä hetkellä jo yli 400 asiakasta joille toimitamme Miilux -tuotteita. Tällä hetkellä tuotantomme on hyvin kuormitettu. Nykyinen kapasiteettimme mahdollistaa jopa 32 000 tonnin vuosituotannon, kertoo Miilux Oy:n markkinointipäällikkö Heikki Huhtamäki. Teräkset murskaimiin ja hakkureihin Miilux Oy toimittaa kulutusteräksiä ja asennusvalmiita kulutusterästuotteita kasvaville bioenergia-, kierrätys- ja jätteenkäsittelymarkkinoille Suomeen ja lisääntyvässä määrin myös vien- timarkkinoille. - Toimitamme kulutusterästuotteita konevalmistajille kuten seulaverkkoja, teriä, teräsatuloita ja vastateriä Tanalle, hakkurin teränpitimiä Keslalle, leukamurskainten sivukiiloja ja vasaroita Metsolle sekä harvesteripään kulutusteräsosia Biologistiikalle. Työstämme asennusvalmiin kulutusterästuotteen aina pehmeänä valssaustilassa ja viimeinen toimenpide on karkaisu, opastaa Huhtamäki. Myös koneilla urakoivat yritykset eli loppukäyttäjät kuuluvat Miiluxin asiakaskuntaan. - Asiakkaitamme ovat mm. Kuusakoski, Suomen Hyöty- murskaus, Toivonen Yhtiöt ja Kosken Megawatti sekä lukuisat muut erilaista murskaus- ja haketustoimintaa harjoittavat yritykset, sanoo Huhtamäki. Miilux 500 ja Miilux Crusher 530 Murskainten osissa käytetään Miilux 500 ja Miilux Crusher 530 teräksiä. - Miilux-kulutusteräkset ovat nimensä mukaisesti teräksiä, joilla on normaaleja rakenneteräksiä huomattavasti parempi kulutuskestävyys. Kulutusteräksiä käytetään silloin, kun pyritään vähentämään omapainoa, kulumista, pintavaurioita tai is- kujen ja töytäisyjen vaikutusta, toteaa Huhtamäki. Miilux tekee yhteistyötä konevalmistajien kanssa jo suunnitteluvaiheessa. - Esimerkiksi korkeahiilipitoinen, erityisen kova ja kestävä Miilux Crusher 530 -kulutusteräs kehitettiin aikanaan yhteistyössä Metson kanssa. Asennusvalmiiden tuotteiden suunnittelussa teemme jatkuvasti yhteistyötä kone- ja laitevalmistajien kanssa. Eli jos yritykselläsi on tarvetta räätälöidyille kulutusterästuotteille, kannattaa ottaa Miiluxiin yhteyttä, kehottaa Huhtamäki. Hakkurit ja murskaimet Ojalalta Sievistä Ojala Machine Oy myy paljon kalustoa energiapuun käsittelyyn. Harri Ojala esittelee uuden Rotochopper -murskaimen kaupassa vaihdossa tullutta Vermeer GH6000 -murskainta, mikä sekin jo myytiin eteenpäin asiakkaalle. O jala Machine Oy Sievistä on yksi Suomen merkittävimmistä maarakennuskonekaluston maahantuojista. Tarjolla on myös laajasti kalustoa energiapuun käsittelyyn. - Kaivukonekalustoa myydään mukavasti erilaisiin metsätöihin ja kannonnostoon, pyöräkuormaajia mm. murskien syöttökoneiksi. Meillä on myös kokemusta harvesteripäällä varustetuista kaivukoneista, kertoo Harri Ojala. Viime vuosina yhä useampi hakkurija murskainurakoitsija on löytänyt sopivan koneen Sievistä Ojalalta. - Pihasta löytyy nytkin hyväkuntoinen käytetty JENZ AZ55 vasaramurskain, uusi JENZ HEM 582 Z traktorihakkuri, käytetty hyvä vaihtolavasovitteinen JENZ HEM 560D hakkuri sekä käyttämätön järeä MAN kuorma-auton päälle rakennettu JENZ HEM 581R hakkuri. Loppiaisena asiakkaalle toimitettiin uusi järeä JENZ 820 traktorihakkuri ja tulossa myyntiin on uusi JENZ HEM 561 traktorihakkuri, luettelee Ojala. Ja jos ei pihasta löydy sopivaa niin Ojala Machinella on euroopassa laaja yhteistyöverkosto, jonka avulla asiakkaalle hankitaan juuri käyttötarkoitukseen soveltuva hakkuri tai murskain. 62 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI ARJES RAPTOR hidaskäyntinen puumurskain TANA SHARK murskaimet ovat kotimaisia yksiakselisia monitoimimurskaimia joilla käsittelet pääasiallisesti kaikki jätejakeet halumaksesi lopputuotteeksi oli kyseessä sitten rakennusjäte, tekstiilit, renkaat, kaapelit, muovi tai muu vastaava materiaali. HS Tekniikka Oy myi vuoden 2010 aikana neljä uutta TANAa ja yritys valittiinkin vuoden TANA dealeriksi globaalissa jälleenmyyjäkokouksessa syyskussa Münchenissä. HS Tekniikka Oy aloitti puolitoista vuotta sitten ARJES RAPTOR hidaskäyntisten puumurskaimien maahantuonnin. Tarjolla on kolme kokoryhmää XL XLL ja XXL. Suomessa on käytössä kolme RAPTORia ja asiakkaat ovat niiden tehokkutteen ja kestävyyteen erittäin tyytyväisiä. Lisää RAPTOReita saapuu Suomeen 2011. H S Tekniikka Oy on Hyvinkääläinen ympäristöalan laitteita ja koneita maahantuova yritys. Yritykseltä löydät laitteistot niin kiinteisiin kuin myös liikkuviin materiaalinkäsittely ratkaisuihin. - Tarjoamme laadukkaat ratkaisut murskaukseen ja haketukseen, seulontaan, erottelutekniikkaan (magneetti, ilma jne.), pölynhallintaan, paalaukseen ja kannon jyrsintään. Meiltä saa myös kulutusosat maahantuomiimme koneisiin sekä myös myös muiden laitevalmistajien koneisiin, sanoo HS Tekniikka Oy:n Harri Sorvoja. HS Tekniikka Oy:n myyntiohjelmaan kuuluvat ARJES hidaskäyntiset puumurskaimet, TANA hidaskäyntiset jätemurskaimet, Neuenhauser seulat, Magnapoweer magneettierottimet, Flexus paalausjärjestelmät ja SprayStream sumuttimet pölynhallintaan. HS Tekniikka Oy:n palvelukokonaisuus sisältää myynnin ja toimituksen lisäksi myös kattavat koulutus-, huolto- ja varaosapalvelut. Kulutusosia konnostetaan myös hitsaamalla joten asiakas voi tilata kunnostus työn HS Tekniikalta tai itse pinnoitettaessa ostaa laadukkaat kulutuslangat taikka puikot HS Tekniikan tuotevalikoimasta. HS Tekniikka Oy:llä on Hyvinkään toimipisteessä mm. hidaskäyntisiin ARJES murskaimiin vararoottorit, joita asiakas voi lainata terähuollon aikana huollosta johtuvan seisakin minimoimiseksi. HS Tekniikka Oy tarjoaa asiakkaalle täyden palvelun, joka sisältää lainaroottorit, roottorien kunnostuksen sekä vaihtotyön. - Emme tarjoa rautaa vaan ratkaisuja, kommentoi Sorvoja. yhdessä koneen käyttöä. Toisena päivänä kuljettajat aloittavat omatoimisen työskentelyn koneella, itse olen lähettyvillä jos ongelmia tai kysyttävää ilmaantuu, kertoo Sorvoja. ARJES hidaskäyntiset puumurskaimet ARJES RAPTOR sarja tarjoaa käyttäjälleen taloudellisuutta ja varmuutta puupohjaisten materiaalin murskaukseen hidaskäyntisen murskainteknologian sekä suoran voiman siirron ansiosta. - HS Tekniikka Oy edustamat murskaustekniikat perustuvat pääosin hidaskäyntiseen teknologiaan jolla saavutetaan nopeakäyntistä murskainta alhaisempi melutaso. Hidaskäyntisen teknologian etuja ovat myös alhainen pölytaso sekä paloturvallisuus. Patentoitu suora voimansiirto mahdollistaa ennätyksellisen alhaisen polttoainekulutuksen tinkimättä kuitenkaan ominaisuuksista. Murskain peruuttaa automaattisesti suurien epäpuhtauksien joutuessa murskainkoneistoon täten minimoiden syntyvät vauriot, sanoo Sorvoja. Murskaimen melutaso on n. 85 db ja keskiarvo polttoainekulutus on n. 20-25 litraa/h kapasiteetin ollessa yli 100 m3 /h. - RAPTOR tuoteperheesätä löydät kolme kokoryhmää jotka ovat RAPTOR XL, XLL sekä XXL joihin alusta ratkaisuna on saatavissa koukkulava-, pyörä-, kíinteä- taikka tela-alusta. Mallit on saatavan dieselmoottorilla tai sähköisenä, Sorvoja kertoo. Pitkä kuljetin tarjoaa työhön tehokkuutta sillä kuljetin nostaa materiaalin 4,8 m korkeuteen koukkulavaalustaisessa mallissa. Tämä mahdollistaa suuret varastokasat sekä lastaamisen suoraan autoon. - Patentoidut roottorit mahdollistavat seulaverkottoman murskauksen joka vähentää huo- Neuenhauser on saksalainen tähti-, kiekko- ja rumpu seulavalmistaja joka tarjoaa ratkaisut seulontasovelluksiin oli kysymys sitten vaikeiden maa-ainesten, mullan, kompostin, hakkeen taikka jätteen seulonnasta. Uusin tuote on kuvan Neuenhauser 6200 runpuseula esiseulontaan. HS Tekniikka Oy myi ensimmäisenä maahantuontivuotena 2010 yhteensä viisi uutta Neuenhauser seulaa ja loppuvuoden laajalla demokiertueella saadun asiakaspalautteen perusteella myynti jatkaa kasvuaan. Neuenhauseria on käytetty menestyksellä myös esimurskatun kannon puhdistamiseen. Kuvassa etualalla puhdistettua kantohaketta ja taustalla puhdistamaton hakekasa. Hyvä puhdistuminen perustuu 300 mm kumitähden antamaan voimakkaaseen iskuun, joka hakkaa pois kannosta epäpuhtaudet. Koulutus ja neuvonta tärkeässä roolissa Uuden koneen luovutuksen yhteydessä HS Tekniikka Oy järjestää vähintään kahden päivän käyttöönottokoulutuksen asiakkaan luona. - Ensimmäinen päivä on teoriaopetusta ja käymme läpi koneen rakenteen ja tekniikan todella tarkasti sekä kokeilemme Flexus Balasystem on ruotsalainen paalausjärjestelmävalmistaja joka valmistaa paalaimia kiinteän jätteen käsittelyyn. Paalainjärjestelmä soveltuu erinomaisesti kiinteiden jätejakeiden paalaukseen, kuten kotitalousjätteet, renkaat, rakennusjätteet, hakkeet jne. Teknologian keskipisteenä on ainutlaatuinen vahvarakenteinen siirreltävä pyöröpaalain. Spraysteam on sumutuskone joka tuottaa sumuverhon pölynhallinta tarkoituksiin avoimissa ja suljetuissa paikoissa. Perustana on antaa sumun yhdistyä pölyyn ilmassa ja painaa pölyn alas. Spraystream teknologia kontrolloi pölyä ympäristöystävällisesti ja tehokkaalla tavalla niin murskaussovelluksissa, purkupaikoilla tai muissa vastaavissa materiaalin käsittely sovelluksissa; niin ulko- kuin sisäkäytössäkin. mattavasti kulutusosa kustannuksia sillä kuluttava maa-aines pääsee poistumaan vaivattomasti murskainkoneistosta. Murskainta voidaan käyttää esimurskaimena mutta myös valmiin lopputuotteen valmistavana murskaimena, sanoo Sorvoja. Lisälaitteena murskaimeen on saatavissa magneetti raudanpoistoon, radio-ohjain, siirtopyörästö koukkulava alustaan, automaattinen sammutusjärjestelmä jne. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 63 Doppstadt - mobiilimurskaimien markkinajohtaja Suomessa DZ 750 Kombi - samassa hidas / nopeakierroksinen murska - kannot - risut/risutukit - ratapölkyt - ruokohelpipaalit teollisuusjäte - rakennusjäte - muovi ym. - 2 kpl magneettia minimoivat rautojen aiheuttamat vahingot - taloudellinen MB mottori - Suomessa laitteita on jo yli 10 kappaletta! AK 600 nopeakierroksiset vasaramurskaimet - rakennusjäte - risut/risutukit - kuormalavat, ruokohelpipaalit ym. - vapaasti pyörivät vasarat ja avautuva takaseulaverkko päästävät suuret metallikappaleet ulos ja minimoivat vahingot, tämä on ainut toimiva järjestelmä! DH-910SA -rumpuhakkuri - moottoriteho 610 hv DW-sarja hidaskierroksiset murskaimet - kannot - risut - kuormalavat - teollisuusjäte - jätepuu - muovi ym. - hydraulisesti avautuva vastakampa päästää metallikappaleet vaurioittamatta konetta Kysy myös käytettyjä murskaimia ja hakkureita! 64 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI FARMI CH380 hakkurille kelpaa puutavara risuista tukkiin. Tehokkuuden varmistaa sopiva risukoura ja säädettävä kuormaimen ohjaus. FARMI CH380 Luotettavat ja laadukkaat FARMI -traktorisovitteiset työkoneet Peltosalmen Konepajalta vuodesta 1962 energiahakkuri moneen tarpeeseen F ARMI CH380 hakkurin hakelaatu soveltuu erinomaisesti lämpölaitosten mutta myös pienten stokerikäyttäjien polttoaineeksi. Vahva hydraulinen syöttölaite teräksisellä syöttökuljettimella ja automatisoidulla kierrosvahdilla antaa hakettajalle mahdollisuuden keskittyä kuormaimen käyttöön, jolloin työn tuottavuus ja turvallisuus paranee. Muutaman vuoden markkinoilla olleen FARMI CH380 hakkurin löytää useimmiten kausittaista haketuspalvelua tarjoavalta traktoriurakoitsijalta. Tyypillisenä esimerkkinä voidaan mainita Pohjalaanen isäntä, jolle järjestyksessään sadas CH 380 hakkuri toimitettiin vuoden 2010 alussa. Kokemusta hänellä kuten monella muillakin CH380 käyttäjällä, oli jo Peltosalmella tehdystä hakkurista. Eräs Pohjois-Pohjanmaalla toimiva haketusurakoitsija pitää CH380 yhdistelmää helppokäyttöisenä pakettina. Ensimmäisenä haketuskautena hän valmisti noin 35000 kuutiota haketta. Nyt toisen kauden alussa, neljän ensimmäisen kuukauden aikana, määrä on jo ylittänyt 20 000 kuutiota haketta. Haketuskausi on elokuun lopusta toukokuun loppuun. Suurin osa hakkeesta kuljetetaan lämpölaitoksiin Oulun seudulle. Haketettava materiaali on pääsääntöisesti karsittua rankaa, karsimatonta pienpuuta ja latvuksia. Haketuspalvelun tarkkaan työaikaseurantaan perustuen on dokumentoitu myös FARMI CH 380 hakkurin käytännön tuotostehoa sekä voimakoneen kulutusta. Työaikaseuranta osoitti erään haketuspalvelun hakkuriyhdistelmän käyttötehoksi seuraavaa: Aikaväli 27.8.-28.9.2010 · Työpäiviä 22 pv · Tuotos yht. n. 8200 im3 haketta · Keskiarvo 373 im3 / päivä · Työaika normaalisti 9-10 tuntia · Vakio hakekuormatila 36 m3 · Täyttönopeus energia puusta norm. 25-30 min · Kuitupuupinosta täyttönopeusennätys 17 min · Keskimääräinen kuljetusmatka 15 km / kuorma · Tehokas haketusaika 6-7 h / päivä Yksittäinen urakkapäivä: · Tuotos 612 im3 haketta · Päivänpituus n. 17 h (siirtymä ajoa 3,5 h) · Polttoaineen kulutus 275 L (josta ajoa n. 40 L) · Polttoaineen kulutus n. 0,40 L/im3 haketta · Haketettava materiaali karsimatonta pienpuuta Hakkuriyhdistelmä telialustalla: · FARMI CH380 HFC hakkuri · FARMI 6185 kuormain (Parker L90LS+IQAN ohjausjärjestelmä) Käyttö ja voimakone: · Traktori NewHolland 7030 (n. 210 hv) · Hakkurin pyöritys n.700 rpm (traktori n. 2000 rpm) · Kuormantunteva hydrauliikka 120 L/min Hakevaunu saadaan täyteen muokatun puhallusputken avulla. Teräksinen syöttökuljetin mahdollistaa myös risujen syöttämisen. Kannattavuutta urakointiketjuun Toimintamalleja haketuspalveluilla on erilaisia. Joku keskittyy pelkkään haketukseen mutta yhä enemmän urakoitsijat hoitavat itse hakkuun, metsäkuljetuksen ja haketuksen. Urakoitsijalla voi olla myös motoketju, jolla energiapuun hakkuu hoituu tehokkaasti. Kokanaisvaltaisemmin toimivat ostavat puut pystyyn metsänomistajilta, hoitavat itse omalla kalustolla hakkuun ja metsäkuljetuksen, myyvät hakkeen toimitettuna lämpölaitokselle, josta korvaus maksetaan lämpöarvon mukaan. Mitä pidemmälle jalostettuna tavara toimitetaan sitä parempi on koko ketjun suhteellinen kannattavuus. Tähän FARMI CH380 hakkuri vaikuttaa olevan varsin kustannustehokas hankinta. F armi Forest Oy jatkaa traktorikäyttöisten metsäkoneiden valmistusta Iisalmessa, Peltosalmella. Nykyinen tuotevalikoima keskittyy puunkuljetukseen ja metsäenergiaan. Tuoteryhminä ovat juontolaitteet, metsäperävaunut ja kuormaimet sekä hakkurit. Hakkurimallisto koostuu käsija kuormainsyöttöisistä laikkahakkureista. Kehitystyötä puun jalostamisesta laadukkaaksi hakkeeksi on tehty 30 vuotta. Tämän myötä FARMI hakkureihin on löytynyt toimiva ja hyvä perusrakenne. Puhdasta ja tasalaatuista polttohaketta voidaan valmistaa karsitusta rangasta, karsimattomasta pienpuusta, latvuksista, energiapuusta sekä pintalaudoista. Lisäksi teräksinen syöttökuljetin mahdollistaa myös oksien, risujen ja lyhyen tavaran syöttämisen. Puhdas ja tasalaatuinen hake on FARMI hakkurin käyntikortti. RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 65 66 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI Matec-Trailer Oy valmisti Kone- ja Energia Valtonen Oy:lle täysin uudenlaisen hake- ja turvepuoliperävaunun, jossa kaksi viimeistä akselia ovat kääntyviä ja ensimmäinen nouseva. S Hake- ja turvekuljetuskaluston erikoisosaamista Matec-Trailerilta oinilainen MatecTrailer Oy on valmistanut raskaan kaluston perävaunuja ja autojen päällirakenteita vuodesta 1999. Yritys suunnittelee ja tekee räätälöidyt kokonaispaketit toiveiden mukaisesti katsastusvalmiina asiakkaalle. Matec-Trailer valmistaa perävaunuja ja kuormakoreja tällä hetkellä noin 40 kappaleen vuosivauhtia. Yritys on erikoistunut hakkeen ja turpeen erikoiskuljetuskaluston suunnitteluun sekä valmistamiseen. Vuosituotannosta yli puolet meneekin hakeja turvesektorille. Lisäksi valikoimasta löytyy mm. puutavaraperävaunut, sivulle kippaavat perävaunut, nostokapelliperävaunut sekä erikoisperävaunut rahtiajoon ja puunkuljetukseen. Matec-Trailer Oy toimii myös Kesla -puutavaranostureiden myyjänä Pohjanmaan alueella. Räätälöityjä avaimet käteen -tuotteita Matec-Trailer Oy on tunnettu laadusta, asiantuntemuksesta sekä tarkasti asiakkaalle räätälöidyistä tuotteista. Perävaunut sekä päällirakenteet toimitetaan katsastusvalmiina kokonaispaketteina, jolloin esimerkiksi kuorma-automyyjä saa valmiin kokonaisuude myytäväkseen sekä toimitettavaksi asiakkaal- leen. Myynnin ja valmistamisen ohessa Matec-Trailer huoltaa sekä korjaa päällirakenteita ja perävaunuja. Lisäksi yritys hiekkapuhaltaa ja maalaa kuorma-autoja, perävaunuja sekä teollisuuden tuotteita vuonna 2003 valmistuneessa maalaamossaan käyttäen Spies Heckerin raskaankaluston maaleja. Uusia ideoita hakeja turvekuljetuksiin Matec-Trailer Oy on vahvasti mukana myös alan kehitystyössä. Tästä yhtenä osoituksena on viime kesänä sieviläiselle Koneja Energia Valtonen Oy:lle val- mistettu täysin uudenlainen hake- ja turvepuoliperävaunu. Idea erikoisvarusteltuun puoliverävaunuun tuli yrittäjältä itseltään. - Matkan varrella on koitettu kaikenlaisia yhdistelmiä. Ollaan ajettu niin traktorilla, nupilla kuin täysperävaunullakin, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Valtonen. Ajatus paremmin toimivasta laitteesta iti pitkään Valtosen päässä ja lopulta keskustelu Matec Trailer Oy:n Mikko Haaviston kanssa johtivat asian etenemiseen. - Mikko oli miettinyt samanlaisia ratkaisuja ja asiat etenivät nopeasti kohti valmista tuotetta., kertoo Valtonen. Puoliperävaunu kääntyvillä akseleilla Lopputuloksena oli hyvä ja toimiva laite ketjupurkuun. Puoliperävaunun kaksi viimeistä akselia ovat kääntyviä ja ensimmäinen akseli nouseva. - Näin saadaan varsinkin hakkurihommissa piipun alta ajoon todella kätevä perävaunu. Sillä pääsee samoihin paikkoihin kuin nuppiautolla ja se on notkea käyttää, kertoo Valtonen. Uusi perävaunu on ollut Valtosella ajossa kesäkuun vaihteesta saakka. Mitä enemmän sillä on ajettu, sitä enemmän on löytynyt positiivista sanottavaa. - Tässä on monta hyvää asiaa. Kotimaiset Energiat Oy tuottaa hakettaa kotimaisilla Giant -autohakkureilla, joita käytössä on toistakymmentä. Hakekuljetuskalustossa luotetaan Matec-Trailerin laatuun. RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI Esimerkiksi purkunopeus on hyvä, kuorma tulee helposti ja nopeasti alas. Sitä kautta työteho nousee. Kone- ja Energia Valtonen Oy :lle vaunun valmistaja MatecTrailer Oy on jo ennestään tuttu yhteistyökumppani. - Muutama vaunu on aikaisemmin heiltä hankittu ja Mikon kanssa on hyvä toimia. Uudetkin ideat otetaan vastaan positiivisin mielin ja jos aihetta on, lähtee projektit vauhdilla eteenpäin, kiittelee Valtonen. METSÄALAN AMMATTILEHTI kin puolin vaunut ovat toimineet käytössä hyvin. 67 Kotimaiset Energiat Oy luottaa Matec -tuotteisiin Jyväskyläläinen Kotimaiset Energiat Oy tekee ja kuljettaa haketta Jyväskylä-Kajaani-Lappeenranta alueella. Puutavara haketetaan kotimaisilla Giant hakkureilla, joita yrityksellä löytyy toistakymmentä. - Vuoden 2011 aikana päästäneen reiluun 10 000 kuormaan eli hakkeen pitää myös kulkea luotettavasti eteenpäin metsästä, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Tommi Lahti. Kuljetuspuolelle yritys on hankkinut viimeisen viiden vuoden aikana kymmenkunta hakekärryä Matec-Trailer Oy:ltä sekä varustellut hakeautoja. Kärryt ovat 4-akselisia, 255 cm leveitä ketjupurkutäysperävaunuja. - Kärrymme ovat räätälöity työtehtäviämme varten ja ne ovat pikkaisen lyhyempiä kuin esimerkiksi turvekärryt. Tämä siksi, että pystymme operoimaan paremmin ahtaissa olosuhteissa kapeilla metsäteillä, sanoo Lahti. Jo pelkästään suomalaiset olosuhteet vaativat kärryiltä paljon. Ahtaat metsätiet luovat omat kestävyystarpeet. - Välillä kääntöpaikat ovat niin olemattomat, että joutuu hakkurilla vetämään kärryjä, jotta saadaan ne kääntymään ahtaissa tiloissa. Kärryt ovat meillä Pohjalainen hake liikkuu Knapen -kärryillä Seinäjokinen JH-Kuljetus Oy on tehnyt yhteistyötä MatecTrailerin kanssa heti sen perustamisesta saakka ja yli 30 kuormaauton sekä reilu 10 alihankkijan voimin kuljettavan yrityksen viimeiset hankinnat ovat hollantilaisia Knapen kävelevälattiaisia hakepuoliperävaunuja. - Alkuun meille tuli 6 kappaletta Knapeneita ja nyt on vielä tulossa kaksi uutta, laskeskelee JH-Kuljetus Oy:n bioenergiapuolesta vastaava Janne Haavisto. Matec-Trailer Oy edustaa kyseistä merkkiä Suomessa ja kärryt varustellaan Soinissa suomalaisiin olosuhteisiin sopiviksi lähinnä konepeittojen ja valaistuksen osalta. Haavisto on ollut tyytyväinen uusiin vaunuihin: - Ne ovat erittäin kevyitä ja niiden kantavuus on hyvä. Kai- Seinäjokinen JH-Kuljetus Oy on tehnyt yhteistyötä Matec-Trailerin kanssa heti sen perustamisesta saakka ja yli 30 kuorma-auton sekä reilu 10 alihankkijan voimin kuljettavan yrityksen viimeiset hankinnat ovat hollantilaisia Knapen kävelevälattiaisia hakepuoliperävaunuja. kovassa koetuksessa ja voidaankin sanoa että Suomessa toimitaan ääriolosuhteissa, toteaa Lahti. Yhteistyö yritysten välillä on toiminut moitteettomasti. - Aina on toki toiveita puolin ja toisin kun räätälöidään sekä aikataulutetaan uusia projekteja. Hienosti olemme tähän saakka pärjänneet, päättää Lahti. SAWCENTER OSAAMISTA! BRUKS 805.2 ST. Syöttöaukko: 850x720 mm. Kapasiteetti: n. 200 m3/h pyöreällä puulla ja n. 100-150 m3 hakkuutähteellä. Moottori: 450 hv Scania DC12 55A, 6-sylinteriä, 12-litrainen. Ilman puhallinta! Ei roskaa pöydän alle eikä myöskään heitä haketta muualle kuin kontiin! Kaksi vastaavaa autohakkuripakettia toimitettu Suomeen vuonna 2010 ja yksi vastaava hakkuri kontillisena asennettiin asiakkaan metsäkoneen päälle loppuvuodesta 2010. Tulossa myös asiakkaalle Suomeen uutuus traktorivetoinen BRUKS 605 PT Trailer. 68 METSÄALAN AMMATTILEHTI RISUPAKETTI RISUPAKE AKETTI Motorisoituun luonnossa liikkumiseen osallistuvien suomalaisten osuudet aikuisväestöstä. Lähde: Metla. Luonnossa liikutaan entistä useammin moottorilla Mönkijällä ajajien määrä on viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa M önkijällä ajajien määrä on viisinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhä useampi suomalainen harrastaa motorisoitua liikkumista luonnossa vapaa-aikanaan, mutta harrastuskertojen määrät ovat vähentyneet. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa seurataan virkistyskäytössä tapahtuvia muutoksia ja laaditaan ennusteita ulkoilun kehitykselle. Motorisoidun liikkumisen luonnossa on ennustettu lisääntyvän kansainvälisten kokemusten perusteella, ja tämä kehityssuunta näyttääkin olevan toteutumassa myös Suomessa. Nyt noin 17 % aikuisista suomalaisista on harrastanut jonkinlaista motorisoitua luonnossa liikkumista vuoden aikana. - Uudet tutkimustulokset vahvistavat, että varsinkin kesäkauden motorisoidut harrastukset ovat kasvattaneet suosiotaan, kertoo tutkija Tuija Sievänen Metlasta. Sievänen tutkii luonnon virkistyskäyttöä ja sen arviointia. Niin mönkijällä ajelun (7 % suomalaisista), maastoautoilun (2 %) kuin maastomoottoripyöräilynkin (2 %) harrastajien määrä on kasvanut. Harrastajajoukot ovat kuitenkin edelleen pieniä verrattuna moniin muihin ulkoilijaryhmiin. Sen sijaan harrastuskertojen määrät harrastajaa kohden ovat varsin suuria, keskimäärin 1320 kertaa vuoden aikana. Motorisoitu liikkuminen luonnossa vaatii maanomistajan luvan eli se ei ole jokamiehenoikeudella liikkumista. Motorisoidusta liikkumisesta voi aiheutua muille luonnossa liikkujille tai maanomistajille haittoja, kuten maaston kulumista ja melua. Motorisoitujen harrastusten mahdollisesti aiheuttamista haitoista ei kuitenkaan ole tutkittua tietoa. kasvattavan suosiotaan, ja sen varaan on etenkin Pohjois Suomessa rakennettu matkailupalvelujen tarjontaa. Kuitenkaan suomalaisten harrastajien määrä ei näytä lisääntyneen kymmenen vuoden aikana. Myös moottorikelkkailun harrastuskerrat ovat vähentyneet. Moottorikelkalla ajetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa: PohjoisSuomessa harrastajien osuus 26 % ja ItäSuomessa 16 % väestöstä. Taajamavoittoisessa ja vähälumisemmassa Etelä-Suomessa harrastajia on vain 5 % väestöstä. Moottoriveneily on perinteikkäin motorisoidun luonnossa liikkumisen tapa. Neljännes aikuisista suomalaista ilmoittaa veneilevänsä pienmoottoriveneellä. Pienmoottorinveneilyn suosio on kasvanut kuluneen kymmenen vuoden aikana, mutta matkamoottoriveneilyn harrastajien osuus on pysynyt jokseenkin ennallaan. Molempien veneilymuotojen vuotuiset harrastuskerrat ovat hieman vähentyneet: pienmoottoriveneilykerrat 18:sta 15:ta kertaan, ja matkamoottoriveneilyn kerrat 15:sta 12:ta kertaan. - Laskeva trendi harrastuskertojen määrässä on havaittu myös monien muiden ulkoiluharrastusten kohdalla, Sievänen kertoo. Ulkoilututkimus ja tilastot Metlan ulkoilututkimuksen aineistonkeruu on kaksivuotinen ja kyselyt on toteutettu kuudessa erässä vuosien 2009 ja 2010 aikana. Pitkä aineistonkeruu tasaa vuodenaikojen ja vuosien välistä vaihtelua ja parantaa aineiston laatua. Nyt syyskuussa käynnissä olevassa viimeisessä kyselyssä selvitetään erityisesti yksityisten omistamilla mailla tapahtuvaa luonnon virkistyskäyttöä. Vuoden 2009 aineiston pohjalta on laadittu alustavat uudet ulkoilutilastot, ja lopulliset ulkoilutilastot 2010 valmistuvat vuoden 2011 aikana. Ulkoilutilastot löytyvät osoitteesta www. metla.fi/metinfo/ monikaytto/lvv Moottorikelkka ja pienmoottorivene suosituimpia välineitä Moottorikelkkailun on myös odotettu RISUPAKE AKETTI RISUPAKETTI METSÄALAN AMMATTILEHTI 69 Hyvästi haitat, stopparit, kiire ja raskas käsityö Klapikoneen uusi sukupolvi lihärmäläinen Reikälevy Oy:n lähes neljän vuoden tuotekehitys, 20 000 tunnin testaus ja seitsemän patenttihakemusta teki perinteisestä klapikoneesta nykyaikaisen automaattipilkkojan, jollaista ei maailmalta löydy. Uusi SAMI Autochopper tekee puun pilkonnasta vaivatonta, turvallista ja tehokasta. Reikälevy Oy:n Matti Mäki-Haapoja sanoo, että tavoitteena oli valmistaa perinteisistä merkeistä poiketen klapikone, joka hyödyntää nykyaikaista tietotekniikkaa. - Puunpilkonta pitää olla automatisoitua, ei käsityötä, tehokasta ja koneiden pitää toimia luotettavasti, Mäki-Haapoja kiteyttää uuden SAMI Autochopperin tuotekehityksen lähtökohtia. Kehitystyön tuloksena on Mäki-Haapojan mukaan maailman ensimmäinen mikroprosessoriohjattu, automaattinen ja nopeinkin klapikone. - Mekaanisia säätöjä ei ole, joten häiriötilanteetkin vähenevät, lisää Mäki-Haapoja. Mallista ja puun laadusta riippuen laskennallinen tuntiteho on 500-700 sahausta tunnissa keskimääräiselle puulle. Irtoklapeina tämä tarkoittaa 24-30 kuutiota tunnissa. Y SAMI Autochopper on uuden sukupolven automaattipilkkoja, mikä tekee puun pilkonnasta vaivatonta, turvallista ja tehokasta. SAMI Autochopper edustaa uutta klapikoneiden aikakautta myös muotoilultaan. Automatiikka ja ennennäkemätön toimintavarmuus Metsäkoneista tuttu mittatekniikka ja mikroprosessoriohjaus toimii myös SAMI Autochopperin sydämenä. Kone mittaa puun pituutta ja paksuutta, säätäen katkaisua ja halkaisua jatkuvasti. Tuloksena on tasalaatuista klapia ilman hukkapaloja ennennä- SAMI Autochopperia hallitaan kätevästi ohjauspaneelista. Koneesta on tehty myös ergonomian ja turvallisuuden edelläkävijä. SAMI Autochopperin kaikissa malleissa on sama runkorakenne. Sekä ketju- että sirkkelisahasta löytyy eri teholuokkia kevyeen käyttöön ja paljon pilkkovalle. Combimallia voi käyttää joko sähköllä tai traktorin voimansyötöllä. SAMI Autochopper taittuu kätevään kuljetusasentoon. kemättömällä nopeudella. Käyttäjän ainoa tehtävä on hoitaa puuta syöttöhihnalle, SAMI Autochopper hoitaa loput. - Yhtäaikainen halkaisu ja katkaisu lähes kaksinkertaistaa työnopeuden perinteiseen klapiko- neeseen verrattuna. Tämä säästää niin mökkeilijän loma-aikaa kuin ammatikseen pilkkovan työpäivää, toteaa Mäki-Haapoja. Modernin tekniikan ansiosta huoltotarpeet on puristettu minimiin ja turvallisuus maksimoitu. Täysin automaattista klapikoneenhallintaa SAMI Autochopperia hallitaan kätevästi ohjauspaneelista. Kun sahattavalle klapille on asetettu joystickillä katkaisumitta ja kone käynnistetään, automatiikka huolehtii lopusta. - Meneillään oleva työvaihe näkyy näytöllä ja asetukset voi tallentaa muistiin. Kone tunnistaa ilman seisokkia uuden puun heti kun edellinen puu on pilkottu, Mäki-Haapoja kertoo. Näyttölaitteelta on luettavissa mm. sahattujen puiden ja klapien määrä, käyttötuntimäärä, vikakoodit ja huoltoilmoitus. Automaattisen jäännöspalan optimoinnin ansiosta jäännöspaloja ei enää synny ja teräketjuöljyn määrän annostuksen säätö hoituu elektronisesti ohjauspaneelista. - Automatiikka tunnistaa myös juuttumisen ja irrottaa terän automaattisesti. Kaksivaiheinen sahatun puun siirtäminen halkaisukouruun estää puolestaan sahatun puun jäämisen pystyasentoon, opastaa Mäki-Haapoja. Lisäksi halkaisulaite keskittyy automaattisesti puun keskelle jokaisella sahauksella. Kun puun halkaisija jää alle asetetun minimimitan, puu halkaistaan automaattisesti vain kahteen osaan. Edelläkävijä turvallisuudessa ja ergonomiassa Koneesta on tehty myös ergonomian ja turvallisuuden edelläkävijä. Ohjelma on rakennettu niin, että käyttäjä ei voi käyttää konetta väärin. Ongelmatilanteessa ohjelma pysäyttää työkierron ja ilmoittaa käyttäjälle näytöllä, missä on tapahtunut virhe. - Kone täyttää kaikki uudet koneturvallisuusdirektiivin määräykset. Digitaalisessa turvajärjestelmässä esimerkiksi sahan suojakannen avaus pysäyttää terän välittömästi, toteaa MäkiHaapoja. Poistokuljettimessa on teleskooppi-rakenne ja se työntyy hydraulisesti työpituuteen kiristäen samalla kuljettimen maton. Lisävarusteena saatava puun nostin asennetaan kiinteäksi osaksi syöttöpöytää ja nostin on aina käyttövalmis. Konetta hallitaan ohjauspaneelista. Kun sahattavalle klapille on asetettu joystickillä katkaisumitta ja kone käynnistetään, automatiikka huolehtii lopusta. SAMI Autochopper saadaan helposti ja nopeasti käyttö- ja kuljetusasentoon. Valmiiden työasetusten valinta tapahtuu suoraan muistista. Tarjolla on mallit ketju- ja sirkkelisahoilla. Käytössä on juuttuneen terän automaattinen irroitus. Koneen automatiikka estää ylikuormituksen. Käyttö on turvallista ja ergonomista, laite täyttää uudet koneturvallisuusdirektiivit. Keskitetty käyttökoneisto on yhden huoltokannen takana. SAMI Autochopper sahaa ja pilkkoo samanaikaisesti. Nopean työkierron ansiosta tarjolla on markkinoiden nopein tuntiteho. Häiriötön toiminta, ei seisokkeja. Valmiit klapit putoavat suoraan poistokuljettimelle. Hallittu prosessi; ei tyhjäkäyntiä tai seisokkiaikoja. Vapauttaa käyttäjän koneelta muihin tehtäviin. METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI ONEURAKOINTI KONEURAKOINTI 71 Metsäalan konekustannukset nousivat vuodessa 4,0 prosenttia Metsäalan konekustannusindeksin (Mekki) ja maarakennusalan konekustannusindeksin (Markki) vuosimuutokset 1/2006-11/2010. T ilastokeskuksen mukaan metsäalan konekustannukset nousivat 4,0 prosenttia vuoden 2009 marraskuusta vuoden 2010 marraskuuhun. Metsätraktoreiden kustannukset nousivat 4,9 prosenttia vuodessa ja hakkuukoneiden 3,4 prosenttia. Kustannusten vuosinousuun vaikuttivat erityisesti poltto- ja voiteluaineiden kallistuminen sekä palkankorotukset. Maarakennusalan konekustannukset nousivat vuodessa 3,4 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset nousivat 3,4 prosenttia vuoden 2009 marraskuusta vuoden 2010 marraskuuhun. Perinteisten maarakennuskoneiden kustannukset nousivat 3,4 prosenttia ja hoito- ja kunnossapitokoneiden 3,3 prosenttia. Ajoneuvonostureiden kustannukset nousivat 2,0 prosenttia. Kustannuksia nosti etenkin polttoaineiden kallistuminen. Nousua hillitsi välillisten palkkojen aleneminen. 72 KONEURAKOINTI ONEURAKOINTI METSÄALAN AMMATTILEHTI Ponssen Iisalmen markkinapäivää vietettiin juhlatunnelmissa P onssen talvinen markkinapäivä 10.12. houkutteli Iisalmen huoltopalvelukeskukseen runsaat 350 kävijää. Kirpakka pakkassää ei estänyt tunnelman nousua kun Ponssen markkinapäivä polkaistiin käyntiin Iisalmen huoltopalvelukeskuksen laajentuneissa tiloissa. Tilat täyttyivät heti aamusta kun kävijöitä virtasi paikalle vilkkaaseen tahtiin. Menossa mukana oli myös Ponssen sponsoroitavia Tero Pitkämäki sekä Kalpan Sami Kapanen, jotka vierailivat Iisalmen huoltopalvelukeskuksella aamupäivästä. Markkinapäivillä oli huimia erikoistarjouksia varaosista, vaihtokoneista, käytetyistä harvesteripäistä sekä Ponsse Collection -tuotteista. Tavara vaihtoi myös vilkkaasti omistajaansa huutokaupassa, jossa tavaraa myytiin lavoittain. Iisalmen huoltopalveluiden laajentuneiden tilojen (osoite Yrittäjäntie 15) kunniaksi paikan päälle oli järjestetty ruokailu, jossa tarjolla oli pyttipannua, kahvia sekä herkullisia porkkanaleivoksia. Pertti Sirkka (oik.) haastatteli Iisalmessa KalPan Sami Kapasta ja keihäänheittäjä Tero Pitkämäkeä (vas.) tulevaisuuden tavoitteista. Ponssen Iisalmen palvelukeskuksen tiloja on hiljattain laajennettu. Portilla oli markkinapäivänä uusi Ponsse Ergo 8W harvesteri. Ponssen uudet sponsorointisopimukset P Huutokaupassa lavoittain myydyt metsäkoneiden varaosat ja tarvikkeet vaihtoivat vilkkaasti omistajaa. onsse Oyj on solminut uudet sponsorointisopimukset urheilussa. Kumppaneina on paitsi pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita myös uusia, nuoria lupauksia. Ponsse Oyj jatkaa yhteistyötään keihäänheittäjä Tero Pitkämäen kanssa ja on solminut hänen kanssaan pääyhteistyösopimuksen vuoden 2012 loppuun. Lisäksi Ponsse jatkaa kaudella 2011-2012 sopimustaan jääkiekkojoukkue KalPan kanssa. Ralliautoilija Mikko Hirvosen kanssa Ponssella on kumppanuussopimus vuoden 2011 loppuun. Uusina sponsoroitavina ovat lentopalloilija Antti Siltala sekä hiihtäjät Kerttu Niskanen, Marjaana Pitkänen ja Iivo Niskanen. Kerttu Niskasen kanssa on tehty kolmevuotinen yhteistyösopimus vuoden 2013 loppuun, Marjaana Pitkäsen ja Iivo Niskasen kanssa kaksivuotinen sopimus vuoden 2012 loppuun ja Antti Siltalan kanssa vuoden 2011 loppuun. - Olemme tehneet sponsoroinnissamme pitkäjänteistä yhteistyötä. Teron kanssa yhteistyö alkoi jo vuonna 2004 hänen voitettuaan ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Niin ikään olemme olleet savolaisen Kalpan tukijana vuodesta 2004 alkaen. Mikko Hirvosen kanssa teimme yhteistyötä jo hänen junioritai- Ponsse Helsingin Metsämessuilla 26.-28.11. Tapahtumissa vieraili viikonlopun aikana yhteensä noin 41 000 kävijää. Ponssen osasto oli suosittu kohde varsinkin lapsiperheissä. Osastolla esillä ollut Ponsse Beaver -harvesteri keräsi ympärilleen paljon kiinnostuneita. Varsinkin lapset tykkäsivät nousta suuren metsäkoneen kyytiin katsomaan miltä ohjaamo näyttää. Osastolla Ponsse Tietokilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin kolme lahjakorttia Ponsse Collection -verkkokauppaan. Tällä kertaa arpaonni suosi seuraavia henkilöitä: Aleksi Tadic, Espoo Casimir Väänänen, Uusikylä Jukka Turunen, Helsinki Ponssen osastolla esillä olleeseen Beaver harvesteriin oli välillä ruuhkaa, kun lapset halusivat nousta suuren metsäkoneen kyytiin. P L onsse oli mukana Metsämessuilla Helsingissä 26.-28. 11.2010. Samaan aikaan Helsingin messukeskuksessa järjestettiin myös ELMA, Kädentaito, Tee Se Itse ja Lemmikki -tapahtumat. paleellaan ja virallisesti vuodesta 2004. Kaikki pitkäaikaiset kumppanimme ovat olleet erinomaisia yrityksemme ja toimialamme lähettiläitä niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin urheilukentillä, Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén kiittää. - Olemme halunneet ottaa sponsoroitaviksemme nyt jälleen nuoria tulevaisuuden urheilijoita. Omalla paikkakunnallamme Vieremällä on lupaavia maajoukkuetason nuoria hiihtäjiä ja halusimme lähteä tukemaan heidän uransa alkutaivalta. Kerttu Niskanen, Marjaana Pitkänen ja Iivo Niskanen ovat kaikki positiivisia urheilijoita, joiden menestykseen uskomme. Myös maajoukkueen vakiomiehistöön kuuluva lentopalloilija Antti Siltala on kotoisin Vieremältä, Vidgrén kertoo. - Kaikki urheilijat, joiden kanssa olemme nyt tehneet sopimuksen, ovat alun alkaen aloittaneet yhteistyön Einarin kanssa. Hän tuki aikaisemmin henkilökohtaisesti myös uusia sponsoroitavia hiihtäjiämme ja lentopalloilija Antti Siltalaa. Ponsse on ollut näkyvästi esillä myös raviurheilussa, jossa Einarin omistama kuninkuusravivoittaja A.T. Eko viimeisimpänä menestyksenä. Einarin viitoittamalla tiellä meillä on hyvä jatkaa myös yhteistyörintamalla urheilun saralla, Vidgrén sanoo. Einari Vidgrénin muistorahaston varat hyväntekeväisyyteen ja nuorisotyöhön okakuussa menehtyneen teollisuusneuvos Einari Vidgrénin muistorahastoon kertyneet varat, 47 000 euroa, jaettiin joulun alla eri kohteisiin. "Einari teki vuosien varrella useita lahjoituksia niin hyväntekeväisyyteen, urheiluun kuin nuorisotyöhönkin. Hänen muistorahastoonsa kertyi Einaria muistaneiden ihmisten toimesta todella merkittävä summa rahaa, jonka jakamisessa halusimme vaalia Einarin muistoa. Toivomme, että lahjoituksilla saadaan aikaiseksi toiminnallisuutta ja eri toimijoiden osalta myös paikallisesti yhteisöllisyyden vahvistamista." Janne, Juha, Jarmo ja Jukka Vidgren Vieremän Veteraanijärjestöjen osalta lahjoituksessa toivotaan veteraanien perinteen taltiointia ja dokumentointia jälkipolville. Huitulanharjun kehitysvammaisten palvelukodin sekä Sotkanhelmen vanhainkodin lahjoituksen osalta halutaan tuoda esille vastuullisuutta. Kunnan sosiaalitoimen työhön toivomme lahjoituksella saatavan aikaiseksi virkistävää toimintaa palvelu- ja vanhainkodin asukkaille ja kerholaisille sekä raskasta ja arvokasta työtä tekevälle henkilökunnalle. Vieremän kunnan koulutoimen lahjoituksella halutaan antaa koululle paremmat resurssit toteuttaa ja tukea paikallisten nuorten yrittäjyyskasvatusta. Vieremän seurakunnan tukemisessa nähdään tärkeänä nuorisotyö sekä kulttuurihistoriallisen Kyrönniemen kehittäminen. Kuopion yliopistollisen sairaalan lastensyöpäosaston tukeminen tuli Einarille tärkeäksi tämän syksyn aikana. Paikallisten urheiluseurojen (IPK, PK-37, Klubi 36, Iisalmen Uimarit sekä KuTa) juniorityön tukeminen on muistorahaston luonnollisena kohteena, joissa yhdistyvät Einarin osoittama oma mielenkiinto lajeja ja lastenlasten harrastuksia kohtaan. Einari Vidgrénin muistorahaston lahjoitukset: Veteraanijärjestöt, Vieremä Sotkanhelmi, vanhainkoti, Vieremän kunta Koulutoimi, yrittäjyyskasvatus, Vieremän kunta Nuorisotyö/ Kyrönniemi, Vieremän seurakunta Huitulanharju, kehitysvammaisten palvelukoti, Vieremän kunta IPK, junioritoimikunta Klubi 36, tyttöjalkapallo Kuopion lastensyöpäosasto PK-37 Iisalmen Uimarit (kilpaileva ryhmä) KuTa/tulokkaat A-ryhmä METSÄALAN AMMATTILEHTI ONEURAKOINTI KONEURAKOINTI 73 P PONSSE lannoitelevitin metsälannoitukseen ONSSE lannoitelevitin on erityisesti metsäkäyttöön suunniteltu uutuus. Pikakiinnityksen ansiosta kuormatraktori on helposti muutettavissa lannoitteen levityskäyttöön ja takaisin kuormatraktoriksi noin 15 minuutissa myös metsäolosuhteissa. Kuormatilaan asennettava lokerorakenteinen säkkilava mahdollistaa tehokkaan työskentelyn jyrkissäkin rinnemaastoissa. - Maalevitys tarjoaa lisätyötä metsäkoneurakoitsijoille kesäkaudella. Ponssen kehittämä levitin ja kuljetuslava on räätälöity juuri metsälannoituksen tarpeisiin. Levittimen tarkkuus on huippuluokkaa. Levitysmäärä säätyy automaattisesti ajonopeuden perusteella ja kuljettaja voi keskittyä ajamiseen, kertoo Ponssen lisälaitetiimin päällikkö Harri Saarela. PONSSE lannoitelevitin on kuormatraktoriin asennettava, metsäkäyttöön kehitetty lannoitteen levitysyksikkö. Yksikkö koostuu 3 000 litran säiliöllä varustetusta levittimestä ja kuormatilasta, johon mahtuu kerrallaan kuusi 650 kg:n lannoitesäkkiä. Levitin on sähkö- ja hydrauliikkatoiminen, ja ohjauksesta huolehtii Ponssen kehittämä ohjausjärjestelmä. Lannoitteen levitysmäärä säätyy automaattisesti ajonopeuden mukaan. Säkkien käsittelyä varten on kehitetty erityinen nostokoukku ja säiliössä on säkin purkua varten halkaisuterä. Levitysalan seurantaa varten on saatavana PONSSE karttaohjelma, jolla levitystä voidaan seurata. Karttaohjelmassa on lannoituksen uraseuranta ja siihen voidaan lisätä muistiinpanoja, kuten levitetyn lannoitteen laatu ja -määrä. Ohjelma tukee mm. metsänhoitoyhdistysten leimikkokarttoja. PONSSE lannoitelevitin on kuormatraktoriin asennettava, metsäkäyttöön kehitetty lannoitteen levitysyksikkö. Pikakiinnityksen ansiosta kuormatraktori muuttuu lannoitteen levityskäyttöön noin 15 minuutissa. Lannoituksesta lisää tuottoa metsänomistajille - Lannoittamalla lisätään metsän tuottoa ja parannetaan kannattavuutta. On tutkittu, että havupuumetsissä lannoitusinvestoinnin tuotto on noin 15 % vuotuista korkoa lannoituksen vaikutusajalle eli kangasmailla 8 vuotta ja suometsissä jopa 30 vuotta. Tämä tarkoittaa, että yhdellä lannoituksella saadaan lisäkasvua 15-25 mottia, josta suurin osa on tukkia. Lannoitus myös lisää metsän kykyä sitoa hiilidioksidia. Yhden suositusten mukaisen lannoituskerran vaikutuksesta hiiltä sitoutuu jo- Yksikkö koostuu 3 000 litran säiliöllä varustetusta levittimestä ja kuormatilasta, johon mahtuu kerrallaan kuusi 650 kg:n lannoitesäkkiä. pa 10 000 kg hehtaarille lisäkasvun ansiosta. Yara Suomen metsänlannoitteet valmistetaan Suomessa ja ne on kehitetty suomalaisiin metsiin. Lannoitteet ovat tutkittuja ja turvallisia, kertoo Yaran metsälannoituksen asiantuntija myyntipäällikkö Petri Kortejärvi. PONSSE lannoitelevittimen tekniset tiedot: Tilavuus 3000 l Leveys 2600 mm Korkeus 1670 mm Pituus 1990 mm Omapaino 660 kg Työleveys 10-38 m Attachment-ratkaisuilla vastataan erilaisiin asiakastarpeisiin PONSSE Attachment -lisälaitteiden lähtökohtana on ajatus, että lisälaittein varustettuina metsä- ja työkoneita voidaan käyttää myös muihin käyttötarkoituksiin. Lisälaitteet laajentavat koneen käyttömahdollisuuk- sia ja siten parantavat koneen käyttöastetta. - Lisälaitteiden avulla on mahdollista hyödyntää esimerkiksi vanhempaa metsäkonetta puunkorjuun sijaan vaikkapa vesakoiden raivauksessa tai maanmuokkauksessa. Muissa metsäja työkoneissa PONSSE Attachment -ratkaisut mahdollistavat tehokkaiden PONSSE tuotteiden, esim. harvesteripäiden ja kuormainten käytön, sanoo Saarela. ammattilehti.fi tarjoaa kone- ja kuljetusalan uutiset tuoreena joka päivä! Lue niin tiedät mitä alalla tapahtuu! 74 KONEURAKOINTI ONEURAKOINTI METSÄALAN AMMATTILEHTI John Deere Forestryn Suomen jälleenmyynnille uusi aluejohtaja ohn Deere Forestryn Suomen jälleenmyynnin aluejohtajaksi on nimitetty Tommi Ekman. Hän aloittaa tehtävässä 1.1.2011. Hänellä on täysi tulosvastuu Suomen jälleenmyynnistä sekä vastuu jälleenmyynnin strategisesta ja päivittäisestä ohjauksesta ja johtamisesta. Tommi Ekman on myös Extended European Marketing Management Teamin jäsen. Aluejohtajan vastuualueena ovat erityisesti: - Kannattavasta myynnin kasvusta vastaaminen konemyynnissä, varaosissa ja huollossa Suomessa sekä käytettyjen koneiden myynnissä vientiin. - Myynnistä, toiminnoista ja rahoituksesta vastaavan tiimin johtaminen ja motivointi. - Annettujen strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttaminen. Tommi Ekman on valmistunut insinööriksi Vaasasta ja hän on aloittanut John Deere Forestryn palveluksessa v. 2000. Erilaisten suunnittelun ja hankinnan tehtävien lisäksi hän on työskennellyt Waratahilla, Uudessa-Seelannissa, asiakastukiTommi Ekman on nimitetty John Deere Forestryn Suomen jälleenmyynnin aluejohtajaksi. J Jari Mennala on nimitetty Euroopan jälleenmyyntitoimintojen johtajaksi, vastualueenaan Englanti, Irlanti, Suomi ja taloustoiminnot. päällikkönä. Tommi Ekman on viimeksi toiminut Waratahin Euroopan, Venäjän ja Japanin liiketoiminnan johtajana. Tommi Ekmanin toimipaikka on Tampereella ja hän raportoi Jari Mennalalle. Euroopan jälleenmyynti Jari Mennala on nimitetty jälleenmyyntitoimintojen johtajaksi 1.1.2011. Jari Mennalan vastuualueeseen kuuluvat Englanti, Irlanti, Suomi ja taloustoiminnot. Hän jatkaa Englannin ja Irlannin aluejohtajana ja lisäksi valvoo Suomen jälleenmyynnin strategioiden toteutumista ja oh- jaa Suomen aluejohtajaa sekä vastaa jälleenmyynnin taloustoimintojen kehittämisestä tavoitteenaan rakentaa ja ottaa käyttöön yhtenäinen Euroopan jälleenmyynnin talousorganisaatio. Tällä varmistetaan yhtenäiset toimintatavat liiketoimintajärjestelmissä ja prosesseissa sekä tehokas raportointi toimintojen ohjaukseen. Jari Mennalan toimipaikka on Carlisle Englannissa ja hän raportoi John Deere'n maanrakennus- ja metsäkonedivisioonan Euroopan ja Afrikan markkinointijohtaja Arne Bergmannille. Vahvarakenteiset ja edulliset TIANLI -metsäkonerenkaat TIANLI -metsakonerenkaita on tarjolla kolmea eri mallia: HF-2, LS-2 ja FG. Laajasta mallistosta löytyy runsaasti kokovaihtoehtoja 22,5-34 tuumaisina. M ecanil Oy on aloittanut TIANLI -metsäkonerenkaiden maahantuonnin ja myynnin. Vankkarakenteiset TIANLI -renkaat on kehitetty pohjoismaiden markkinoille metsäkonekäyttöön. - TIANLI -renkaat ovat olleet suosittuja muissa pohjoismaissa jo useita vuosia ja nyt ne ovat saatavissa myös Suomen markkinoilla. Renkaissa käytettävä kumiseos on kehitetty erityisesti pohjoismaisia olosuhteita varten. TIANLI -renkaat ovat 20kankaisia ja niissä on kevlarvahvistetut sivut, mikä tekee niistä erittäin kestäviä puhkeamisvaurioita vastaan. Tärkeä asia on myös renkaan reilu kuviosyvyys, ja se että kumiseos itse kuvioissa on erityisen viiltokestävää, kertoo Mecanil Oy:n Christer Nilsson, pitkän linjan metsäkoneyrittäjä ja metsäkonevarusteiden myyjä. Mecanil Oy tarjoaa laajan valikoiman TIANLI-renkaita suoraan varastosta nopeilla toimitusajoilla. - TIANLI -renkaat ovat edullisia hankkia mutta ne myös kestävät kauan kovassa käytössä joten rengas on kokonaistaloudellinen investointi. TIANLI -renkaat ovatkin saaneet todella hyvän vastaanoton suomalaisten urakoitsijoiden keskuudessa, sanoo Nilsson. METSÄALAN AMMATTILEHTI 76 KONEURAKOINTI ONEURAKOINTI METSÄALAN AMMATTILEHTI TX oli kiinnostava kirjainyhdistelmä Kiuruvedellä Kiuruvedellä 8. joulukuuta järjestetty metsätapahtuma sai liikkelle metsänomistajat, metsänmyyjät ja ison joukon konemiehiä Ylä-Savosta ja kauempaakin. oulukuun 8. päivän metsätapahtuma Kiuruvedellä, missä järjestäjinä olivat Harvestia -yhtiö, Kiuruveden Metsänhoitoyhdistys ja Komatsu Forest Oy, sai liikkeelle metsänomistajat, metsänmyyjät ja ison joukon konemiehiä Ylä-Savosta ja kauempaakin. Kohde oli tyypillinen tämän syksyn leimikko, paikoin pehmeäpohjainen mäntyvaltainen harvennus. Metsän alusta oli raivaamaton, mikä teki helpoksi havainnollistaa Valmet 901TXhakkuukoneen ehkä parhainta ominaisuutta: pyörivän ohjaamon kuljettajalle antamaa erinomaista näkyvyyttä työskentelyalueelle. - Harvestian yrittäjänä kohteella operoi Hakkuupalvelu J & L Lappalaisen 901TX-840TX ketju. Tilaisuus oli myös metsänhoitoyhdistyksen perinteinen joulukahvitapahtuma. Kaikkiaan paikalla vieraili päivän mittaan liki kolmesataa metsästä ja puunkorjuusta kiinnostunutta, kertoo Komatsu Forest Oy:n ItäSuomen piiripäällikkö Petri Ovaskainen. Kiuruvesi on metsäinen pitäjä: vuosittaiset hakkuut vaihtelevat 250 000 ja 400 000 motin välillä. J Pehmeäpohjaisessa mäntyvaltaisessa ja raivaamattomassa harvennuskohteessa Valmet 901TX:n pyörivä ohjaamo pääsi oikeuksiinsa. Kevyessä mutta kantokyvyltään suuressa Valmet 840TX kuormatraktorissa kuormaindeksi on todella hyvä. TX on harvennuskoneen oikea kokoluokka METSÄ- JA MAANRAKENNUSKONEIDEN KULJETUSAUTOT - täysileveät hydrauliperät - hydraulisesti säätyvät kuormatasot - monikäyttö päälirakenteet - teemme akselivälimuutokset, lisäakseliasennukset ja katsastuskunnostukset puh. 015-668 7161, fax. 015-668 7104 E-mail:arilahti.ky@kolumbus.fi, www.finnlink.net/arilahti Valmet TX -koneiden kehitystyön tavoitteena oli rakentaa harvennusten koneketju niin tehokkaaksi kuin mahdollista. Lähtökohtana pidettiin tulevaisuuden jo kertaalleen käsiteltyä leimikkoa, mistä pienet läpimittaluokat on poistettu energia- tai hoitohakkuulla. Tiedetään, että keskijäreys ja hehtaarikohtainen poistuma tulevat harvennuskoneiden savotoilla jonkun verran tulevina vuosina kasvamaan. - TX -koneiden kehitystyössä Illan pimentyessä Valmet 901TX:n työskennellessä näki myös sen miten tehokkaat ovat nykyaikaisen metsäkoneen työvalot. on onnistuttu erittäin hyvin ja niinpä TX-mallit ovat lyhyessä ajassa nousseet myydyimmiksi Valmet -metsäkonemalleiksi, sanoo Ovaskainen. METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI KULJETUS KULJETUS 79 SKAL: Kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannustaso huippukorkea S uomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry muistuttaa kuljetuspalveluja käyttäviä asiakkaita kuljetuskustannusten kiihtyvästä noususta. Erityisen rajua on ollut polttoaineen hinnan nousu. Kuluvana vuonna dieselpolttoaine on kallistunut jo viidenneksen. Polttoainekustannusten nousu 20 senttiä litraa kohden tarkoittaa keskiverto raskaalla yhdistelmällä 15 000 euron suuruista kustannusten nousua vuodessa. Kuljetuskustannusten kokonaisindeksi saavutti marraskuussa 2010 pisteluvun 120,8. Tämä kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannuskehitystä kuvaava pisteluku on siten ylittänyt huippuvuoden 2008 keskiarvon 119,2. Kokonaisindeksin vuosimuutos oli + 3,4 % (marraskuu 2010 - marraskuu 2009). Vastaava nousu perävaunuyhdistelmillä oli 4,0 %. Dieselöljyn lisäksi kuljetuskustannuksia ovat nostaneet mm. jatkuva korjausja huoltokustannusten (+ 3,5 %) sekä vakuutuskustannusten (+ 3,8 %) kasvu. SKAL hämmästelee myös Liikenteen turvallisuusviraston hinnankorotuksia. Tieliikenteen kuljettajantutkinnosta perittäviä maksuja nostetaan vuodenvaihteessa keskimäärin 40 %. SKAL:n mielestä tämä on vastoin hallitusohjelman edellyttämää logistiikkakustannusten alentamistavoitetta, jonka tulisi näkyä myös valtion omien virastojen toiminnassa. Maanteiden talvihoito varmistettava S uomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry edellyttää tavaraliikenteen sujuvan tieverkolla ongelmitta myös talvella. Maanteiden talvihoito on varmistettava ja paras lopputulos saavutetaan alueurakoiden valvontaa tehostamalla, ei laatuvaatimuksia tiukentamalla. Teiden talvihoidon yksityistämistä seurannut kilpailutus on SKAL:n mukaan kulkenut tiensä päähän. Urakkahinnat ovat laskeneet pohjalukemiin, urakoitsijoiden toimintaedellytykset ovat heikentyneet eikä vaadittua laatua kyetä enää pitämään yllä. SKAL:n pyynnöstä Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt selvityksen Maanteiden talvihoidon kokonaisedullisuudesta Suomessa (LVM:n julkaisuja 34 /2010). Selvityksestä käy ilmi, että talvihoidon ongelmien keskeinen syy on aurauskaluston liikkeellelähdön viivästyminen. Selvityksen mukaan talvihoidon pis- tokoevalvontaan tulee panostaa. Tienkäyttäjien antama palaute tulisi myös ottaa seuraavassa urakkakilpailussa huomioon. Alueurakoihin tulee saada pää- ja aliurakoitsijoiden välille puitesopimukset, joilla varmistetaan laatuvaatimusten saavuttaminen ja sopimustasapaino. Selvityksen mukaan aliurakoitsijat tunsivat varsin huonosti sopimusehtonsa ja mahdolliset sanktiot. Monet aliurakoitsijat kärsivät kannattamattomuudesta, jonka tähden urakoitsijoiden saatavuudessa on ongelmia. Puitesopimuksilla varmistettaisiin myös kaluston riittävyys. Maanteiden tavaraliikenteen jatkuminen häiriöittä talviaikaan edellyttää riittäviä resursseja, kunnon kalustoa ja osaavia henkilöitä. SKAL toivoo tuoreen selvityksen herättävän tieviranomaiset huomaamaan talvihoidon ongelmat ja ryhtymään toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi ja laadun varmistamiseksi. Yli 500 000 auton käyttövoimavero alenee vuonna 2012 H enkilö- ja kuorma-autojen ajoneuvoveron käyttövoimavero eli entinen dieselvero alenee 1.1.2012. Henkilöautojen käyttövoimavero alenee 18 %. Kuorma-autojen käyttövoimavero alenee 29-45 % akselien lukumäärästä ja vetolaitteesta riippuen. Pakettiautojen käyttövoimaveroon ei tule muutoksia Uudet veroperusteet näkyvät verolipuilla 2.1.2011 alkaen Uudet veroperusteet tulevat voimaan vuoden mittaisella siirtymäajalla. Siirtymäaikana verolipulla näkyy sekä vanhan että uuden veroperusteen mukaan laskettua veroa. Kahta eri veroperustetta sisältäviä verolippuja lähetetään 2.1.20111.1.2012. Lisäksi käyttövoimaverollisten autojen verolippujen mukana lähetetään muutoksesta kertovaa tiedotetta. Käyttövoimaveron taso on mitoitettu siten, että bensiini- ja dieselkäyttöisen henkilöauton verorasitus on suurin piirtein yhtä suuri noin 25 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteella. 80 KULJETUS KULJETUS METSÄALAN AMMATTILEHTI Uutta Sisu Polar -mallistoa on odotettu suurella mielenkiinnolla erityisesti puutavara-autoilijoiden keskuudessa. U usi Sisu-kuormaautomallisto on valmis markkinoille. Esisarjan autojen testauksen jälkeen mallisto on nyt valmis tuotantoon. Sisu Polar on täällä! Malliston tekninen erittely Runko: Sisu korkea C-profiilinen C460 runko Sisu matala U-profiilinen U300 runko Ohjaamo: Puolipitkä-ohjaamo Makuu-ohjaamo Makuu-ohjaamo, korkea Moottori: Mercedes-Benz OM501LA, V6, teho 350kW - 480hv, vääntö 2300Nm Mercedes-Benz OM502LA, V8, teho 405kW - 550hv, vääntö 2600Nm Mercedes-Benz OM502LA, V8, teho 440kW - 600hv, vääntö 2800Nm Vaihteisto: Mercedes PowerShift G28016, vaihdeautomaatti Mercedes Telligent G240-16 Synchron, kevytkäyttö Eaton Fuller RTLO 20918, synkronoimaton vaihteisto Uusi Daimler-komponentteja hyödyntävä mallisto on nimeltään Sisu Polar. Autot on koeteltujen Sisun periaatteiden mukaan suunniteltu ajotehtävän mukaan valmiiksi tuotteiksi. Näin ostaja saa auton nopeammin ja helpommin. Samalla on varmistettu, että kokonaisuus toimii tehokkaasti ja kestää arjen rasitukset. Tämä tekee myös uudesta Sisusta kuljetusyrittäjän kannalta kokonaistaloudellisesti edullisen ja kannattavan investoinnin. Sisu on vahvasti kotimainen tuote. Autossa on monia merkittäviä parannuksia yhdistettyinä jo koeteltuihin ja hyviksi havaittuihin raskaisiin ajotehtäviin kehitettyihin ratkaisuihin. Merkittävästi uudistettu komponenttipohja, yhteistyö alan vankimpien osaajien kanssa ja Sisun pian 80 vuoden kokemus kuorma-autojen valmistamisesta antavat uudelle Sisulle vankan perustan. Sisu Auton johtokaksikon Timo Korhosen ja Olof Eleniuk- Sisu Polar on kehitetty ja valmistettu vaativiin olosuhteisiin ja raskaisiin ajotehtäviin. Autot on suunniteltu ajotehtävän mukaan valmiiksi tuotteiksi. Näin kokonaisuus toimii tehokkaasti ja kestää arjen rasitukset. sen mukaan ennakkokiinnostus uutuutta kohtaan on ollut suurta niin kotimarkkinoilla kuin ulkomaillakin. Sisu on edelleen kehitetty ja valmistettu vaativiin olosuhteisiin ja raskaisiin ajotehtäviin ja siitä kehitystyö jatkuu, jotta asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin pystytään vastaamaan entistäkin paremmin. Sisun myynnistä Suomessa vastaa Veho Hyötyajoneuvojen ammattitaitoinen kuorma-autojen myyntiverkosto, jonka johta- ja Juha Ruotsalainen toivottaa Sisun tervetulleeksi yhtiön tuotevalikoimaan. Sisu täydentää Vehon valikoimaa tarjoamalla raskaisiin ajotehtäviin varta vasten suunnitellun valmiin vaihtoehdon. Ohjaus, jousitus ja akselistot: Sisu Auton omaa suunnittelua, Sisu Akselit Oy:n laajaa akselivalikoimaa hyödyntävät ratkaisut. Päällerakenteet: Sisu Auton Heti Valmiit asiakasräätälöidyt päällerakenteet METSÄALAN AMMATTILEHTI KULJETUS KULJETUS 81 Sisu tunnetaan kovaan käyttöön soveltuvasta alustasta. Uuden Sisun ohjaus, jousitus ja akselistot ovat Sisu Auton omaa suunnittelua. Käytössä on Sisu Akselit Oy:n laajaa akselivalikoimaa hyödyntävät ratkaisut joten Sisu tulee olemaan kuin kotonaan mm. maansiirtotöissä. Sisun tehtaalla Raaseporissa järjestettiin ensimmäinen tuotekoulutus 22.-23.11.uudesta SisuPolar -mallistosta Veho Hyötyajoneuvojen Sisu-myyjille. Veho Hyötyajoneuvot aloittaa Sisu Polar kuorma-autojen markkinoinnin ja myynnin O y Sisu Auto Ab ja Veho Group Oy Ab ovat allekirjoittaneet 26.11.2010 sopimuksen Sisu Polar siviilikuorma-autojen markkinoinnin ja myynnin käynnistämisestä Suomessa. Nyt käynnistettävän myynnin ensimmäiset asiakasautot tullaan luovuttamaan maaliskuussa 2011 ja koko Sisu Polar -tuoteperhe lanseerataan ensi kevään Kuljetus 2011näyttelyssä toukokuussa, Jyväskylässä. Nyt alkava Sisu Polar siviilikuorma-autojen myynti on joh- Vaihteistoiksi on tarjolla Mercedes-Benzin PowerShift vaihdeautomaatti ja Telligent Synchron sekä Eaton Fuller synkronoimaton vaihteisto, mikä on edelleen monen puutavara-automiehen mielestä se ainoa oikea. donmukainen jatko vuonna 2007 aloitetulle yhteistyölle Sisu Auton kanssa. Tuolloin Veho Group osti Sisu Auto Huoltopalvelut Oy:n - nykyiseltä nimeltään Veho Trucks Service Oy Ab - ja laajensi hyötyajoneuvojen huoltoverkostonsa koko maan kattavaksi palveluverkostoksi. Veho Hyötyajoneuvojen myyntiverkostossa Sisu-myynnistä tulee vastaamaan aluksi kahdeksan vastuullista Sisukuorma-automyyjää koko maassa. Vehon tuotevalikoima laajenee entisestään ja vahvistaa Vehon asemaa etenkin raskaiden kuorma-autojen myyjänä. Sisu kuorma-autot on suunniteltu erityisesti vaativiin käyttöolosuhteisiin joissa se on ollut markkinajohtaja ja edelläkävijä 4-ja 5-akselisten ajoneuvojen segmenteissä. Tämän markkinajohtajuuden palautuminen Sisulle on myös uuden Polar -malliston tavoite. Sisu Polar -malliston myynnin nyt alkaessa Veho tarjoaa Sisu-asiakkaille kaikkiin ajotehtäviin räätälöityä Huolenpitosopimusta, jonka avulla asiakkaiden on helppoa suunnitella uuden ajoneuvon huolto- ja korjauskustannukset ennakkoon. Koko maan kattava Sisu-huoltoverkosto on valmiina palvelemaan uusia Sisu Polar -asiakkaita. Tiukempi ote kustannuksista - ympäristön ehdoilla Bridgestonen uudessa Ecopia -mallistossa yhdistyvät polttoainetaloudellisuus, hyvä kilometritulos ja erinomainen pinnoitettavuus. Ympäristöä kunnioittava yhdistelmä, joka säästää selvää rahaa. Mittaa omien renkaittesi hiilijälki osoitteessa www.ecopia.eu ja selvitä miten sinä voit säästää ympäristöä ja kustannuksia. 82 KULJETUS KULJETUS METSÄALAN AMMATTILEHTI Täydelliset Nurmi -puutavaravarustelut nopealla toimitusajalla. Meiltä saat myös pankot, nosturitelineet, etusermit, apurungot + hydrauliikan, nostotelit ja Nurmi Telikarhut. NURMI AUTO OY UTO OY www.nurmiauto.fi 03810 Ikkala Puh. 010 83 46 701, Fax 010 83 46 794 METSÄALAN AMMATTILEHTI KULJETUS KULJETUS 83 Volvo FMX -koeajokiertue kiertää ympäri Suomen 13.1.-15.3. Raskaspari klo10-17 24.1. Pietarsaari Sandåsin sorakuoppa klo 9-17 25.1. Kokkola Wetteri Power klo 9-17 26.1. Ylivieska Rahkalan sorakuoppa klo 9-17 27.1. Sotkamo KTK:n sorakuoppa klo 9-17 28.1. Kajaani Wetteri klo 9-17 31.1. Kuusamo Wetteri klo 9-17 Helmikuu 1.2. Rovaniemi Wetteri Power klo 9-17 2.2. Kittilä Neste klo 9-12 2.2. Sodankylä Shell klo 13-17 3.2. Kemi Wetteri klo 9-17 4.-5.2. Oulu Wetteri Power (4.2) klo 9-17 VRJ sora-asema (5.2) klo 9-17 8.2. Pori Volvo Truck Center klo10-17 9.-10.2. Turku Volvo Truck Center klo10-17 11.2. Forssa Volvo Truck Center klo10-17 12.2. Riihimäki HF-Autohuolto klo 10-17 14.2. Hämeenlinna ST1 Miemala klo 10-17 15.-16.2. Tampere Volvo Truck Center klo10-17 17.2. Jyväskylä Volvo Truck Center klo10-17 19.2. Iisalmi Raskaspari klo10-17 22.2. Joensuu Raskaspari klo10-17 23.2. Kuopio Volvo Truck Center klo10-17 25.2. Lahti Volvo Truck Center klo10-17 26.2. Kotka Volvo Truck Center klo10-17 28.2. Kouvola Tarvike-Ahola klo10-17 Maaliskuu 1.3. Porvoo Volvo Truck Center klo10-17 4.-5.3. Vantaa Volvo Truck Center klo10-17 8.3. Närpiö Käyttöauto klo 10-17 9.-10.3. Vaasa Käyttöauto klo 10-17 11.-12.3. Seinäjoki Käyttöauto klo 10-17 (11.3.) Käyttöauto klo 9-14 (12.3.) 15.3. Tammisaari VNB-Auto klo 10-17 Lisätietoja kiertueesta ja tarkemmat tiedot kiertuepaikoista: www.volvotrucks.fi Nyt on hieno tilaisuus päästä ajamaan uusia Volvo FMX -kuorma-autoja 33 paikkakunnalla ympäri maata. olvo Trucks järjestää suuren Volvo FMX-kuorma-autojen koeajokiertueen 13.1.-15.3. 2011 välisenä aikana kaikkiaan 32 paikkakunnalla ympäri Suomen. Kiertueella on mahdollista koeajaa uusi Volvo FMX kuorma-auto ja tutustua sen uusiin vaativiin olosuhteisiin kehitettyihin ominaisuuksiin. V Volvo FMX -kiertue käynnistyy 13. tammikuuta Lappeenrannasta ja kiertää ympäri Suomen Volvo jälleenmyyjien toimipaikoissa, mutta myös usealla muulla uudella paikkakunnalla mm. Ylivieskassa, Sotkamossa, Kittilässä, Sodankylässä, Hämeenlinnassa ja Kouvolassa. Kiertueen viimeinen etappi saavutetaan 15. maaliskuuta Tammisaaressa. suuksia pääsee kattavasti kokeilemaan kiertueella ja kuljettaja saa asiantuntevaa opastusta muun muassa I-Shift -vaihteiston tehokkaaseen käyttöön. Volvon I-Shift on 12-vaihteinen automatisoitu vaihteisto. Se on elektronisesti ohjattu jako- ja aluevaihteisto, joka parantaa kuorma-auton ajettavuutta ja on polttoainetaloudellinen. Sitä voi käyttää myös käsivälitteisesti. IShiftille tunnusomaista on nopea vaihtaminen vähäisin vetokatkoksin. Vaihtaminen tapahtuu pehmeästi ja I-Shift valitsee aina kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvan vaihteen. Kiertueella mukana monipuolinen kalusto Koko kiertueen ajan kalustona on mukana jäteauto FMX330 D11C 6x2R, jossa on uusi Powertronic-vaihteisto, FMX500 D13C 8x4R -sorakasettiyhdistelmä, FMX420 D13C 6x2R, tehdasvalmis koukkuauto sekä maansiirtoauto FMX500 D13C 10x4 5-aks., jossa on kivilava. Uusiin Volvo FMX ­kuormaautoihin on myös tehty mielenkiintoisia lisäasennuksia. Yhteen kiertueautoon on asennettu Cargowatch-punnitusjärjestelmä kuormauksen tunnistamiseen, Trux-suojapuskuri sekä Xlight -valoramppi. Käytännön koeajoissa kuljettaja pääsee kokemaan, kuinka erilaiset kokoonpanot ja asennukset helpottavat työtä käytännössä. KOUVOLAN AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS KULJETUSALA TYÖLLISTÄÄ AMMATTILAISET! Tarjoamme omaehtoista ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta juuri Sinulle - jotta pääsisit haastavaan työhön ja tekemään tulevaisuutta. AN SAL ETU ULJ TUSTA K LU TA K O U 0 VU O T LI 2 Y Kuljettajat kokevat Volvo FMX:n uutuudet käytännössä Kiertueella on koeajettavana erilaisia kokoonpanoja uudesta jykevästä maansiirtoautosta Volvo FMX:stä. Monet Volvo FMX -kuorma-auton uudistuksista perustuvat kuljettajilta saatuun palautteeseen. Sen perustana on ketterä ja taloudellinen voimansiirto, vankka alusta ja mukava ohjaamo. Uusia ominaisuuksia ovat esimerkiksi käyttöalaan sopeutettu ulkonäkö integroituine ominaisuuksineen; uudet ajovalot, kiinnityshinauspiste, uudet liukumattomat askelmat, uudet tikkaat ja tartuntakahva sekä uusi kuormantunnistin. Tunnistin lähettää kuormitustietoja optimoidulle I-Shift -vaihteistolle vaihteiden sujuvan vaihtamisen varmistamiseksi. Uusia ominai- Puutavarayhdistelmäkuljettajakoulutus. Tämän ammatin osaajille on työtä tarjolla. Kesto 23 vk, jatkuva haku, ota yhteys! Ammattimiehistä on pulaa! Puutavaran kaukokuljetusten ammattitutkintoon valmistava koulutus. Käytännönläheisen koulutuksen maksu 170 EUR. Lisätietoja: Kiertueaikataulu: Tammikuu 13.-14.1 Lappeenranta Auto-Kilta klo10-17 19.1 Savonlinna Auto-Kilta klo10-17 20.-21.1 Mikkeli Pekka Niemenpää P. 040-723 0056, tai Ari-Pekka Ojalainen P. 0400-631 212 Koulutuksiimme on mahdollisuus hakea opintotukea. Lisätietoja Kuljetusosasto ja em. henkilöt Taitajantie 2, 45100 Kouvola puh 020 7879 200 / kuljetus@kvlakk.fi 84 KULJETUS KULJETUS METSÄALAN AMMATTILEHTI GINAF moniakseliautot erikoiskuljetuksiin C T Finland Oy on aloittanut GINAF-kuorma-autojen maahantuonnin ja myynnin. Kyseessä on hollantilainen erikoiskuorma-autotehdas, mikä valmistaa moniakseliset spesiaaliautot DAFtekniikalla. Akselit ovat omia tai suomalaisia Sisu Axlesin tuotteita. Suomessa kävi marraskuun lopulla Jyväskylän FinnMateria 2010 -messuilla esillä ollut 5-akselinen GINAF HD 5362 10x4, jossa on neljä ohjaavaa akselia. Auton erikoisuus on teliveto, jonka viimeinen akseli on ohjaava. Autolle sallitaan 68 tonnin kokonaispaino, jota voidaan hyödyntää vaikka kaivoksissa tai muualla suljetuilla alueilla urakoitaessa. Järein 10x6 GINAF-malli 5380 T tarjoaa peräti 80 tonnia kokonaispainoa (rajoitetulla 2550 km/h:n nopeudella). GINAFin tehtaan edustajat järjestivät CT Finland Oy:n henkilökunnalle teknisen koulutuksen Vuosaaren huoltotiloissa. GINAF on hollantilainen erikoiskuorma-autotehdas, mikä valmistaa moniakseliset spesiaaliautot DAF-tekniikalla. Suomessa käyttöä GINAFille löytyisi mm. kaivosteollisuudesta. Hollannissa sallitaan Euroopan suurimmat akselipainot. Esimerkiksi 3-akselisen kokonaispaino voi olla 33 tonnia eli tonni enemmän kuin meillä neliakselisella. 4-akselisen kokonaispaino voi olla Hollannissa 43-tonnia eli 5 tonnia enemmän kuin meillä 5-akselisella. Viisiakselisessa GINAF 5380T 10x4 kuorma-autossa on neljä ohjaavaa akselia. Auton erikoisuus on teliveto, jonka viimeinen akseli on ohjaava. Autolle sallitaan 68 tonnin kokonaispaino. CT Finland Oy esitteli GINAF 5380T 10x4 -erikoiskuorma-autoa Jyväskylän FinnMateria 2010 messuilla 24.-25.11. Kyseessä oli fennoskandian suurimmat kaivosteollisuuden erikoismessut. Kaksi uutta 8x2 -mallia - DAF laajentaa CF -sarjaansa D AF on laajentanut suosittua CF85 -sarjaansa kahdella neliakselisella trippeliversiolla. FAK CF85-mallissa on ohjaava akseli vetävän edessä ja paripyöräteli takana. FAQ CF85 mallissa on ohjaava akseli teliakselilla. FAK CF85 Neliakselinen FAK CF85 soveltuu hyvin, kun tarvitaan vakaata ja jäykkää rakennetta esim. koukku- tai kippiautona. Ajoneuvoa käytetään jätteiden keräyksessä, rakennusteollisuudessa ja konttikuljetuksissa - jolloin nosturi on usein asennettu ohjaamon taakse. DAF FAK CF85:n trippelirakenne on ohjaava etuteli vetävän edessä ja paripyöräteli takana. Sekä etu- että takateli voidaan nostaa, jolloin ajoneuvoa voidaan käyttää vajaalla kuormalla myös 6x2 tai 4x2 versiona. Näin kääntöympyrä pienenee ja polttoaineen kulutus laskee. Lisäksi renkaat kuluvat vähemmän ja veto tehostuu. Kuorma-auton Uusi neliakselinen DAF FAK CF85 8x2 soveltyy hyvin esimerkiksi koukku- tai kippiautoksi. kantavuus on 32 tonnia ja yhdistelmäpaino 60 tonnia lain sallimissa rajoissa. melkein 23 tonnia. Ohjaamot ja moottorit Molemmat uudet mallit ovat saatavissa päivä-, makuu- tai erityisen tilavalla korotetulla Space Cab makuuohjaamolla. Käytössä on PACCAR MX moottori, jonka teho on 265 kW/360 hp 375 kW/510 hp. Sekä CF 85 FAK että FAQ -malleista on olemassa myös ympäristöystävällinen EEV -päästöstandardin mukainen vaihtoehto. Uusien neliakselisten tuotanto alkaa keväällä 2011. FAQ CF85 Myös FAQ CF85 -mallissa on trippelirakenne, mutta viimeisenä on ohjattu teliakseli ja yksikköpyörät, jolloin käsiteltävyys piha-alueilla on hyvä. Automalli sopii hyvin säiliöautoksi, hydrauliseksi alustaksi tai jätepakkariksi kaupunkialueilla sekä mm. maidon keräykseen. Koska FAQ CF85 on alustana kevyt, noin 9100 kg, jää kantavuudeksi METSÄALAN AMMATTILEHTI Airjack on puoliperävaunun tukijalkojen pneumaattinen käyttölaite. KULJETUS KULJETUS 85 Airjack, puoliperävaunun tukijalkojen pneumaattinen käyttölaite nyt Koivuselta irjack on kansainvälisesti patentoitu puoliperävaunun tukijalkojen pneumaattinen käyttölaite, joka helpottaa ja nopeuttaa perävaunun käsittelyä. A Infact Finland Oy:n kehittämän laitteen avulla puoliperävaunun tukijalkoja saadaan liikuteltua ylös ja alas vaivattomasti vain napin painalluksella. Laitteen suunnittelun lähtökohtina ovat käyttöturvallisuus ja työergonomian parantaminen. Airjack on helppo ja nopea asentaa niin uuteen kuin käytettyynkin puoliperävaunuun. Asennus kestää vain noin 30 minuuttia. Airjackin käyttöön tarvitaan ainoastaan paineilmaa. Tukijalkoja voidaan tarvittaessa säätää myös veivillä. Airjack maksaa itsensä nopeasti takaisin perävaunun nopeutuneen ja turvallisen käsittelyn ansiosta. Laitteita on saatavilla kaikista hyvin varustetuista alan liikkeistä kautta maan. Lisää valinnanvaraa katsastukseen H allitus antoi eduskunnalle esityksen katsastustoiminnan uudistamista koskevien lakien sisällöstä 9.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläisen mukaan uudistus tuo kansalaisille valinnanvaraa ja joustavuutta autojen määräaikaiskatsastuksiin: - Lisäksi tavoitteena on katsastushintojen kohtuullistaminen ja katsastustoimipaikkojen määrän lisäämi- nen koko maassa. Lain muutoksella halutaan helpottaa alalle tuloa. Raskaan ja kevyen kaluston katsastus erotettaisiin toisistaan. Määräaikaiskatsastuksista liki 95 prosenttia koskee enintään 3,5 tonnin autoja. Kaikkiaan määräaikaiskatsastuksessa käy noin 2,4 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Hallituksen esitys tarjoaa esimerkiksi autokorjaamoille mahdollisuuden suorittaa ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia. 86 KULJETUS KULJETUS METSÄALAN AMMATTILEHTI Metsä on antanut leivän Ojanperille jo neljän sukupolven ajan Harri Ojanperä näyttää että positiivisella asenteella selvitään pahimmistakin mutkista M arraskuun yhdeksännen päivän aamu vuonna 1960 oli räntäsateinen. Jyväskylän Aholaidassa Tuohitiellä kuunneltiin uutisia edellispäivän Yhdysvaltain presidentinvaaleista joissa John F. Kennedy oli voittanut tiukassa vaalitaistossa Richard Nixonin. Isä Mikko kyseli vaimoltaan, että passaako hänen töihin lähteä vai ilmoitteleeko vauva jo tulostaan. Eeva sanoi miehelleen, että menee rauhassa töihin vaan, mutta kolmen aikaan iltapäivällä vauva päättikin putkahtaa maailmaan. Neljä ja puoli kiloa painava Harri Mikko Ojanperä näki päivänvalon 9.11. 1960 kello 18.00. Mikko isä oli puunajossa apumiehensä Tervakankaan Timon kanssa. Elettiin aikaa kun kännyköistä ei ollut tietoakaan, joten piti poiketa matkan varrella olevaan taloon soittamaan. Puhelun jälkeen tuore isä hyppi, pomppi ja hihkui, että poika on syntynyt...poika on syntynyt. Isä oli saanut kaipaamansa pojan, nimensä ja toivonsa mukaan myös yrityksensä jatkajan. Pojan syntymää vanha Ojanperä juhli aina Hampurissa saakka. Isän ystävä Ilmari Pöysti oli muutamaa viikkoa ennen synnytystä kysynyt häneltä, että lähdetkö kanssani Hampuriin, tarjoan matkan, jos tuleva lapsi on poika. Aholaidasta perhe muutti Sammonkadulle. Äiti oli pääasiassa kotona hoitamassa Harria ja isosiskoja Pirjoa ja Sirkkaa, mutta kävi silloin tällöin töissä Matkahuollossa ja siivoamassa. Harrin lastentarha oli Puutarhakadulla. Kun hän näki isän ajavan rekka-autolla kotia kohti, niin hän lähti vauhdilla tarhasta isän luokse. Harri oli usein myös yöt isän mukana rekassa ajamassa puita Mänttään. Harri muistaa että ajellessaan isä lauleskeli Pieni polku metsän halki vie... Harri kasvoi autoelämään. Jo alle kolmevuotiaana hän tunnisti Väinönkadulta asti isän "Manni" rekan äänet kotiin Sammonkadulle. Nykyään puhutaan lapsenkasvuympäristöstä ja sen tärkeydestä. Harrin turvalliseen ja tärkeään kasvuympäristöön kuului kodin lisäksi vahvasti myös perheen puurekka. Usein oltiin koko porukalla isän kyydissä ja rekan lastauksen ajan äiti ja siskot poimivat marjoja metsästä. Harri ajoi autoa mielellään isänsä sylissä, poliisien tullessa vastaan, hän pujahti isän käsien välistä äidin syliin. Lapsuuden kesät kuluivat isän veljen mökillä Juupajoella Esa- Teksti: Helena Hirvonen Aulikki Arkko Harri Ojanperän elämään on lapsesta asti kuuluneet puutavara-autot. Kuvassa 13-vuotias Harri nojaa ylpeänä isä-Mikon Scaniaan kuormanhakureissulla. Harrilla on nyt mittarissa 50 vuotta ja miljoonia ajettuja kilometrejä. serkun kanssa maalatessa rekan puupankkoja. Pankkojen maalaus oli silloin Harrille elämäntyö. 60-luvun lopulla Niemisen Jorma tuli Ojanperälle töihin. Isä Mikko opetti Jormasta puutavarankuljettajan. Jorma oli Harrille kuin toinen isä ja opetti hänelle ne taidot, jotka oli itse Harrin isältä oppinut. Harri oli useasti Jorman kyydissä puunhakureissuilla. Jorma muistelee syksyä 1978, kun Ojanperällä oli uusi muutaman tuhatta kilometriä ajettu auto. Jorma ja Harri olivat Venäjän rajalla Kiihtelysvaarassa hakemassa puita. Oli sateinen päivä, miesten tekiessä kuormaa. Kun kuorma oli saatu valmiiksi, lähdettiin ajamaan sateesta liukasta isoa mäkeä ylös. Miesten oli pakko laittaa ketjut ja havuja renkaiden alle. Renkaat potkivat tyhjää ja yhtäkkiä kardaani meni poikki. Närhen Kalervo oli mukana henkilöautolla ja hän lähti Harrin kanssa Joensuusta hakemaan uutta kardaania. Mutta eihän siellä sellaista ollut. Soitettiin vanhalle Mikolle Jyväskylään ja Mikko sai hommattua uuden kardaanin ja toi sen Kiihtelysvaaraan. Jorma ja Harri istuivat yön metsässä nuotion ääressä ja odottelivat osaa, joka sitten aamuvarhaisella saapui Mikon kanssa perille. Päivällä neljän viiden maissa oltiin takaisin Keski-Suomessa. Kyllä keli ja olosuhteet koettelivat välillä miestä. Jorma muistaa myös, että Harri oli jo pienenä kova automies ja aina, kun mahdollista mukana ajossa. Poika istui useasti Jorman polvella ja ohjasi Mersua niin perkeleesti. 1972 Harrin ollessa 12-vuo- Harrin 50-vuotisjuhlia vietettiin 9.11.2010 Juhlatalo Majakoskella ystävien kesken rennon äijäillan merkeissä. Vudelta 1987 olevasta valokuvasta tehty suurennos näytti että mies sen kuin nuorenee ajan myötä. tias elämään astui mukaan Aatos Jokela, joka on rakentanut Ojanperän autoja vuosikymmenten ajan. Vielä tänä päivänäkin Aatoksen kädenjälki näkyy Ojanperän autoissa. Aatos muistaa Harrin ensimmäisen Sisun, joka piti saada katsastettua ennen vuodenvaihdetta. Oli joulun alusaika ja katsastuskonttorit olivat kiinni. Aatos soitti Keu- ruulle katsastusmies Seppäselle, että josko katsastus onnistuisi. Matkalla Aatos sanoi Harrille, että auto ei tule menemään takavalojen takia läpi katsastuksesta. Ja niinhän siinä kävikin. Katsastusmies sanoi Aatokselle, että sinä se et osaa takavaloja laittaa. Aatos otti taskustaan 10 mm avaimen ja tähtipää meisselin ja ruuvasi takavaloista sisimmät lamput pois. Yksi lamppu riitti valotehoiltaan Seppäselle, joka lopuksi sanoi, että laitatte ne toiset lamput takaisin, kun pääsette Uuraisille ja näin siinä kävikin. 1973 Ojanperät rakensivat mökin Viitasaarelle. Kesät kuluivat siellä Koukan Karin kanssa maalatessa ja kalastaessa. Kun Harri oli teini-ikäinen, Mikko-isä opetti Harria kääntämään rekan rattia. He ajoivat metsään ja äiti lähti marjaan. Isä laittoi Harrin vaikeassa paikassa kääntämään rekkaa ja huuteli ohjeita auton ulkopuolelta. Yli tunnin verran poika käänteli ja väänteli ja loppujen lopuksi sitkeys voitti ja rekka kääntyi. Ripille Harri pääsi iltarippikoulun kautta Jyväskylän kaupungin kirkossa. Päiväkouluun ei poika kerinnyt, kun piti olla puunajossa Niemisen kanssa. Peruskoulun Harri kävi Rajakadulla ja halusi istua ikkunapaikalla, koska koulussa ollessaan hän laski Rajakadulla ajaneet puutavara-autot. Kun kotona kysyttiin, miten koulupäivä sujui, Harri ensimmäiseksi ilmoitti, montako puuautoa sinä päivänä oli koulun ohi ajanut. Voidaan siis todeta, että Harri tutkaili kuljetusalan näkymiä ja teki mielessään kannattavuuslaskelmia jo pienestä pitäen. Äidin kertoman mukaan koepaperin reunat oli piirretty täyteen kuorma-auton kuvia. Isä halusi pitää Harria ajossa mukana. Mikko isä oli kaukaa viisas mies ja ajatteli, että jos poika on isän mukana tien päällä, pysyy hän paremmin kaidalla tiellä ja monet kolttoset jäävät tekemättä. Ammattikoulun autonasentajalinjan Harri kävi Viitaniemessa. Siellä hän ystävystyi Vehviläisen Ranen ja Ruttosen Peten kanssa. Samoihin aikoihin Harri tutustui myös isän automieskaverin pojan Jukka Jääskeläisen kanssa. Vuonna 1977 Pete ja Harri tekivät töitä rekalla jo vähän salaa. Toinen oli nupissa jarrua polkemassa, kun toinen teki kuormaa. Pete kertoo, että yhdellä miljoonasta on samanlainen luonne kun Harrilla, viisikymppisellä on lehmän hermot. Muutamia vuosia sitten Pete kaatoi auton Nyrölässä Soikkalan metsässä isojen mäkien taakse. Hän soitti Harrille 20 asteen pakkasesta ja kertoi, mitä oli käynyt. Harri tuli paikalle hinurin kanssa, mutta hinurikin jäi jumiin, eivätkä auttajat päässeet lähellekään kaatunutta autoa. Harri ja hinurikuski kävelivät kaatuneen auton luokse ja siinä mietittiin, että mitä tehdään. Kun ei ratkaisua syntynyt, Harri sanoi, että nyt lähdetään kaupunkiin kahville tuumastelemaan asiaa. Peten METSÄALAN AMMATTILEHTI mielestä Harrilla hermo pitää tiukan paikan tullen. Aikansa mietittyään miehet hommasivat paikalle moton, joka veti rekan pystyyn ja samalla hinurinkin ojasta pois. Harri on aina ollut kova työmies ja hyvä isäntä. Ajokortin Harri sai syntymäpäivänään 11.9.1978. Katsastuspäällikkö Lintisen kanssa suoritettu inssiajo päätyi autojen katseluun Maanautossa. Lintinen oli nimittäin nähnyt Harrin autonkäsittelytaidot, kun Harri oli Niemisen Jorman kanssa vienyt talon purkupuut Jämsään Lintisen mökille. Mökkitiellä Jorma oli antanut Harrin ajaa rekka-autoa. Harri huolsi ja pesi rekka-autoa Vapaudenkadun Shellillä. Shellin tiskillä asiakkaita oli palvelemassa iloinen vaalea tyttö, johon Harri iski silmänsä, kuten itse sanoo, siellä hän bongasi Tertun. Harri hyppäsi alvariinsa Shellillä kahvilla ihailemassa tätä nauravaista tyttöä. Nieminen toimi puhemiehenä, jotta päästiin ensimmäisille treffeille. Koukan Karin kanssa Harri päästeli Jyskään tyttöjä hakemaan Karin punaisella syöksysämpylällä eli 96 Saabilla. Terttu oli saman tein hommannut Karillekin seuralaisen, ettei tämän tarvinnut olla yksin. Tästä alkoi Harrin ja Tertun yhteinen taival. Seurustelun lomassa Harri kävi Mikkelissä armeijan. Autokomppaniasta päästyään hän oli korpraali. Ikävä tyttöystävää oli kova ja iltalomillakin piti hypätä ysikutoseen ja ajaa Tertun luo Jyväskylään. Pete oli armeijassa vanhempaa ikäluokkaa ja oli kova simputtaja. Pete lakaisutti ja pesetti alokkailla, kuten Harrilla autohallien lattioita useampaan kertaan. 80-luvun puolivälissä Pete tuli Ojanperälle harjoittelemaan puukuskin hommia ja olikin Harrin luottokuljettaja parinkymmenen vuoden ajan. Työtapaturma pisti Peten sairaslomalle, mutta tämän kesän ja syksyn aikana Pete on ollut remmissä taas mukana. Rekkakorttia ei Harrilla vielä armeijasta päästyä ollut, mutta hän ajeli ilman korttia peläten aina ratsioita. Onneksi poliisin haaviin ei jääty. Kerran Harri oli tuomassa puuta Venäjän rajalta, äiti soitti Heinäveden kohdalla ja kertoi, että liikenneministeriöstä oli tullut kirje, jossa kerrottiin, että Harri sai rekkakortin. Siskon mies Erkki oli avustanut tarmokkaasti, että erikoislupa ministeriöstä saatiin. Armeija oli käyty ja rakkaus Terttuun kukoisti ja päätettiin mennä naimisiin. Terttu se taisi Harria kosia ja Harri vastasi myöntävästi. Häät pidettiin Taulumäen kirkossa 1981. Hääauton kuljettajana toimi vanha inttikaveri, sittemmin taksimies Neuvonen. Häävalssit tanssittiin Priimuk- KULJETUS KULJETUS 87 Harrin lapset Eini, Ilkka, Anna ja Ulla onnittelivat isää 50-vuotisjuhlissa. Ilkka jatkaa Ojanperän suvun hienoa historiaa puunajossa jo neljännessä polvessa ja kotona kasvaa viides sukupolvi. sessa. Harrin vanhemmat saivat Tertusta mieluisan miniän. Appiukko varoitteli Terttua, että sait miehen, joka on paljon töissä ja kotoa poissa. Rakkaus Harriin oli niin vahva, ettei se Terttua pelottanut, mutta totta kai harmitti välillä. Ainakin sinä Harrin syntymäpäivänä, kun Terttu halusi yllättää miehensä ja hän oli laittanut lapset nukkumaan. Terttu oli kattanut kauniisti heille kahdelle pöydän, valmistanut herkullisen illallisen, valinnut viiniin ja sytyttänyt kynttilät... miestä ei vaan kotiin kuulunut, kuin vasta aamu viideltä ja vielä yltä päältä kurassa ja paskassa... Harri oli viettänyt iltansa Kouhian Saken kanssa jossain Lievestuoreen suunnalla irrottamassa uponnutta autoa. Terttu ymmärsi tilanteen ja romanttinen kynttilä illallinen vaihtui aamiaiseen. Ojanperän puuautot ovat tehneet työtä kahden metsäyhtiön kanssa. Aluksi Serlachiuksen ja 80-luvun fuusioiden myötä Metsäliiton kanssa. Metsä on antanut leivän Ojanperille jo neljän sukupolven ajan. Vuonna 1982 Harrin isä sairastui ja työnteko jäi vähemmälle. Vastuu siirtyi enemmän Harrille. Pete oli tehnyt jo hommia puunkuljetuksessa ja Kouhian Sakari aloitti työt. Ensimmäinen yhteinen koti oli Tertun Anttilan työsuhdeasunto Tammirinteellä. Esikoistyttö Eini syntyi vuonna 1982. Eini sai Kouhian Sakarilta lempinimen Savotta-Sanni. Ruskeassa kantokopassa Sanni kannettiin uuteen rivitalokotiin Ritoniemen Kiertotielle 1983. Eini oli pienestä pitäen hiljainen ja emäntä-tyyppinen. Mummo ja pappa toivat Einin syntyessä sairaalaan leipurin essunkin. Kerran kun Harri ja Terttu olivat hakemassa uutta Scaniaa satamasta Turusta ja olivat niin innoissaan uudesta autosta, että unohtivat Einin Länkipohjassa tien vieressä olevalle levähdyspaikalle. No jatkuu... 88 KULJETUS KULJETUS ...jatkuu METSÄALAN AMMATTILEHTI heille tärkeä perheenjäsen. Ystävät olivat Harrin kullanarvoisena tukena vaikeina aikoina. Jääskeläisen Jukka auttoi läsnäolollaan Harria takaisin työntekoon ja lähti Harrin kanssa viemään puukuormaa Vilppulaan. Kun Reima ja Harri, kaksi leskimiestä kohtasi ja alkoivat jutella elämän kiemuroista, rakentui vankka ystävyys. Harrin mukaan Reima on Ojanperän perheen jäsen. Kun Reima lopetti hiekkapuhallushommat ja mietti, mitä hän tekisi Antinniityntiellä olevalle hallilleen miehet päättivät, että aletaan tehdä vaikka polttopuita hallin pannuhuoneeseen. Homma tuntui mukavalta, ostettiin isompi klapikone ja ruvettiin tekemään polttopuita myyntiin. Paperialan lakon aikana ideoitiin lisätyötä ja aloitettiin säkitettyjen pihanrakennusaineiden myynti. Koura-Autot oli saanut aikaan jo pienen yhteistyöverkoston ja sitä haluttiin kehittää lisää, jotta saataisiin mahdollisimman monelle ihmiselle työtä. Reiman mukana ystäväpiiri laajeni Mehton Taistolla ja sahuri Hytösellä. Harri kertoi illasta, jolloin hänen armeija kaverinsa Ilkka Lilja perheineen kyläili hänen luonaan. Telkkari oli päällä ja menossa oli nuorten leskien sururyhmää käsittelevä ohjelma. Ohjelmassa Kaija-niminen nainen kertoi omasta elämästään ja menetyksestään. Harri soitti ohjelmassa esiintyneelle Lammin seurakunnan papille ja kertoi kiinnittäneensä huomion Kaijaan ja pyysi, jos pappi voisi välittää Kaijalle viestin. Pappi lupautui viestin viejäksi. Kaija oli sanonut papille, että oletkos alkanut toimia parittajana. Näin alkoi Kaijan ja Harrin yhteinen matka, jota on kuljettu jo 13 vuotta. Harri sai Kaijasta ymmärtäväisen kuuntelijan ja tukijan hetkellä, jolloin mies mietti, että voiko hän ylipäätään eteenpäin selvitä. Kaija antoi ohjeita ja tukea arjen pyörittämiseen. Ihastus kasvoi rakkaudeksi, syntyi kuuden lapsen uusioperhe. Aina viikonloppuisin vuorotellen pakattiin tavaroita Lammilla tai Palokassa ja suunnattiin yhteisen viikonlopun viettoon. Kaijalla on ollut myös vuosien saatossa taito ja tahtoa saada Harri pitämään lomaa ja irtautumaan arjesta. Yhdessä on matkusteltu, niin koti kuin ulkomaillakin, käyty konserteissa, nautittu mökkeilystä, luonnosta ja mikä kaiketi parasta, arjesta ja yhdessä olemisesta. Sanotaan, että paljon työtä tekevillä ihmisillä ystäväpiiri pienenee, koska aikaa ystävyyden hoitamiselle ei jää tarpeeksi. Harri on ollut onnekas siinä suhteessa, ettei ole menettänyt vanhoja ystäviään ja on kaiken hyvän päälle saanut työn kautta runsaasti hyviä ystäviä lisää. 1990-luvulla Harri tutustui joensuulaiseen nosturikauppiaaseen Porokan Jouniin ja miesten välillä on lämmin ystävyys tänäkin päivänä. Metsäalan Ammattilehden Janne Jokelan kanssa soitellaan usein ja vaihdellaan kuulumisia ja tehdään lehtiprojekteja. Papinahon Jorma ja poikansa Erkko Haapamäeltä tekevät Ojanperän Harrin ja Ilkan kanssa hienoa yhteistyötä puun-, kannon- ja risunajossa. Vertaisen Ilkka tuli Harrin kaveriksi työn myötä muutamia vuosia sitten. Ilkan ja Harrin välille on kasvanut luja ja luottamuksellinen ystävyys. No, aikuiset miehet käyvät nauttimassa jääkiekkopeleistä ja Ilkan veneen tuomasta vapaudentunteesta kanavaristeilyillä. Puhelimet pirahtelevat lähes päivittäin, kun miehet vaihtelevat kuulumisiaan ja auttavat toisiaan. Ilkka kertoo arvostavansa Harrin positiivisyyttä ja leikkisyyttä. Ilkka soitteli kerran Harrille ja kyseli mitä mies touhuaa. Harri vastasi, että tässä kotosalla, sohvalla videoita katselen ja suklaata syön. Todellisuudessa Harri oli vaihtamassa jossain kuralammikossa Sisuun kardaania. Ilkan mielestä Harri näkee vaikeuksissakin hyviä puolia. Lapset kasvoivat. Ilkka kävi ammattikoulussa saman autonasentajalinjan kuin isänsä ja armeijan jälkeen aloitti rekka-autonkuljettajan hommat isänsä firmassa. Pete opetti Ilkkaa auton käsittelyssä ja he ajoivat rekalla peräkkäin, Ilkan oppiessa uusia asioita. Toki Ilkka oli koko pienen ikänsä ollut isänsä mukana rekassa ja oli jo pienenä poikana taitava mm. auton pesussa. Eini ja Anna auttoivat yrityksen paperihommissa. Koko ajan Ojanperän perhe on pitänyt yhtä ja perhe on heille kaikille hyvin tärkeä. Lapset alkoivat lentää maailmalle, kukin omaan suuntaansa. Ilkka tapasi Heidin ja he menivät naimisiin. Heidi on pyöräyttänyt papalle pari tärkeää pojanpoikaa Onnin ja Aleksin. Ojanperän nimi jatkaa matkaansa. Tähän mennessä puunkuljetusta on ollut jo neljässä sukupolvessa Onni-papasta alkaen. Aika näyttää löytyykö jatkaja puunkuljetukseen vielä viidennestäkin sukupolvesta: Onnista, Aleksista tai muista tulevista Harrin lapsenlapsista. onneksi unohdus huomattiin ajoissa ja päästiin peruuttamaan takaisin ja nappaamaan tyttö kyytiin. Kun perheeseen syntyi poika toukokuussa 1984, Terttu äiti totesi jo synnytyslaitoksella, että nyt saatiin Tukki-Joonas. Kasteessa poika sai nimekseen kuitenkin Ilkan. Mikko-papalle pojan syntyminen sukuun oli tosi tärkeää, jatkuihan Ojanperän suku nimenä eteenpäin. Pienestä pitäen Ilkka on ollut härkäpäinen kaveri, jolla on omaa tahtoa. Usein Ilkka ja Mikko-pappa tulivat laaneille katsomaan, kun Harri oli hakemassa puukuormia. Ilkka kertoo, että hänellä on paljon on hyviä muistoja iskästä, mutta tässä niistä yksi; Lähdettiin kesällä, muistaakseni -96 aikaisin aamulla hakemaan uutta Briab-merkkistä perävaunua Nummelasta, mutta ei sit saatukaan sitä samana päivänä. Jäätiin Nummelaan, Air-motelliin yöksi ja käytiin illalla katsomassa riippuliitokoneita ja syötiin ravintolassa jätti-kokoiset sipulipihvit kokiksella. Kotimatkalla käytiin hakee eka kuorma ja pysähdeltiin matkalla ottamaan valokuvia uudesta autosta ja perävaunusta. Perheen kolmas lapsi Anna syntyi myös Kiertotielle 1989, silloin Terttu ja Harri olivat rakentamassa omaa taloa Viitaharjuntielle. Terttu kävi pyöräyttämässä tytön sairaalassa ja oli jo seuraavana päivänä tontilla tekemässä hommia. Anna on pienestä pitäen ollut herkkä ja hiljainen tyttö. Harri muistaa, kun he asuivat jo omassa uudessa talossa, he huomasivat, että Anna oli hävinnyt. Tyttöä etsittiin joka paikasta ja Anna löytyi loppujen lopuksi istumassa takassa. Kun Jyppi nousi jääkiekossa SM-sarjaan Terttu ja Harri alkoivat käydä katsomassa jääkiekkopelejä. Harri teki töitä varastoon, että he pääsivät katsomaan pelejä. Lapset odottivat aina innoissaan vanhempia takaisin, että saisivat lätkäliigakarkkeja. Jääkiekko ja Jypin kannattaminen onkin yhdistänyt perhettä kaikki nämä menneet vuodet ja pelin tuoksinassa Harrikin hetkeksi unohtaa työasiat. Perheen kuopus Ulla Amanda syntyi 1994. Harri-isän mielestä tämä pieni sitkeä hätäkastettu tyttö on ihan kun äitinsä, reipas säätäjä. Harri muistaa, kun koko perhe oli katsomassa Ullaa tehoosastolla. Kun he tulivat takaisin kotiin, heitä odotti yllättäen naapurin Pete, putkimies Herranen. Pete oli käynyt Prismasta ostamassa perheelle muutaman muovikassillisen ruokaa ja tehnyt heille lottokupongin. Parempaa naapuria, kuin Pete ei voi saada, saati toivoa! Keväällä 1996 Mikko-papan kuolema oli Ojanperän perheelle kova isku. Pappa ja mummo ovat aina olleet tiiviisti mukana Tertun ja Harrin elämässä. Terttu Kalervo Närvi (vas.), Leo Aulin (toinen vas.) ja Matti Rossi (oik.) Metsäliitosta onnittelivat Harria 50-vuotispäivän johdosta. Metsäliitto tekee hyvää yhteistyötä Harrin ja Ilkan kanssa. Porokka Forest Oy:n Jouni Porokan (vas.) kanssa tehdään nosturikauppaa ja ollaan muutenkin paljon yhteydessä. H. Ojanperä Ky on luonut laajan yhteistyöverkoston Keski-Suomen alueelle. Jyväskylän Energia Oy:n Tapo Lehtorannan (vas.) kanssa laitettiin juhlan kunniaksi päähän komeat joulunpunaiset Koura-Auto pipot. kuljetti pappaa lääkäreihin ja asioille. Papan kuoleman jälkeen Ojanperän perhe matkusti "papan muistelumatkalle", Jerseyn saarelle Englantiin. Matkan aikana alkoivat myös Tertun vatsakivut. Vuodenvaihteessa hän sairastui. Keväällä Terttu leikattiin ja kesä meni terveyskeskuksen sairaalassa. Harri kertoi, että yhtenä yönä, kun Tertun huoneen ikkuna oli auki, heidän hevostensa hirnunta kuului huoneeseen Ruusalan pellolta. Tuntui kuin nuo viisaat eläimet olisivat halunneet laittaa omat terveisensä ja tukensa omistajilleen. Terttu tunsi miehensä paremmin kuin kukaan muu. Sairaanakin hän jaksoi lohduttaa Harria sanoen "Jos sinä tämän kuoleman kestät, kestät mitä vaan. Vaihda tuo Sisu uuteen Sisuun, kun tykkäät autoista, se lohduttaa sinua." Elokuun 10. päivän iltana Terttu sanoi Harrille, että yöllä tuo tähti hakee hänet mukaansa ja sinä yönä hän matkasi taivaan tähtitarhaan. Sanomattakin on selvää, että Tertun menettäminen on ollut Harrin elämän vaikein paikka. Miehestä tuntui, että edessä oli se pahin mutka ja se pimein ja liukkain tie, jossa eivät ketjut tai havutkaan pyörien alla pidä. Surullista miestä painoi huoli lapsista, mies mietti, miten hän selviää neljän lapsen kanssa eteenpäin ilman Terttua, joka oli aina huolehtinut kodista ja arjen pyörittämisestä. Harri ikävöi reipasta, iloista ja valoisaa vaimoansa. Kotikin tuntui niin tyhjältä ilman Terttua. Vaimo oli aina valvonut ja odottanut Harria kotiin töistä. Kertaakaan Terttu ei mennyt nukkumaan ennen Harrin kotiintuloa, vaikka töissä olisi mennyt miten myöhään tahansa. Nyt perheen oli pärjättävä ilman äitiä. Vaikeita aikoja oli, mutta niistäkin selvittiin. Tertun Taimi äiti sekä sisarukset Vuokko, Eija ja Mallu sekä oma Eeva äiti olivat suurena apuna perheen arjen pyörityksessä. Ojanperän lapset saivat myös uuden papan kun Eeva mummon miesystävästä tuli "Rekkakuskit jäällä". Vaajakosken Vuoritsalon saaresta ajettiin Iveco Trakkerilla jäätietä pitkin puuta helmikuussa 2009. METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI Vuonna 2010 Längelmäeltä valmistui jo parisataa perävaunua KULJETUS KULJETUS 91 Jykin perävaunutuotanto hyvässä vauhdissa yki Oy:n perävaunutehtaalta Längelmäeltä valmistuu perävaunuja tasaisesti kasvavaa tahtia kotimaahan ja vientimarkkinoille. - Lamavuoden 2009 aikana perävaunuteollisuuden valmistusmäärät laskivat rajusti mutta vuoden 2010 aikana Jykin kasvu on ollut todella hyvää. Tuplasimme 2010 valmistusmäärän 2009 vuoteen verrattuna; uusia Jyki -perävaunuja valmistui parisataa joista yli puolet oli puutavaraperävaunuja ja loput pääasiassa kasetti- ja vaihtolavavaunuja. Kasettivaunuja valmistimme tasaisesti myös koko taantuman ajan samoin kuin energiapuuvaunujen alustoja. Viime aikoina nopeasti kasvaneista valmistusmääristä huolimatta olemme pystyneet pitämään toimitusajat hyvinä eli noin kolmessa kuukaudessa, kertoo Jyki Oy:n toimitusjohtaja Mikko Virolainen. Kotimaan puutavaravaunukauppa on käynyt syksyn ja loppuvuoden aikana hyvin. - Niitattu runko alkaa olla standardi Suomessa. Ratkaisu on osoittanut kestävyytensä ja tuo runsaasti lisää hyötykuormaa keveytensä ansiosta, toteaa Viro- J Jyki Oy:n perävaunumyyjä Riku Sillman esitteli Jyki -perävaunujen loppukokoonpanoa vuonna 2008 laajentuneissa tuotantotiloissa. Ruotsiin valmistuu tasaiseen tahtiin puutavaraperävaunuja. Jyki on saavuttanut vahvan aseman vaativilla Ruotsin perävaunumarkkinoilla. Jyki valmistaa edelleen myös jatkettavia puutavaraperävaunuja joita menee Suomessa pääasiassa länsirannikolle. Venäjältä tulee Jykille tasaisesti puutavaravaunutilauksia. Puoliperävaunuja voidaan toimittaa kätevästi kahden nipuissa. lainen. Vientimarkkinoilla puhaltaa myös suotuisat tuulet. - Venäjältä on saatu mukavasti tilauksia, samoin Ruotsiin menee hyvin puutavaravaunuja, kommentoi Virolainen. Jyki -puutavaraperävaunuihin pääsee tutustumaan tulevalla Puunkuormaajamestari 2011 kiertueella sekä toukokuussa Jyväskylän Kuljetusnäyttelyssä, jossa Jykin osastolla esitellään myös uutuuksia. Ivecon perinteinen Joululounas 21.12. Iveco Finland Oy:n Tom Niemistö (vas.) sanoi Joululounaalla että Iveco -kuorma-automyynti on piristynyt mukavasti loppuvuoden aikana ja ensi vuonna kehitys jatkuu entistä parempaan suuntaan. Raskone Oy:n Tapani Riihijärvi (oik.) kertoi Raskoneen vahvasta panostuksesta Ivecon huoltopalveluihin koko maassa. Iveco Finland Oy ja Raskone Oy järjestivät jo perinteeksi muodostuneen Joululounaan Ivecolla Espoossa 21.12. Paikalla lämminhekisessä tapahtumassa oli Ivecon ja Raskoneen henkilökuntaa sekä Iveco-asiakkaita ja yhteistyökumppaneita nauttimassa jouluherkuista. Iveco vahvistaa asemaansa moniakselisissa kuorma-autoissa. Iveco Trakkeriin on tarjolla nyt entistä laajemmin erilaisia akselivaihtoehtoja. Joululounaalla Iveco-myyjät vaihtoivat kuulumisia asiakkaiden kanssa (oik.). Huollamme puutavaranosturit ja John Deere-traktorit ammattitaidolla. Meiltä myös varaosat, tarvikkeet, öljyt sekä hydrauliikka tarvikkeet. Tanska: Kuorma-autojen sallitut akselipainot nousevat KONEHUOL ONEHUOLT JR KONEHUOLTO T:MI Takojantie 1, 70900 Toivala Halli 044 359 6321 Janne 044 559 6321 jr.konehuolto@dnainternet.net T anska nostaa kuorma-autojen sallittuja akselipainoja ja kokonaispainoja 1.7.2011 alkaen. Sallittu akselipaino nousee 10 tonnista 11,5 tonniin. 3-akselisten autojen suurin sallittu akselipaino nousee 24 tonnista 26 tonniiin, 6-akselisten kokonaispaino nousee 48 tonnista 50 tonniin ja 7-akselisten 48 tonnista 54 tonniin. Tanskan kuorma-autojärjestö DTL uskoo, että kokonaispainojen lisäykset parantavat merkittävästi kuorma-autoliikenteen kustannustehokkuutta Tanskassa ja saatu ratkaisu on vastaavasti myös ympäristöystävällinen. 92 KULJETUS KULJETUS METSÄALAN AMMATTILEHTI Kuljetus Salminen ajaa puuta Terminaattori-Volvolla ukset -toimit XL 9024 nator X puh. 050 412 Termi Jokela Heikki Kuljetus Pauli Salminen Oy:n Terminator XXL pankoilla tehostettu yhdistelmä on tyylikäs ja tuottoisa.Pankkojen yli 5 m3 kasvanut kuormatila antaa tarvittaessa lisätilaa runsaalle kolmelle tonnille puuta. Tämä höystettynä huippukeveydellä ja ilmavastuksen pienenemisestä saadulla polttoainesäästöllä sekä kunnon liukuestepinnoilla tekevät XXL -mallistosta ennennäkemättömän houkuttelevan hankinnan. Ruukin Optim 960 QCW on ultralujaa ja lisäksi "puoliruostumatonta"laatua. XXL pankkopintojen maalaus tehdään huolella sinnkkipohjustetulle pinnalle. Uutuutena on koko RAL kartan värivaihtoehdat.Värivalikoima antaa mahdollisuuden tehdä yhdistelmän kokonaiskuva tyylikkääksi kuten Salmisen yhdistelmässä, jossa mustan Volvon ohjaamoteipit ja pankot on valittu väriltään pirteäksi oranssiksi. T ammelalainen Kuljetus Pauli Salminen Oy päivitti puunajokalustonsa kertaheitolla alan ykkösiin. Veturina alla hyrrää alta vuoden vanha 700 hevosvoimainen Volvo FH16 ja kuormat kyydissä pitää erikoismaalatut Terminator XXL -puutavarapankot sekä autossa että Weckmanin perävaunussa. Yrityksen toimitusjohtaja Pauli Salminen omaa pitkän puunajouran. Vuonna 1974 Salminen aloitti isänsä apumiehenä ja pian yhteistyö syveni yhtiökumppanuudeksi. - 90-luvun vaihteessa hommasin omat liikenneluvat ja siitä alkaen olen toiminut yksityisyrit- täjänä, muistelee Salminen. Myös puunajomaailma on vuosien aikana kokenut isojakin muutoksia. - Puunajon tekniikka ja paikat ovat parantuneet. Ennen ajettiin puita todella vaikeista ja pahoista paikoista sen aikaisilla autoilla ja kaksiakselisilla kärryillä, joilla oltiin kiinni vähän väliä. Nykyaikaisilla yhdistelmillä puu liikkuu vaivattomasti metsistä tehtaille, toteaa Salminen. Auton ohjaamoon sijoitettu tekniikka on tullut jäädäkseen. - Tiedonkulku on kehittynyt huimin askelin. Ennen mentiin LA-puhelimen kanssa, nykyään on kännykät, ajoneuvotietokoneet, GPS-laitteet ja muut vempaimet. Niiden avulla pystytään Pauli Sarminen tekee kuormaa ammattimiehen ottein. Pankkojen siirto tehdään käsin koskematta nosturin kouran sulkuliikkeellä. Oikea pankkojako nopeuttaa kuormausta ja minimoi purkukonevaurioita. Koko perheen "harrastus" Puutavara-autoilu on Salmisen perheessä verissä. Myös Paulin Minna vaimo hyppää välillä Volvon rattiin. - Minna ajoi myös kortin ja ajaa puuta ammattitaidolla, kertoo ylpeä aviomies. Nainen ja iso puutavarayhdistelmä ei ole jokapäiväinen näky liikenteessä, muttei nykypäivänä mikään harvinaisuuskaan. - Kyllä naisia tulee alalle pikkuhiljaa lisää, mutta aika miesvoittoistahan tämä on edelleen, Kiinnikesarjat on nyt niin hyviä,että aivan naurattaa - ja "rautahampaat" sekä tolppien liukuesteet tulevet tarpeeseen, toteaa Pauli Salminen ja taka-alalla oleva Kaitsu Laine. todella tarkkaan seuraamaan auton liikkeitä sekä puiden määriä ja suunnittelemaan ajot, sanoo Salminen. Viime vuosina varsinkin työajan seuranta on mennyt jopa liiankin tarkaksi. - Laki ja ajatus on sinänsä hyvä työajan seurannan suhteen. Toteutus sen sijaan ei ole mielestäni onnistunut. Nyt mennään minuuttiaikataululla ja tauot on pidettävä tarkalleen eikä joustoa juurikaan ole, sanoo Salminen. Vanhan ajan puumies on tottunut puskemaan pitkää päivää ja työnteon rajoittaminen ei ole yrittäjän mieleen. - Meidät on pienestä pitäen opetettu tekemään töitä. Armeijassa opetettiin tulemaan ja menemään riittävän ripeästi, nyt pitää työaikalakien mukaan istua tienvarsissa odottelemassa että pääsee taas töihin, lataa Salminen. Tolppien sisäänpäin kaartuva muoto kasvattaa kuormatilaa yllättävän paljon. Tynnyrimäisessä kuormatilassa on suuri tilavuusetu tiimalasimaiseen verrattuna. METSÄALAN AMMATTILEHTI Tyylikäs Terminaattori-Volvo Pääasisssa UPM:lle LoppiKarkkila-Ypäjä-Loimaa akselilla puuta ajavat Salmiset hankkivat viime vuonna uuden 700-hevosvoimaisen mustan Volvo FH 16 -puutavara-auton. Uusien puutavarapankkojen ostopaikka oli päätetty jo pari vuotta aiemmin Metko -tapahtumassa Jyväskylässä. - Jokelan Heikki oli siellä esittelemässä Terminator uutuuspankkojaan sekä Timber Maxx -apurunkopaketteja. Juttelimme tovin puunajosta sekä maailman menosta ja silloin päätin, että seuraavat pankot ostetaan Jokelalta, muistelee Salminen. Mustassa autossa on toisena värinä oranssinväriset raapaisut kyljissä ja päällirakenteita hankittaessa haluttiin pitää yhdistelmän väritys kunnossa. Uudet Terminator XXL -pankot saatiin halutulla värillä. - Kuulimme, että pankot saisi erikoismaalattuna. Valitsimme värikartasta oikean värin ja nyt autossa on tyylikkäät oranssit Terminaattorit, kertoo Minna Salminen. KULJETUS KULJETUS 93 Terminator XXL pankkojen lisähuomiovalot on lisävaruste, jotka asennetaan pankkovalmistuksen yhteydessä. Nämä "tehdasvalmiit"valot ovat Hella-laatua - valkoinen valo eteenpäin ja punaiset valot taaksepäin. Pauli Salminen ei tingi turvallisuusasioista kalustossaan eikä työskentelyssään. Kuormat sidotaan aina huolellisesti. Puutavara-autoilu on Salmisen perheessä koko perheen "harrastus", Paulin vaimo Minna on tyytyväinen Volvon ajo-ominaisuuksiin. Tehokasta puunajoa Tyylikäs yhdistelmä on osoittautunut myös tehokkaaksi. - Auton matala kärry yhdistettynä matalarunkoisiin Terminator -pankkoihin on tasapainoinen ja lähes äänetön ajaa niin toteaa Salminen. Uuden Volvon hytin kylkeen on ikuistettu perheen lemmikki, 2,5 vuotias Rottweiler, Lusi. - Koiramme Lusi pääsi aitiopaikalle auton kylkeen ja usein koira on myös reissuilla mukana "apumiehenä", kertoo Salminen. lastissa kuin tyhjänäkin. Ei hakkaa eikä kolise. Myös koko yhdistelmän kuormatila on kasvanut huomattavasti ja se tekee ajamisesta taloudellisesti kannattavampaa, kiittelee Salminen. Lisäksi pankon rungoissa ole- vat "rautahampaat" saavat kiitosta. - Hampaat estävät puiden liikkumista ja tukevoittavat kuormaa. Tämä lisää selkeästi ajamisen turvallisuutta, sanoo Salminen. my laaadukkat Meiltä myös laaadukkat autovarustelut autovar ustelut ja perä aunut perävaunut energia giapuun ener giapuun ajoon! METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI KULJETUSK TUSKALUSTO KULJETUSKALUSTO 95 VAIHTOKALUSTOA: EPSILON PALFINGER uusi M110LS 97 4-vipu, LS-muuttuvatilav. hydrauliikka, ohjaamo, LoadMaster Multi vaaka EPSILON PALFINGER uusi M110LS 97 2-vipu, LS-muuttuvatilav. hydrauliikka, ohjaamo, LoadMaster Multi vaaka SISU E11 MK-APP 8x2 -05 vaihtolava-auto, vaikka hakkeen kuljetukseen, ajettu vain 235 000 km, vetokytkin, nostoteli JYKI V31-T0 -02 uudella KHT lavalla! 4.s aks. nous. rumpujarrut automaattikas.varustus, JYKI V42-T0 -06 2. ja 4:s aks. nouseva, ilmak. BPW rumpujarrut, pankon siirto, pankot Alu 50 JYKI V42-T0 -03 4:s aks. nouseva, Sisu aks., ilmakirist., rumpujarrut, teräspankot KOMEV42-TJ jatkopv. -98 -03 JYKI PPV4 pankon siirto, rumpujarrut, 4:s 3. aks. nouseva, rumpujarrut, aks. nous., pankot ReKa 8 7 Alucar pankot 6 kpl. Titan kpl. ilmakiristin hahlot Hyvä jatkovaunu! BRIAB PPV-4 jatkopv. -96 2. ja 3. aks. nouseva, rumpujarrut, hyvät Re-Ka alupankot Asiallinen jatkovaunu MATEC V-42-P103 -00 2. ja 4:s aks. nouseva, Sisu aks., rumpujar., alusta kunn., uudet Alu 70 pankot 6 kpl. Katso lisää kotisivuiltamme www.ltm-myynti.fi Uudet JYKI-perävaunut - Gunnebo-ketjut varastosta Myös kuorma-auton ja pv-renkaat varastosta, vanteilla tai ilman TUOTTEET Markkinointi Erkki E. Kivelä Oy 0400 662 010 UUTUUS !! KHP ­ F5000 Puutavarakuormaimet, kuorma ­ autot, maansiirtokoneet, ja muut työkoneet - Kompakti rakenne, kaikki samassa paketissa - Kaikki osat vaihdettavissa - 3 ­ nopeuksinen puhallin - Mitat: K 850 x S 200 x L 570 ILMASTOINTILAITE - Tehokas - Täysin sähkökäyttöinen - Helppo huoltaa - Helppo puhdistaa - Ulosvedettävä lauhdutin - Nopeasti irrotettava suodatin Jumoontie 131, 60800 ILMAJOKI (p) 020 836 1000, www.khp-myynti.fi ROTATOR VAIHTOKONEITA METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI METSÄALAN AMMATTILEHTI Seuraava Metsäalan Ammattilehti painetaan 28.2. Ota yhteyttä ja suunnitellaan yrityksellesi tehokas mainospaketti! Soita 050 412 9030 janne.jokela@ammattilehti.fi www.ammattilehti.fi Pasi Sivula 0400 562 906 pasi.sivula@lalopoint.fi METSÄALAN AMMATTILEHTI